Kerrostalon kerrokset, miten lasketaan?
Onko kellarikerros -1 kerros, maan tasolla 0 kerros, eka parvekkeellinen 1 kerros?
Kommentit (21)
Maatason kerros on pohjakerros, seuraava 1 jne... Jos on kerros maan alla = kellarikerros.
Parvekkeeni on maan tasalla mutta ulko oveni yhden kerroksen korkeudella.
Se vaihtelee. Naapurissa jos haluaa katutasoon hissilla alas, painetaan 1 ja esim. meillä katutasoon (ja siis ulos) painetaan ykköstä alemmas K. eli kun kaveri asuu naapurissa hissin nappuloiden mukaan vitosessa, mutta oikeasti asuu nelosessa.
Kaveri asui joskus 1. kerroksessa, mutta sinne sai kiivetä kahdet portaat.
- Eka kerros oli K, siellä oli varastot yms.
- seuraava P oli normaali asuinkerros, eli asuntoja, joilla parvekkeet jn.
- 1. kerros oli siis jo toinen asuinkerros ja kolmas kerros koko talossa.
Meilläkin on rinnekerrostalo ja asumme hissin mukaan 6. kerroksessa joka todellisuudessa on 8. kun lasketaan molemminpuoliset sisäänkäynnit mukaan. Eli sisäänkäyntikerrokset K1 ja K2 ja sitten vasta alkaa asuinkerrokset 1-8 (joista me asumme siis 6:ssa).
Talossa jossa asun maantasainen kerros on 1.
Meillä on 0 kerroksessa varastot ja pesutuva ja sitten asunnot 1., 2. ja 3. kerroksessa.
Perinteisesti Suomessa ensimmäinen kerros on se, joka on maan tasalla. Monimutkaiseksi asia menee silloin, jos maan tasalla ei ole asuntoja lainkaan vaan alimpaankin kerrokseen pitää mennä portaita pitkin.
Miten merkitään. Jos on K ja P sitten seuraava on 1.
Jossain oli 2P , 1P ja sitten 1 oli ensimmäinen asuinkerros ja 14 kerros saakka asuin ja viidestoista oli sauna. talossa siis yhteensä 17 kerrosta ja saunaan ei päässyt hissillä ennen hissin uusimista. 2P oli kellari ja 1P katutaso josta tultiin sisään. Siksi oli näin, koska K ei käy seitsemänsegmenttinäyttöön vaan tarvitaan pistematriisinäyttö. Toisinaan vieraat ihmetteli että mikä ihmeen 2P ja 1P kun ei ollut moista ennen nähnytkään. naapurissa taisi vielä olla P2 ja P1 eli merkit toisinpäin. alueen muissa taloissa oli K ja P sekä pistematriisinäytöt.
Minä, yksi, kaksi, kolme = neljä.
Täällä on samassa kerroksessa asukkaat ja kellari, se on kerros 1. Kellari saattaa olla joillekin -1 jos se on maan alla kunnolla. Mutta on rakennuksia joissa on oudot nollakerrokset.
Minä olen havainnut asuinkerrostaloissa sellaista, että numerointi alkaa usein alimmasta asuinkerroksesta. Mikäli maantasalla on asuntoja niin numerointi alkaa maantasalta. Jos maantasalla ei ole asuntoja, niin numerointi alkaa kerrosta ylempää. Maantasoa nimitetään silloin P-tasoksi tai joksikin vastaavaksi
Asuntojen kerrokset nimetään niin, että asuntoja ei ole kellarikerroksessa, vaikka alin kerros rakennusluvassa olisikin oikealta luonteeltaan sekakerros eli osin tai kokonaan kellaria. Eli vaikka rakennuslupakuvat olisi kellari, 1, 2, 3, niin hissin ja opastenumerointi on 1-2-3-4. Näin kellekään ei myydä kellariasuntoa. Tässä esimerkissä talo on kaavatarkastelussa kolmikerroksinen virallisesti.
Eli hissin ja opasteiden numerointi ei välttämättä vastaa talon "virallista" luvan mukaista kerroslukua.
t: arkkitehti
Vierailija kirjoitti:
Minä olen havainnut asuinkerrostaloissa sellaista, että numerointi alkaa usein alimmasta asuinkerroksesta. Mikäli maantasalla on asuntoja niin numerointi alkaa maantasalta. Jos maantasalla ei ole asuntoja, niin numerointi alkaa kerrosta ylempää. Maantasoa nimitetään silloin P-tasoksi tai joksikin vastaavaksi
No mun talossa 1. asuinkerros on 2. kerros, jossa asun.
Alin kerros räjäytetään muusiksi niin kaikki ylemmät kerrokset laskeutuvat uhden kerroksen verran alaspäin, niin helppoa se kerrosten laskeminen on
Asun 1. Kerroksessa . Maan tasalla olevassa kerroksessa on yleiset tilat. Hississä siis painan ykköstä ja ikkunani ovat yhden kerroksen korkeudella katutasosta. 7 asuinkerrosta + pohjimmainen yleisten tilojen kerros. On( sauna, varastot, pyöräkellarit, pesutupa jne )
Ei siihen ole mitään systemaattista sääntöä. Olen joskus käynyt katsomassa asuntoa joka oli papereiden mukaan virallisesti kolmannessa kerroksessa, mutta hississä kerros olikin ensimmäinen. Eli sisääntulokerros oli virallisesti kakkonen (rinnetalo, eli toisella puolella alin kerros ykkönen). Kerrokset siis menivät virallisesti 1, 2, 3, 4, 5, 6, mutta hississä K, P (=sisääntulo), 1, 2, 3, 4.
70-luvun taloissa noudatetaan usein tuota sinun sääntöäsi, mutta ei aina. Ja sitten ne kaikki muiden aikakausien talot vaihtelevat numeroinnissa.