Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä lukiossa nykyään touhutaan? Opiskelijat eivät selviä enää yliopiston peruskursseistaan!
15.06.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10833690
Tuossa jutussa syytetään todistusvalintaa... mutta kun:
- aiemmin oli ihan yleistä lukea sivuaineena perusteet jostain yleissivistävästä aiheesta (kuten kauppatiede) eikä silloinkaan oltu pääsykoekirjaa luettu
- kauppatieteelliseen tuskin pääsee kovin huonolla todistuksella, joten opiskelukykyjen luulisi olevan sangen korkealla
Kommentit (50)
Kurssit ovat muuttuneet vaativammiksi. Enemmän sisältöä kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurssit ovat muuttuneet vaativammiksi. Enemmän sisältöä kuin ennen.
"Kurssin sisältö on ollut samanlainen jo vuosia. Mutta kahden viime vuoden aikana sisällöstä on tullut liian haastava opiskelijoille."
Varmaankin se on sitä ilmiöoppimista.
Yliopistossa opiskellaan eri tavalla kuin lukiossa. Jopa tiedekunnittain on eroja siitä, millainen on hyväksytty tenttivastaus. Pitää siis oppia vastaamaan oikealla tavalla ja siihen ei välttämättä ole lukiossa opastettu.
Olisi aika nostaa tapetille yliopiston opetuksen laaduttomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hälläväliä-asenne, koska jonnekin on päästy, mikään ei kuitenkaan aidosti kiinnosta ja samalla on hyvin tiedossa, että opiskelujen jälkeen koittaa monille työttömyys kymmenien tuhansien opintolainat niskassa.
Eihän se todistuvalinta ole edes voimassa vasta kuin 2020.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopisto on peace of cake, kun oppii laatimaan vastaukset oikein ja toistaa vain samaa kaavaa.
vahinko tehdään jo peruskoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion matematiikan opetus on kehittynyt digitalisaation avulla. Enää ei tarvitse osata juurikaan sieventää tai ratkoa yhtälöitä, koska CAS -ohjelmistot osaavat. Nyt lukioissa voidaan keskittyä soveltamiseen turhan syvällisen oppimisen sijasta. Myöskin käänteinen oppiminen ja oppimisen omistajuus ovat tehneet lukiolaisista soveltamiseen keskittyneempiä.
Yliopistoissa ei osata vielä tätä soveltamisoppimista?
Helpotetaan arvostelua, niin kaikki on taas kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto on peace of cake, kun oppii laatimaan vastaukset oikein ja toistaa vain samaa kaavaa.
Sinäkin varmaan olet opiskellut englantia ihan yliopistotasolla, kun noin sujuvasti kirjoitat ”peace of cake”!
Vierailija kirjoitti:
Eihän se todistuvalinta ole edes voimassa vasta kuin 2020.
Kannattaisiko lukea se juttu ennen kun kommentoi?
"Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut hei meillä on maailman paras koulu. Suomalainen koulutusihme lol
Miksi ottaa opintolainaa? Voi elää tulojen mukaan. Opiskelija saa tienata tukia menettämättä yli kymppitonnin vuodessa ja koska veroprosentti jää alhaiseksi, asumismuoto on edullinen, autoa ei tarvitse ja saa tuettua edullista ruokaa ruokalasta, niin lainaa ei tarvitse. Ei ole varmaa, että nouseeko elintaso tästä valmistumisen jälkeenkään!
Se on tätä kun nykyään kaikkien pitää saada olla hyviä -> vaatimustaso on alta riman.
Vierailija kirjoitti:
Kurssit ovat muuttuneet vaativammiksi. Enemmän sisältöä kuin ennen.
Tämä on ihan totta. Opettajat unohtavat sen millainen heidän kurssinsa on ollut ensimmäisenä vuonna. He lisäävät koko ajan tutkimuksia, oheismateriaalia jne. ja kursseista muodostuu peruskurssin sijaan syventäviä kursseja. Kahteen sellaiseen kurssiin törmäsin, joissa opettajat sanoivat, että kurssikirjallisuutta käyttämällä saa ykkösen ja sitten siitä lähteitä lisäämällä voi pyrkiä vitoseen. Jostain syystä ei napannut.
No onhan tuo ihan loogista.
Ainanin 10v sitten lukiossa opiskeltiin yksi pakollinen kurssi, joka edes yhtään sivuaa kauppa/taloustiedettä, yhteiskuntaopin kakkoskurssi. Erilaisia soveltavia kurssia, kuten talousmatematiikan kursseja löytyi, mutta ne eivät kuuluneet pakollisiin opintoihin ja niissäkin opetettiin perusteet esim. korkolaskuihin. Ei esim mitään kirjanpitoon liittyvää.
Sitten kun verrataan vaikka vuosikymmen takaperin niin pääsykokeissa oli 5 oppikirjaa. Käytännössä peruskurssit käsittelevät samaa asiaa kuin nämä pääsykoekirjat. Kun olet lukenut ne, pääset helposti läpi. Jos et ole (kun nykyään niitä ei tarvitse lukea) niin et välttämättä pääse nii helpolla. Loogista.
T. Kylterifuksi vm 09
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä kun nykyään kaikkien pitää saada olla hyviä -> vaatimustaso on alta riman.
Jep.
Vaikea uskoa, että jos 50 vuotta sitten joku 20% kansasta oli korkeakoulutettuja, olisi puolessa vuosisadassa väestön keskimääräinen älykkyys noussut niin paljon kuin se korkeakoulutettujen määrän lisääntymisen perusteella näyttäisi nousseen.
50 vuodessa ei merkittävää evolutionääristä kehitystä tapahdu. Kyseessä on niin lyhyt aikajakso.
Alue: Aihe vapaa
Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneista vastaavan arvosanan sai noin 40 prosenttia. 1-arvosanojen tarkastelu on oleellista, sillä opettajat joustavat arvostelussa alarajan kohdalla yleisen tason mukaan.
Pitäisikö hälytyskellojen soida?