"En todellakaan uhraisi vapaitani vapaaehtoistyöhön ja luopuisi omasta ajastani."

Niin Mä autan ja hoivaan niitä joita rakastan. En koe tarvetta huudella kylillä parantamassa maailmaa.

Suomalaiselle ei sovi tämä luokkayhteiskunta vaan kuokkayhteiskunta jossa jokainen kyykkii sen oman peltonsa ja ottaa siitä elannon tai sitten maksetaan. Terve malli. Valtio auttaa sitten muita.

Jokainen voi itse kyllä tehdä niin paljon vapaaehtoista kuin haluaa, muttei sosiaalisesta paineesta.

Vierailija kirjoitti:

Yleisyydestä en tiedä, mutta minusta ei vapaaehtoistyöhön olisi. 

Vapaaehtoistyössä vaaditaan yhteisöllisyyttä ja sopeutumista ryhmäkuriin. Mitä ilmaisempaa työ on sen enemmän siinä kukkoilevat sellaiset, jotka turhautuvat työelämässään asemaansa koettaen sitten korjata alemmuuden tuntonsa ns harrastetyön myötä. Puheenjohtajalla on vaikea lukihäiriö, eikä sen vuoksi katso kirjallista tiedottamista muille aiheelliseksi.

Lisäksi täytyy sietää sähläreitä, jotka nimenomaan vapaaehtoisina saavat siihen mahdollisuuden. Annetaan anteeksi, jos Pera nyt jättää asiat sekaisin mutta on muuten niin kiva sekä auttavainen jossakin hommassa. Tai Jessica sekoili taas kirjanpidon kanssa, että ei se mitään ja sitten kuunnellaan kun Jessicaa stressaa. Ollaanhan kaikki vapaaehtoisesti sietämässä Jessican marmattavaa luonnetta  tai korjaamassa Peran sotkuja.

Kukaan ei tiedä mistään mitään ja jos joku koettaa vähän muuttaa jotakin käytäntöä, niin ei helkkarissa.  Ne kulahtaneet ja käytössä kuluneet tavarat on ihan hyviä, vaikka tarvitaankin aina Seppo paikalla Se,korjaamaan nopeasti vikaantuvat apuvälineet. Yksipiikkinen harava on aivan hyvä edelleenkin.

Joulumyyjäisissä myydään jo 20 vuotta mokkapaloja ja kerjätään samalta lähikauppiaalta karkit. Tai näkyvyys somessa on sitä, että ryhmän arin ja ujoin laitetaan perustamaan edes ryhmä Facebookiin. Eri juttu huomaako sitä kukaan, kun ei päästä yksimielisyyteen taustakuvasta profiilissa ja päivitykset ovat kerran vuodessa joulumyyjäisten aikaan.

Kuulostaa siltä että voit pahoin.

Vierailija kirjoitti:

Työ on sitä mistä maksetaan palkkaa ja palkka on korvausta menetystä vapaa-ajasta. Vapaa-ajalla voi sitten keskittyä omiin harrastuksiinsa, joita voi rahoittaa käymällä töissä.  Vapaaehtoistyö kuullostaa vähän siltä kuin tekisi ilmaista työharjoittelua omasta koulutuksesta riippumatta. Jos joku asia koetaan riittävän tärkeäksi yhteiskunnassa, niin pitäähän siihen löytyä ihan oikeita ja ammattitaitoisia palkattuja työntekijöitä ja asiantuntijoita.

Tämä on se kokoomuslaisten selitys sille ettei haluta auttaa.

Mä annan mielummin rahaa kuin aikaa. En jaksa muita ihmisiä vapaa-ajallani, mutta haluan olla hyödyksi. En halua tehdä sitä leipomalla mokkapaloja myyjäisiin, vaan annan suoraan rahaa. En pidä turhasta puuhastelusta, jos voin hypätä suoraan lopputulokseen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta auttaa rahallisesti, joten arvostan kyllä, että he näitä myyjäisiä yms. harrastavat. Itse en taas kykene siihen, menisi mielenterveys.

Suomalaiselle ei sovi tämä luokkayhteiskunta vaan kuokkayhteiskunta jossa jokainen kyykkii sen oman peltonsa ja ottaa siitä elannon tai sitten maksetaan. Terve malli. Valtio auttaa sitten muita.

Jokainen voi itse kyllä tehdä niin paljon vapaaehtoista kuin haluaa, muttei sosiaalisesta paineesta.

Vierailija kirjoitti:

Yleisyydestä en tiedä, mutta minusta ei vapaaehtoistyöhön olisi. 

Vapaaehtoistyössä vaaditaan yhteisöllisyyttä ja sopeutumista ryhmäkuriin. Mitä ilmaisempaa työ on sen enemmän siinä kukkoilevat sellaiset, jotka turhautuvat työelämässään asemaansa koettaen sitten korjata alemmuuden tuntonsa ns harrastetyön myötä. Puheenjohtajalla on vaikea lukihäiriö, eikä sen vuoksi katso kirjallista tiedottamista muille aiheelliseksi.

Lisäksi täytyy sietää sähläreitä, jotka nimenomaan vapaaehtoisina saavat siihen mahdollisuuden. Annetaan anteeksi, jos Pera nyt jättää asiat sekaisin mutta on muuten niin kiva sekä auttavainen jossakin hommassa. Tai Jessica sekoili taas kirjanpidon kanssa, että ei se mitään ja sitten kuunnellaan kun Jessicaa stressaa. Ollaanhan kaikki vapaaehtoisesti sietämässä Jessican marmattavaa luonnetta  tai korjaamassa Peran sotkuja.

Kukaan ei tiedä mistään mitään ja jos joku koettaa vähän muuttaa jotakin käytäntöä, niin ei helkkarissa.  Ne kulahtaneet ja käytössä kuluneet tavarat on ihan hyviä, vaikka tarvitaankin aina Seppo paikalla Se,korjaamaan nopeasti vikaantuvat apuvälineet. Yksipiikkinen harava on aivan hyvä edelleenkin.

Joulumyyjäisissä myydään jo 20 vuotta mokkapaloja ja kerjätään samalta lähikauppiaalta karkit. Tai näkyvyys somessa on sitä, että ryhmän arin ja ujoin laitetaan perustamaan edes ryhmä Facebookiin. Eri juttu huomaako sitä kukaan, kun ei päästä yksimielisyyteen taustakuvasta profiilissa ja päivitykset ovat kerran vuodessa joulumyyjäisten aikaan.

Et ole siis ollut missään tekemisissä vapaaehtoistyön kanssa itse. Lukisit edes lehtiä, niin tietäisit paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen niin introvertti että tarvin vapaapäiviä jolloin en tapaa ketään, en etenkään vieraita. Ei kaikki ole samanlaisia. Turha syyllistää muita noidan jokapaikanhääräreiden. Jos teet jotain omassa elämässä älä oleta että muidenkin pitää.

Miten olis esimerkiksi roskien kerääminen tai haitallisten vieraslajien kitkeminen? Luulis sopivan introvertillekin.

Onpa ihmisillä suppea käsitys vapaaehtoistyöstä. Yllättävää.

Olisin mielelläni kuullut millaista vapaaehtoistyötä pikkulapset tekevät/voivat tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisin mielelläni kuullut millaista vapaaehtoistyötä pikkulapset tekevät/voivat tehdä. 

Käviskö esimerkiksi äsken mainittu roskien kerääminen? Tai tekisivät vaikka koristeita jonkun yhdistyksen juhlaan, tai auttaisivat kattamaan pöytää? Tärkeintähän siinä vaiheessa on osallistuminen, ihan kuten kotitöihinkin.

Mä teen välillä erilaisia vapaaehtoistöitä, mutta välillä tarviin kyllä omaa aikaa, jolloin kyllä pystyn laittamaan itseni ja oman hyvinvointini etusijalle. Eihän muuten mistään tulisi yhtään mitään. Tässäkin asiassa on hyvä muistaa terve itsekkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin mielelläni kuullut millaista vapaaehtoistyötä pikkulapset tekevät/voivat tehdä. 

Käviskö esimerkiksi äsken mainittu roskien kerääminen? Tai tekisivät vaikka koristeita jonkun yhdistyksen juhlaan, tai auttaisivat kattamaan pöytää? Tärkeintähän siinä vaiheessa on osallistuminen, ihan kuten kotitöihinkin.

Okei, ymmärrän. Eli ei tarkoiteta sitä, että lapsi oma-aloitteisesti tahtoisi nimenomaan tehdä vapaaehtoistyötä, onpahan mukana vanhempiensa tai muiden kanssa. 

Minä teen vapaaehtoishommia eläinsuojelussa. En minä sitä tee auttaakseni, vaan nautin siitä. Se on harrastus. Kyllä siellä noita "minä tiedän kaiken" -tyyppejä on, mutta en välitä, tieto on kyllä usein väärää ja joskus on ollut pakko oikaista. 

Itse en kyllä suoraan sanottuna jaksa vapaa-aikana tehdä mitään ns. tavoitteellista. Työskentelen sosiaalialalla ja työni on muiden auttamista, tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Minulla on myös pieniä lapsia ja kesämökki, haluan keskittyä mm. näihin asioihin vapaa-ajalla.

Minä tein joskus aiemmin vapaaehtoistyötä vuoden, kun halusin olla kunnon ihminen ja kantaa korteni kekoon. Vihasin joka hetkeä ja lopetin. Miksi tehdä jotain josta tulee paha mieli itselle. Tehköön ne joille muiden auttamisesta tulee hyvä mieli, minulle ei tule.

En myöskään rahoita (enää) hyväntekeväisyysjärjestöjä, koska en halua että rahani menee työntekijöiden palkkoihin ja muuhun suhmurointiin, eikä avun tarpeessa oleville.

Må maksan veroja. En tee vapaaehtoistyötä.

Olen asunut USAssa. Siellä vapaaehtoistyö on itsestäänselvyys. Siihen kasvetaan pienestä pitäen. Highschoolista valmistumisen edellytyskin on, että kouluajalle säädetyt community work-tunnit on tehty.  Työ kuuluu kaikille riippumatta siitä miten paljon maksat veroja.  Asenne että minen mitään tee kun vapaa-aikani on liian kallista siihen ei yksinkertaisesti tule kysymykseen.

Kyllä Suomen hyvinvointi ja elintaso on rakennettu hyvin pitkälle vapaasehtoistyövoimin ja talkoilla. Samoin kulttuuri, taide, urheilu.

Esim. Suomen ainutlaatuinen ja ilmainen lasten- ja äitiysneuvola. Sofia Mannerheim, Arvo Ylppö ja lukemattomat kätilöt, sairaanhoitajat jne tekivät pyytöntä työtä. Maaseudulla emännät jne.

Samoin koululaitos. Sodan jälkeen lapsilla ei olisi ollut mahdollisuutta käydä koulua, ellei kouluja olisi rakennettu talkoovoimin ja varakkaammat lahjoittaneet rakennusmateriaalit. Samoin kouluruokailu on ollut alussa vapaaehtoisten käsissä, samoin raaka-aineet.

Kulttuuri ja taide. Opettajat ja muut taiteilijat, harrsstelijat antoivat opetusta, samoin urheilu.

Jne. Jne.

Teen 60-80 tuntia viikossa töitä yrittäjänä. Työllistän lisäkseni noin 30 ihmistä, joiden hyvinvointia ja taloudellista toimeentuloa yritän varjella. Kaiken muun yhteiskuntaan tuottamani hyvän lisäksi minä ja yritys maksamme veroja todella ison summan joka vuosi.

Eiköhän tämä kaikki riitä panostukseksi omalta osaltani.