Lue keskustelun säännöt.
Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasassa ja huonojen arvosanojen suman Turussa – nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan
15.06.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10833690
[quote]Ensi vuodesta alkaen iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna.
Sen jälkeen kuluneena lukuvuotena Turun yliopistossa on jouduttu höllentämään arvostelukriteerejä. Vaasan yliopistossa on reputettu kauppatieteen peruskursseja enemmän kuin koskaan. Helsingin yliopistossa on suunniteltu verkkokursseja, joiden avulla opiskelija voisi opiskella pääsykoekirjan sisällön ennen yliopiston alkua.
Todistusvalintaan siirtyminen vaikuttaa opiskelijoiden lähtötasoon. Aiemmin he opettelivat perusasiat pääsykoekirjoista ja yliopistossa jatkettiin siitä.
– Nyt opiskelijoilla ei välttämättä ole tietoa tieteenalan peruskirjallisuudesta, jolloin yliopistossa lähtöpiste siirtyy perustavanlaatuisiin asioihin, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Sanni Lehtinen.
Näin on jo tapahtunut osassa yliopistoja.[/quote]
[quote]Muutos näkyy myös kurssituloksissa.
Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai Vähämäen kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneista vastaavan arvosanan sai noin 40 prosenttia. 1-arvosanojen tarkastelu on oleellista, sillä opettajat joustavat arvostelussa alarajan kohdalla yleisen tason mukaan.
– Ykköset ovat sellaisia rimaa hipoen läpi päässeitä, että en ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan, Vähämäki sanoo.[/quote]
[quote]Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla ei ole ollut helppo lukuvuosi Vaasassakaan. Heistä noin neljäsosa ei päässyt jostain peruskurssin kokeesta läpi ensimmäisellä kerralla. Edeltävinä vuosina vastaava luku on ollut noin kymmenesosa.
Yliopisto on selvittänyt, onko kyse jostain tietystä aihepiiristä, joka olisi opiskelijoille erityisen vaikea. Näin ei kuitenkaan ollut.
Vaasan yliopiston akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen painottaa, että syy-seuraussuhdetta todistusvalinnan ja reputtamisen välille ei voi sanoa varmaksi. Asiaa selvitetään vielä.
On kuitenkin selvää, että muutoksesta on aiheutunut haittaa. Reputtamisten takia tänä vuonna on järjestetty uusintatenttejä, ja opettajat ovat korjanneet enemmän kokeita. Opiskelijoille muutos on aiheuttanut yhden taakan lisää.[/quote]
Mitenköhän meni poliitikoilla noin niinku omasta mielestä, kun pääsykokeet halutaan poistaa ja tuo todistusvalinta piti väen vängällä saada käyttöön?
Huolestuttavaa, jos sama kehitys alkaa kohta näkyä esim. lääkiksessäkin ja Suomeen valmistuu täysin osaamattomia lääkäriä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun tilaston mukaan useampi sata yo-kokelasta kirjoittaa joka syksy ja joka kevät monta eximiaa tai mukavan laudatur-rivin. Nämä priimukset sitten tietenkin suuntaavat kauppis/oikis/lääkis-akselille. Suomeksi: ihan hyvä tai keskiverto M-tason yo-todistus ei enää riitä, ei edes sekään, jos yo-todistuksestasi löytyy M-arvosanojen lisäksi 1 eximia tai L. Todistusvalinnan kautta keulii yo-kokeilaiden parhaimmisto. Onko se reilua? Ehkä.
Valitettavasti hyvä menestyminen yo-kirjoituksissa ei takaa hyvää menestystä yliopistossa.
Nuorilla voi olla erilaiset elämäntilanteet lukiossa ja on tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen ettei hyvän potentiaalin omaava opiskelija kykene suoriutumaan lukiossa tasoaan vastaavasti. Toisilla motivaatio opiskeluun saattaa herätä vasta myöhemmin.
Pääsykokeet mittasivat hyvin sitä, kiinnostaako ala todella. Esim. jos on ajatellut hakea kasvatustieteisiin ja huomaakin, ettei valintakoemateriaali kiinnostakaan, voi etsiä mieluisampaa alaa. Tämän uudistuksen takia monet nuoret päätyvät väärälle alalle. Moniko laudaturin oppilas hakee esim. lääkikseen vain siksi että tietää sinne pääsevänsä? Mitä käy niille nuorille, jotka tajuavat valinneensa väärän alan ja toisen opiskelupaikan saanti ensikertalaisuuden menetyksen jälkeen on vaikeaa ellei jopa mahdotonta?
Tämän lisäksi on epäreilua, että vastaisuudessakin todistus on se millä mitataan pääseekö sisään. Ihmiset muuttuvat, kiinnostukset vaihtuu, mutta todistuksessa oleville numeroilla, jotka kirjoitit vuosia sitten et voi mitään. Pääsykokeet on kuitenkin joka vuosi ja aina voi yrittää uudestaan.
Tarkoitus on varmasti vähentää uudelleenkouluttautujien määrää, kun työttömyys räjähtää käsiin. Uudella tutkinnolla ei tee mitään, kun töitä ei ole lähes missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkis-oikis akselilla tulee olemaan valtavan paljon L-rivin opiskelijoita, joita ei kuitenkaan itse ala kiinnosta tai eivät siihen kykene.
Tuossa koko systeemossä on kyse siitä etttä halutaan opiskelijat valmistuisivat lyhyemmässä ajassa verrattuna mitä nykyiselläään. Opintotahti on vissiin tuhansia sivujakin muutamissa päivissä (onnko pistokojeita vaii?) Varmaaan kekeisiintä on se että valmiudet on hyvätt ja opintorahoiitus järjevä.
Yliopiston luonne on aivan erilainen kuin lukion tai peruskoulun. Lukio on mielestäni enempi yläasteen jatkoa kuin mihinkään korkeakouluopintoihin valmentavaa. Lukiossa opettajilla täytyy olla jonkinlaista pedagogista pohjaa, kun taas yliopistossa luennoitsijoina voi toimia ilmankin pedagogista pohjaa. Usein ne epäselvimmin esiintyvät tutkijaluennoitsijat kuitenkin tarjosivat mielenkiintoisinta ja monesti sitä tuoreinta näkemystä.
Lukiossa ei koskaan varsinaisesti kerrottu, miten paljon yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta aivan alusta asti. Siirtymä aikuisopiskelijuuteen on vaativaa. Eka vuosi menee jo siinä, että tutustut käytäntöihin ja opiskeluelämään. Toisena vuotena on jo helpompaa ja voi oikeasti keskittyä pelkästään opintoihin.
Yliopisto-opiskelu valmentaa aika hyvin tulevaa tietotyöläistä, sillä lähinnähän se opiskelu on tiedonpalasten yhdistelyä ja tarkastelua kriittisesti. Samanlaista se työkin tulee olemaan, varsinkin jos työhön kuuluu paljon uuden oppimista. Jos taas kaipaa jäsennellympää opetusta, ammattikorkeakoulu voi silloin olla hyvä paikka opiskella.
Lukiolaistenhan piti olla fiksumpia ja ahkerampia kuin koskaan. Taitaa ollakin ulkokuoren alla pelkkä henkseleitä paukutteleva laiska vätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se pelkkä pääsykoekirjan lukeminen (tai lukemisen yrittäminen) karsisi mainiosti pois hakijoita, jotka eivät oikeasti tiedä mihin ovat hakemassa.
Odotan sitä päivää kun taidealoillekin pääsee ilman kokeita. Sinä päivänä nauran makeasti.
Todistusvalinta ei koske taidealoja.
Tiedän. Olen taidealalla pääsykokeista läpi päässyt ja ajatus tuntuu hullulta. Mutta moni hullulta tuntunut asia on totta nykypäivänä, enkä enää hämmästyisi mistään.
Tämän lisäksi on epäreilua, että vastaisuudessakin todistus on se millä mitataan pääseekö sisään. Ihmiset muuttuvat, kiinnostukset vaihtuu, mutta todistuksessa oleville numeroilla, jotka kirjoitit vuosia sitten et voi mitään. Pääsykokeet on kuitenkin joka vuosi ja aina voi yrittää uudestaan.