Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasassa ja huonojen arvosanojen suman Turussa – nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan
15.06.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10833690
[quote]Ensi vuodesta alkaen iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna.
Sen jälkeen kuluneena lukuvuotena Turun yliopistossa on jouduttu höllentämään arvostelukriteerejä. Vaasan yliopistossa on reputettu kauppatieteen peruskursseja enemmän kuin koskaan. Helsingin yliopistossa on suunniteltu verkkokursseja, joiden avulla opiskelija voisi opiskella pääsykoekirjan sisällön ennen yliopiston alkua.
Todistusvalintaan siirtyminen vaikuttaa opiskelijoiden lähtötasoon. Aiemmin he opettelivat perusasiat pääsykoekirjoista ja yliopistossa jatkettiin siitä.
– Nyt opiskelijoilla ei välttämättä ole tietoa tieteenalan peruskirjallisuudesta, jolloin yliopistossa lähtöpiste siirtyy perustavanlaatuisiin asioihin, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Sanni Lehtinen.
Näin on jo tapahtunut osassa yliopistoja.[/quote]
[quote]Muutos näkyy myös kurssituloksissa.
Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai Vähämäen kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneista vastaavan arvosanan sai noin 40 prosenttia. 1-arvosanojen tarkastelu on oleellista, sillä opettajat joustavat arvostelussa alarajan kohdalla yleisen tason mukaan.
– Ykköset ovat sellaisia rimaa hipoen läpi päässeitä, että en ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan, Vähämäki sanoo.[/quote]
[quote]Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla ei ole ollut helppo lukuvuosi Vaasassakaan. Heistä noin neljäsosa ei päässyt jostain peruskurssin kokeesta läpi ensimmäisellä kerralla. Edeltävinä vuosina vastaava luku on ollut noin kymmenesosa.
Yliopisto on selvittänyt, onko kyse jostain tietystä aihepiiristä, joka olisi opiskelijoille erityisen vaikea. Näin ei kuitenkaan ollut.
Vaasan yliopiston akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen painottaa, että syy-seuraussuhdetta todistusvalinnan ja reputtamisen välille ei voi sanoa varmaksi. Asiaa selvitetään vielä.
On kuitenkin selvää, että muutoksesta on aiheutunut haittaa. Reputtamisten takia tänä vuonna on järjestetty uusintatenttejä, ja opettajat ovat korjanneet enemmän kokeita. Opiskelijoille muutos on aiheuttanut yhden taakan lisää.[/quote]
Mitenköhän meni poliitikoilla noin niinku omasta mielestä, kun pääsykokeet halutaan poistaa ja tuo todistusvalinta piti väen vängällä saada käyttöön?
Huolestuttavaa, jos sama kehitys alkaa kohta näkyä esim. lääkiksessäkin ja Suomeen valmistuu täysin osaamattomia lääkäriä.
Kommentit (27)
Minustakin pitäisi mielummin olla päinvastoin eli pääsykokeet olisivat suuremmassa painoarvossa ja hyvästä aiemmasta opintomenestyksestä saisi ehkä vain jotain plussaa hakuprosessissa. Eniten pitäisi olla merkitystä sillä, että soveltuuko hakemalleen alalle, motivaatio ja osaaminen pääsykokeissa, jolloin voidaan olettaa että perusosaaminen alan opinnoissa on kunnossa. Yliopisto saisi siis mielestäni enemmän testata nimenomaan tuota soveltuvuutta myös. Ei ole mitään harvoja kertoja, että joku pääsee papereilla yliopistoon ja valmistuukin siellä ja sitten työelämässä onkin oikea ihmispe*se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Aiemmin he opettelivat perusasiat pääsykoekirjoista ja yliopistossa jatkettiin siitä."
Tämähän se asian selittää. Ja yliopistot eivät taatusti ole millään lailla kompensoineet pääsykoetankkauksen poisjäämistä, sillä näillä luvuilla he pääsevät näpäyttämään uudistuksen tekijöitä. Vaikka samalla osoittavat peruskurssiensa turhuuden...
Pääsykokeiden yksi tärkeimpiä tehtäviä on myös luoda ikään kuin vaivihkaa hyvä pohjatietämys tietyn tiedekunnan opintoja varten. Itse koin asian siten, että yliopiston alkaessa kaikki muuttui. Piti omaksua täysin uudenlainen opiskelusysteemi, muuttaa uuteen kaupunkiin yksin suoraan kotoa, alkaa pyörittää omaa elämää käytännöllisesti ja taloudellisesti, aggressiivisesti pysyä mukana sosiaalisissa tapahtumissa, ettei täysin katoaisi harmaaseen massaan ja lisäksi vielä hoitaa ne opinnot ekana vuonna jotenkuten.
Kyseisenä vuonna mietin useasti, että luojan kiitos pääsykoeurakka oli antanut eväät sille, että edes kurssit sai menemään läpi ilman suurempia tuskia kaiken muun myllytyksen keskellä. Arvosanoihin pystyi panostamaan resurssien mukaan enemmän tai vähemmän, mutta kaikki kuitenkin meni läpi. Todellinen panostus ja keskittyminen alkoi vasta tokana vuonna.
Tämä kevennys tulee puuttumaan tulevilta yliopisto-opiskelijoilta. Aika kovat vaatimukset juuri ja juuri täysi-ikäistyneille ihmisille. Ja voimme vain kuvitella, mitä tämä tulee tekemään nuorten aikuisten mielenterveystilastoille.
Ilta-Sanomien jutun mukaan osa yliopistoista on huomioinut peruskurssien suunnittelussa pääsykokeiden poisjännin, ja tuota reputusilmiötä ei heillä ole.
Olikohan tämäkin näitä kokoomuksen "fantastisia" uudistuksia yliopistosektorilla?
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuinka-yliopistouudistuksesta-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon aika varma et sama tulee näkymään oikiksessa. Opiskelen ite oikiksessa ja kurssit on vaikeita, vaikka mulla oli ja on pohjatuntemus kahelta pääsykoekeväältä. Täällä luku- ja vastaustekniikka niin erilainen lukioon verrattuna, että pelkällä sillä pohjalla ei tuu kyllä kovin hyvin alkuun menestymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä pääsykoeuudistus ei valitettavasti jäänyt edellisen hallituksen ainoaksi aivopieruksi opetuksen saralla.
Ai että oikein 40% reputtanut? Tuollaiset reputusprosentit tenteistä ovat ja ovat aina olleet monilla teknillisillä aloilla täysin normaalia, samoin ulkomailla monissa yliopistoissa ihan alalla kuin alalla. Että taas on paljon melua tyhjästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole yllättynyt uutisesta.
Hain yliopistoon nyt kevään yhteishaussa ja kirjoitin lukiosta ihan hyvät paperit, vaikka en juuri työtä tehnytkään lukiossa. Vasta pääsykokeisiin lukeminen opetti minut opiskelemaan ja todella tekemään työtä opiskelun eteen. Jos olisin voinut hakea todistuksellani suoraan, olisin varmaan ollut kusessa yliopistossa sillä opiskelutyylini lukiossa oli täysin olematon.
Pääsykokeet myös testaavat hyvin motivaatiota alalle. Varmasti tullaan näkemään surullisia kohtaloita kun jengi ajautuu vääränlaisiin opiskelupaikkoihin ja ensikertalaiskiintiöiden vuoksi alanvaihto on jatkossa vaikeaa.
Mitä tälle maalle on tapahtumassa?
Olen kuullut huhuttavan, että lääkiksen opiskelija-aines on huomattavasti huonontunut sen jälkeen kun valintakoekirja Galenos poistui. (Valintakoe on perustunut lukion fy/ke/bi vuodesta 2012 lähtien).
Epäilen että todistusvalinta vie entistäkin huonompaan suuntaan ja varmasti jatkossa alalle hakeutuu enemmän niitä joilla motiviit ovat vääränlaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkun tilaston mukaan useampi sata yo-kokelasta kirjoittaa joka syksy ja joka kevät monta eximiaa tai mukavan laudatur-rivin. Nämä priimukset sitten tietenkin suuntaavat kauppis/oikis/lääkis-akselille. Suomeksi: ihan hyvä tai keskiverto M-tason yo-todistus ei enää riitä, ei edes sekään, jos yo-todistuksestasi löytyy M-arvosanojen lisäksi 1 eximia tai L. Todistusvalinnan kautta keulii yo-kokeilaiden parhaimmisto. Onko se reilua? Ehkä.
Kyllä on mennyt yliopiston opetushenkilöiltä jotain pahasti pieleen, jos suoraan lukiosta tulevien oletetaan osaavan kauppatieteiden perusteet jo ennen kauppatieteiden perusteet opintojaksoa.
Itse törmäsin yliopistossa tekniikan puolella koko opiskelu-urani huonoimpiin luennoitsijoihin. Piti kaivaa lukion pitkän matematiikan kirjat uudelleen esiin ja kerrata sieltä ja opetella itse. Lukion pitästä matematiikasta 9 ja kirjoituksista E.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se pelkkä pääsykoekirjan lukeminen (tai lukemisen yrittäminen) karsisi mainiosti pois hakijoita, jotka eivät oikeasti tiedä mihin ovat hakemassa.
Odotan sitä päivää kun taidealoillekin pääsee ilman kokeita. Sinä päivänä nauran makeasti.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun tilaston mukaan useampi sata yo-kokelasta kirjoittaa joka syksy ja joka kevät monta eximiaa tai mukavan laudatur-rivin. Nämä priimukset sitten tietenkin suuntaavat kauppis/oikis/lääkis-akselille. Suomeksi: ihan hyvä tai keskiverto M-tason yo-todistus ei enää riitä, ei edes sekään, jos yo-todistuksestasi löytyy M-arvosanojen lisäksi 1 eximia tai L. Todistusvalinnan kautta keulii yo-kokeilaiden parhaimmisto. Onko se reilua? Ehkä.
Valitettavasti hyvä menestyminen yo-kirjoituksissa ei takaa hyvää menestystä yliopistossa.
Nuorilla voi olla erilaiset elämäntilanteet lukiossa ja on tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen ettei hyvän potentiaalin omaava opiskelija kykene suoriutumaan lukiossa tasoaan vastaavasti. Toisilla motivaatio opiskeluun saattaa herätä vasta myöhemmin.
Pääsykokeet mittasivat hyvin sitä, kiinnostaako ala todella. Esim. jos on ajatellut hakea kasvatustieteisiin ja huomaakin, ettei valintakoemateriaali kiinnostakaan, voi etsiä mieluisampaa alaa. Tämän uudistuksen takia monet nuoret päätyvät väärälle alalle. Moniko laudaturin oppilas hakee esim. lääkikseen vain siksi että tietää sinne pääsevänsä? Mitä käy niille nuorille, jotka tajuavat valinneensa väärän alan ja toisen opiskelupaikan saanti ensikertalaisuuden menetyksen jälkeen on vaikeaa ellei jopa mahdotonta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se pelkkä pääsykoekirjan lukeminen (tai lukemisen yrittäminen) karsisi mainiosti pois hakijoita, jotka eivät oikeasti tiedä mihin ovat hakemassa.
Odotan sitä päivää kun taidealoillekin pääsee ilman kokeita. Sinä päivänä nauran makeasti.
Todistusvalinta ei koske taidealoja.
Tämähän oli niin ennustettavissa ja eikö yliopistot ja tiedekunnat itsekin varoitelleet tästä päättäjiä. Varsinkin, kun nykyään ryhmätöitä on melkein jokaisella kurssilla, niin muodostuu aika haastateelliseksi peruskursseilla, kun opiskeljoilla on niin eri lähtötilanne.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän oli niin ennustettavissa ja eikö yliopistot ja tiedekunnat itsekin varoitelleet tästä päättäjiä. Varsinkin, kun nykyään ryhmätöitä on melkein jokaisella kurssilla, niin muodostuu aika haastateelliseksi peruskursseilla, kun opiskeljoilla on niin eri lähtötilanne.
Tietääkseni yliopistojen suhtautuminen todistusvalintaan on ollut pääosin kielteistä. Tässä päätöksessä ei tajuttu sitä, että se valintapaine (valmennuskursseineen) siirtyy nyt lukioon. Ei ne välivuodet mihinkään katoa, nyt vain prepataan yo-kirjoitusten uusintaan kun ennen luettiin pääsykokeisiin.
Aivan järjetön muutos ja negatiiviset seuraamukset ovat nyt jo nähtävissä. Pääsykoekirja olisi kaikista tasapuolisin menetelmä seuloa parhaat mahdolliset hakijat. Samalla pääsykoe antaisi hyvät perusvalmiudet opintoihin ja testaisi hakijan todellista motivaatiota.
Mielenkiintoista nähdä kuinka keskeytysprosentit kasvavat todistusvalinnan myötä.
Valitettavasti tämä systeemi ei edes nopeuta opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoiden käyttöön. Nyt jo alkaa olla enenemässä määrin niitä "vasta valmistuneita" lukiolaisia kaiken maailman hanttihommissa, jotka kuitenkin pyrkivät nyppimään rusinat pullasta kerraten ehkä sitä fykebi:tä sitä lääkistään varten muiden töidensä ohella. Sillä välin näiden semi-pinnaajien ja taktikoiden kanssa samaan aikaan ylioppilaaksi valmistuneita, mutta paikan jostain toisaalta vastaanottaneita rangaistaan siten, että he menettävät ne ensikertalaisuuspisteet, vaikka ovat sillä välin kehittäneet omaa osaamistaan yliopistossa - eli sentään jossain muussa kuin hampparien paistossa. Koska toisin kuin vaikkapa kemiaan, hampparien paistoon erikoistunut saa nyt jopa 10 p. extraa ensikertailaisuutensa vuoksi pyrkiessään haluamalleen alalle. Joten jatkossa meillä on näitä useita välivuosia pitäviä ex-burgeri-lääkäreitä niiden entisten kemian opiskelijoiden sijasta.
Alue: Aihe vapaa
Hallitusta ei kiinnosta muu kuin pakkoruotsin asema! Pakkoruotsi pätevöittää kaikkiin ammatteihin (onhan se kuitenkin ainoa aine, joka on pakollinen jokaisen alan AMK- ja yliopisto-opinnoissa!).