Mies haluaa, että lopetan vauvoista vitsailun ja "pahanpuhumisen"

Kasva aikuiseksi.

Kyllähän se oma mieli kannattaa tutkituttaa, ihan varmuuden vuoksi.

Ehkä te ette sovi yhteen. Sinulla on oikeus huumoriisi ja hänellä on oikeus olla kuuntelematta sitä (ymmärrän miestäsi, väkivalta ei ole hauskaa).

Kun saat oman lapsen niin tajuat kuinka hirvittävää ja oksettavaa tuo vauvoihin liittyvä ”musta huumori” on.

Vierailija kirjoitti:

Kun saat oman lapsen niin tajuat kuinka hirvittävää ja oksettavaa tuo vauvoihin liittyvä ”musta huumori” on.

Voi kuule, odotan innolla, että pääsisin säikäyttämään muut mammat hiekkalaatikolla. Ap

Juu-u. Minäkin ahdistuisin tuollaisesta huumorista.

Tilannetajua pitää olla. Esim. pelastusalan ihmisillä on hyvin mustaa huumoria keskenään purkamaan pahoja tilanteita, mutta ei ne sellaisia juttuja kotona lauo.

Kaltaisesi "rankan huumorin" ystävät tapaavat olla aika rasittavaa seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Kaltaisesi "rankan huumorin" ystävät tapaavat olla aika rasittavaa seuraa.

Kuin myös vauvalässyttäjät :) Ap

Fiksuutta on tietää rajat ja milloin ne ylittyy. Huumori on hyvästä ja myös musta huumori. Mutta vain fiksut osaavat sitä käyttää niin ettei mene mauttomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kaltaisesi "rankan huumorin" ystävät tapaavat olla aika rasittavaa seuraa.

Siinä huumorin varjolla rikotaan toisten rajoja, kun pakotetaan kuuntelemaan tuollaista. Kun pahastuu, selitys on heti "Läppä, läppä! Miten sä nyt huumorista suutut!"

Tämä selvä ap.

Vierailija kirjoitti:

Juu-u. Minäkin ahdistuisin tuollaisesta huumorista.

Tilannetajua pitää olla. Esim. pelastusalan ihmisillä on hyvin mustaa huumoria keskenään purkamaan pahoja tilanteita, mutta ei ne sellaisia juttuja kotona lauo.

Olet vähä-älyinen tilannetajuton lastenhyysääjä.

Ap puhui lapsista miehensä kanssa, lapsivitsailunsakin hän teki siis ihan oikeassa paikassa.

Pelastusalan ihminen tekee työtä työpaikalla, siksi hän vitsailee työpaikalla, ei kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaltaisesi "rankan huumorin" ystävät tapaavat olla aika rasittavaa seuraa.

Kuin myös vauvalässyttäjät :) Ap

Eikö mielestäsi sinun tyylisesi huumorin ja lässyttämisen väliin jää mitään vaihtoehtoja? Ok.

Itse kyllä arvostan ihmisessä tilannetajua ja muiden huomioimista omasta huumorityypistä riippumatta

Aloittajan mies on sieluton poikienpalvoja, joka ei ansaitse elää.

Tuskin varmaan maltat odottaa sitäkään että pääset kohahduttelemaan lastensuojelun väkeä omintakeisuudellasi?

Musta huumori on olemassa ihan syystä.  Joidenkin ihmisten työ on niin rankkaa, että keinotkin mielen suojelemiseksi on rankkoja. Vauvoista taas: naisia kohtaan voi olla isoja odotuksia perheenlisäyksestä, ja monilla on paineita. Voi olla suuria odotuksia ja unelmia. Lisäksi voi pelottaa, kovastikin, että entä jos ei tulekaan raskaaksi, entä jos jotain tapahtuu raskauden aikana, entä jos lapsi on vammainen, tai pahempaa, jos joutuu hautaamaan lapsensa...  Kaikkia tällaisia vastaan musta huumori suojaa. Se antaa ei-ahdistavan tavan käsitellä pelkoja, etäyttää asiaa, ja toisaalta hieman potkii ehkä liiankin isoja toiveita ja odotuksia vähän jalustalta alas.

Jokainen meistä käsittelee tunteita eri tavoin. Ap.n tapa on ihan normaali. Mutta hänen on toki kunnioitettava muiden tunteita. Kaverin kanssa voisi mustaa huumoria viljellä, koska häntä asia ei henkilökohtaisesti kosketa, mutta mies on samassa veneessä ja hänen on saatava käsitellä tunteensa omalla tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun saat oman lapsen niin tajuat kuinka hirvittävää ja oksettavaa tuo vauvoihin liittyvä ”musta huumori” on.

Voi kuule, odotan innolla, että pääsisin säikäyttämään muut mammat hiekkalaatikolla. Ap

Koetko että sinulla on tarve saada muissa negatiivisia reaktioita aikaiseksi? Pukeudutko huomiota herättävästi tai viljeletkö rääväsuisia juttuja useinkin? Ehkä sinun olisi hyvä käsitellä tunteitasi ammattilaisella. Jos joku laukoisi hiekkalaatikolla sairaita juttuja lapsista, niin kyllähän siinä saattaisi käydä mielessä poliisille soitto tai lasu. Toki oma lapseni ei luonnollisesti olisi sinua lähelläkään. Veikkaan että muut ajattelisivat samoin ja lapsesi lapsuus saattaisi olla melko yksinäinen. Tämähän on vain tämmöistä jossittelua. Itseäni pidän normaalina ihmisenä. En koe että minun pitäisi lässyttää lapselleni, joskus saatan heittää hänestä rankkaakin "läppää". Hänen kanssaan tai niin että kaikki varmasti ymmärtävät vitsin. Mutta en ikinä mitään sairasta tai loukkaavaa ja nyt se olennainen: VAIN PERHEEN TAI KAVEREIDEN KESKEN. Kunnioitan lastani sen verran, etten ikimaailmassa nolaisi häntä kenenkään (varsinkaan vieraan) silmissä. Mutta sinä taidatkin ajatella asiaa vielä omasta näkökulmastasi, etkä tulevan lapsesi. Hän ei nimittäin varmasti tulisi arvostamaan mustaa huumoriasi, jos et osaa sitä ajoittaa oikeisiin paikkoihin. Persoonastasi toki kertoo sekin että et kunnioita miehesi toivetta puhua kuin aikuiset. Vaan lapsellisesti tulit miehesi seläntakana hakemaan jutuillesi hyväksyntää.

Jeesus mikä idiootti olet. Toivottavasti joku tekee lasun kun vitsailet puistossa siitä miten hankkiudut lapsestasi eroon ja vähän vitsailet siitä vammaisesta lapsesta myös joka yrittää pysyä leikissä mukana. Tai toivottavasti hänen isänsä on kuulemassa ja saa tarpeekseen.

Kunnioita miehen tunteita tässä. Vitsailusi tuntuu hänestä pahalta.

Ei se määrä, vaan laatu. Pidän mustasta huumorista ja käytän sitä aktiivisesti. Olen kuitenkin vuosien varrella opetellut käsittelemään asioita myös toisella tavalla, enkä enää koe tarvetta heittää kaikkea läskiksi huumorin varjolla. Se oli oma suojamekanismi, joka meni yhdessä vaiheessa totaalisen yli. Ei kukaan enää jaksanu kuunnella mua, lopulta en itsekkään enää nauranu jutuilleni.