Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä lukiossa nykyään touhutaan? Opiskelijat eivät selviä enää yliopiston peruskursseistaan!
15.06.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10833690
Tuossa jutussa syytetään todistusvalintaa... mutta kun:
- aiemmin oli ihan yleistä lukea sivuaineena perusteet jostain yleissivistävästä aiheesta (kuten kauppatiede) eikä silloinkaan oltu pääsykoekirjaa luettu
- kauppatieteelliseen tuskin pääsee kovin huonolla todistuksella, joten opiskelukykyjen luulisi olevan sangen korkealla
Kommentit (50)
Koulussa pitää vaan olla kivaa ja oppilailta ei enää vaadita mitään, sitten ihmetellään lopputulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mut hei meillä on maailman paras koulu. Suomalainen koulutusihme lol
Maailman paras koulu,muttei paras oppilasaines.
Opettajissakin on eroa. Osalla noista on semmoinen ärsyttävä asenne hakea tenteissään niitä "parhaista parhaita" massan seasta ja muut sitten oppii mitä oppii, jos oppii. Yleensä tentin saa kuitenkin kohtuuvaivalla läpi koska siitäkin tulee ongelmia jos kukaan ei pääse peruskurssista läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ottaa opintolainaa? Voi elää tulojen mukaan. Opiskelija saa tienata tukia menettämättä yli kymppitonnin vuodessa ja koska veroprosentti jää alhaiseksi, asumismuoto on edullinen, autoa ei tarvitse ja saa tuettua edullista ruokaa ruokalasta, niin lainaa ei tarvitse. Ei ole varmaa, että nouseeko elintaso tästä valmistumisen jälkeenkään!
Pienemmissä yliopistokaupungeissa ei niin vaan oteta työtä ja ruveta tienaamaan. Opintoraha on huikeat 250 euroa kuussa ja sitten asumistukea saa mitä nyt sitten saakaan. Loput opintotuesta on sitten sitä lainaa 650 e/kk. Joten lainan ottaminen on nykyisin monille lähes pakko, ellei satu asumaan isommalla yliopistopaikkakunnalla, josta voi saada työtä hieman helpommin.
Ihmeellisesti sitä ennen yliopistossa opiskeltiin ilman opintorahaa ja asumistukea. Lainaa otettiin ja maksettiin takaisin 2x opiskeluajan verran-kirpaisi,mutta selvittiin. Ja oli ns.hyvä palkka töissä,jolloin lapsen hoidosta meni puolet palkasta ,koska bruttotulot vaan laskettiin. Siinä kaksi velallista olikin lainoineen valkokaulusköyhälistöä. Onneksi nyt on asiat paremmin...Ja silti valitatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä kun nykyään kaikkien pitää saada olla hyviä -> vaatimustaso on alta riman.
Jep.
Vaikea uskoa, että jos 50 vuotta sitten joku 20% kansasta oli korkeakoulutettuja, olisi puolessa vuosisadassa väestön keskimääräinen älykkyys noussut niin paljon kuin se korkeakoulutettujen määrän lisääntymisen perusteella näyttäisi nousseen.
50 vuodessa ei merkittävää evolutionääristä kehitystä tapahdu. Kyseessä on niin lyhyt aikajakso.
Silloin ennen vanhaan oli opistot eikä ammattikorkeakouluja. Korkeakoulutettujen lisäys on pääosin vain ammattikorkeakoulujen ansiota, toki yliopistoissakin on paikkoja lisätty monilla aloilla mutta suurin osa muutoksesta selittyy AMK:eilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lukiossa opettajat opeta tunneilla vaan tehdään ryhmätöitä. Koko koulu perustuu pelkästään sille, että kiusaajat saa kiusata. Oikeasti lahjakkaat joutuvat kiusatuiksi ja syrjäytyvät. Kiusaajat pääsevät korkeimmille opiskelupaikoille, koska kilpailua ei ole.
kunhan voisi tentitkin tehdä ryhmätyönä kun kaikki oppimiennkin on ollut ryhmätyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi aika nostaa tapetille yliopiston opetuksen laaduttomuus.
Tämä on taivaan tosi! Suomen yliopistojen opetuksen taso on nollan alapuolella. Paikat on selkeästi saatu suhteilla, ei osaamisella. Kaikki yliopistossa opittu on kopioitu amerikkalaisten tekemistä opuksista, joissa asiat selitetään juurta jaksain selkeästi.
Toisaalta tämä onkin yliopiston tarkoitus. Kun opetus on ala-arvoista niin se pakottaa opettelemaan itse ja hakemaan oppia ja tietoa itse.
Parhaimmat sitten perustavat osaamisellaan yrityksen ja huomaavat että rahat menee silti saastuttaville ja mistään piittaamattomille suurfirmoille ja pankeille. Idiootit johtaa kaikkialla maailmassa niin massasukupuutto on tosiasia riippumatta "osaamisesta" eli nykynuoret jotka saa 1 jos sitäkään ovat oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikan opetus on kehittynyt digitalisaation avulla. Enää ei tarvitse osata juurikaan sieventää tai ratkoa yhtälöitä, koska CAS -ohjelmistot osaavat. Nyt lukioissa voidaan keskittyä soveltamiseen turhan syvällisen oppimisen sijasta. Myöskin käänteinen oppiminen ja oppimisen omistajuus ovat tehneet lukiolaisista soveltamiseen keskittyneempiä.
Yliopistoissa ei osata vielä tätä soveltamisoppimista?
En ole koskaan kuullutkaan soveltamisoppimisesta. Ei löydy googlettamallaakaan. Mistä siinä on kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opiskellaan eri tavalla kuin lukiossa. Jopa tiedekunnittain on eroja siitä, millainen on hyväksytty tenttivastaus. Pitää siis oppia vastaamaan oikealla tavalla ja siihen ei välttämättä ole lukiossa opastettu.
Eikä siihen vastaamiseen ohjeisteta yliopistollakaan. Sanotaan vaan että vastaustavat ja kirjoittaminen on erilaista kuin lukiossa mutta ei kerrota että miten se konkreettisesti eroaa. Saati että huomioitaisiin sitä että kaikilla ei ole sitä lukiopohjaakaan 😅
Monikin osaa asiasisällön kursseista mutta kun vastaustekniikka ei ole hallussa niin hyvät numerot jää vaan haaveeksi.
Olen opiskellut pienemmillä paikkakunnilla ja löytänyt aina ruumiillista suorittavaa työtä. Työtä on saanut myös, kun on pyytänyt sossulta rahan sijaan apua työnhaussa! Eikö sinulle kelpaa mansikanpoiminta tai pienyrittäjän lomatuuraus pienellä palkalla?
16.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvilasta, kaupasta, siivousalalta ja henkilökohtaisena avustajana on myös saanut töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä kun nykyään kaikkien pitää saada olla hyviä -> vaatimustaso on alta riman.
Jep.
Vaikea uskoa, että jos 50 vuotta sitten joku 20% kansasta oli korkeakoulutettuja, olisi puolessa vuosisadassa väestön keskimääräinen älykkyys noussut niin paljon kuin se korkeakoulutettujen määrän lisääntymisen perusteella näyttäisi nousseen.
50 vuodessa ei merkittävää evolutionääristä kehitystä tapahdu. Kyseessä on niin lyhyt aikajakso.
50 vuotta sitten älykkyys ei ollut rajoittava tekijä. Paksulla lompakolla sai paljon etua. Sittemmin tilanne on muuttunut, mutta nyt inkluusion myötä paksun lompakon vaikutus alkaa jälleen korostua
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opiskellaan eri tavalla kuin lukiossa. Jopa tiedekunnittain on eroja siitä, millainen on hyväksytty tenttivastaus. Pitää siis oppia vastaamaan oikealla tavalla ja siihen ei välttämättä ole lukiossa opastettu.
Eikä siihen vastaamiseen ohjeisteta yliopistollakaan. Sanotaan vaan että vastaustavat ja kirjoittaminen on erilaista kuin lukiossa mutta ei kerrota että miten se konkreettisesti eroaa. Saati että huomioitaisiin sitä että kaikilla ei ole sitä lukiopohjaakaan 😅
Monikin osaa asiasisällön kursseista mutta kun vastaustekniikka ei ole hallussa niin hyvät numerot jää vaan haaveeksi.
Niinpä, hälläväliä oikean elämän osaamisella saati kokonaiskuva hahmottamisella tai asioiden suhteiden ymmärtämisellä. Päasia, että vastaustekniikka...
Ei ihme että suurimmaksi osaksi valmistuu osaamattomia toimistotuolissa istuvia pepban levittäjiä eli papukaijajuristeja, buranalekureita ja katastrofi-insinöörejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ottaa opintolainaa? Voi elää tulojen mukaan. Opiskelija saa tienata tukia menettämättä yli kymppitonnin vuodessa ja koska veroprosentti jää alhaiseksi, asumismuoto on edullinen, autoa ei tarvitse ja saa tuettua edullista ruokaa ruokalasta, niin lainaa ei tarvitse. Ei ole varmaa, että nouseeko elintaso tästä valmistumisen jälkeenkään!
Pienemmissä yliopistokaupungeissa ei niin vaan oteta työtä ja ruveta tienaamaan. Opintoraha on huikeat 250 euroa kuussa ja sitten asumistukea saa mitä nyt sitten saakaan. Loput opintotuesta on sitten sitä lainaa 650 e/kk. Joten lainan ottaminen on nykyisin monille lähes pakko, ellei satu asumaan isommalla yliopistopaikkakunnalla, josta voi saada työtä hieman helpommin.
Ihmeellisesti sitä ennen yliopistossa opiskeltiin ilman opintorahaa ja asumistukea. Lainaa otettiin ja maksettiin takaisin 2x opiskeluajan verran-kirpaisi,mutta selvittiin. Ja oli ns.hyvä palkka töissä,jolloin lapsen hoidosta meni puolet palkasta ,koska bruttotulot vaan laskettiin. Siinä kaksi velallista olikin lainoineen valkokaulusköyhälistöä. Onneksi nyt on asiat paremmin...Ja silti valitatte.
Viittaat aikaan jolloin opintorahaa ei ollut? Se lienee siis jossain 1960-luvulla, nyt eletään vuotta 2019. Siitä on siis yli 50 vuotta. Maailma on muuttunut valtavasti siinä ajassa.
Ei kovin relevantti kommentti siis.
Kyse on siitä, että ennen oltiin luettu ennen opintojen aloittamista pääsykoekirjat. Tästä johtuen uusilla opiskelijoilla oli jo perusasioita hallussa. Nyt ei ole, vaan pitää aloittaa ihan nollasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi aika nostaa tapetille yliopiston opetuksen laaduttomuus.
Tämä on taivaan tosi! Suomen yliopistojen opetuksen taso on nollan alapuolella. Paikat on selkeästi saatu suhteilla, ei osaamisella. Kaikki yliopistossa opittu on kopioitu amerikkalaisten tekemistä opuksista, joissa asiat selitetään juurta jaksain selkeästi.
Toisaalta tämä onkin yliopiston tarkoitus. Kun opetus on ala-arvoista niin se pakottaa opettelemaan itse ja hakemaan oppia ja tietoa itse.
Parhaimmat sitten perustavat osaamisellaan yrityksen ja huomaavat että rahat menee silti saastuttaville ja mistään piittaamattomille suurfirmoille ja pankeille. Idiootit johtaa kaikkialla maailmassa niin massasukupuutto on tosiasia riippumatta "osaamisesta" eli nykynuoret jotka saa 1 jos sitäkään ovat oikeassa.
Tämä nyt on totaalista roskaa. Missä edes ovat todisteesi?
Olen opiskellut Helsingin yliopistossa useaan otteeseen vähän eri aikakausilla, joten voin sanoa että opetus on nykyään aivan eri sarjassa kuin vaikkapa 1990-luvulla. Vaatimustaso on kasvanut valtavasti.
Ja väitteittesi virheellisyys näkyy jo siinä, miten hyvin Helsingin yliopisto sijoittuu kansainvälisillä ranking-listoilla.
Väite että "paikat saadaan suhteilla" on niin järjetön, ettei siihen kannata edes puuttua. Itsekin olen moninkertainen todiste siitä ettei sinne suhteilla päästä, kun minulla ei sellaisia ole ollut koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Helpotetaan arvostelua, niin kaikki on taas kunnossa.
On tehty jo!
"Turun yliopistossa on jouduttu höllentämään arvostelukriteerejä"
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikan opetus on kehittynyt digitalisaation avulla. Enää ei tarvitse osata juurikaan sieventää tai ratkoa yhtälöitä, koska CAS -ohjelmistot osaavat. Nyt lukioissa voidaan keskittyä soveltamiseen turhan syvällisen oppimisen sijasta. Myöskin käänteinen oppiminen ja oppimisen omistajuus ovat tehneet lukiolaisista soveltamiseen keskittyneempiä.
Yliopistoissa ei osata vielä tätä soveltamisoppimista?
Yliopistoon siis tarvitaan lisää ilmiöoppimista ja soveltamista.
Alue: Aihe vapaa
Pienemmissä yliopistokaupungeissa ei niin vaan oteta työtä ja ruveta tienaamaan. Opintoraha on huikeat 250 euroa kuussa ja sitten asumistukea saa mitä nyt sitten saakaan. Loput opintotuesta on sitten sitä lainaa 650 e/kk. Joten lainan ottaminen on nykyisin monille lähes pakko, ellei satu asumaan isommalla yliopistopaikkakunnalla, josta voi saada työtä hieman helpommin.