Perheelliset! Asuttako vuokralla vai omistusasunnossa?
Kommentit (23)
Omistusasuminen on halvempaa PK-seudulla. Ja asunto toimii ns. Hätävarana vanhuuden varalle, kun asunto todennäköisesti pitää arvonsa varsin hyvin (tämä ei koske enää omakotiasujia)
Mies ostanut tämän asunnon joskus aikoinaan. Kun tavattiin olin vuokralla joten oli järkevää että minä muutin miehen luokse.
Omassa talossa pääkaupunkiseudulla.
Omassa talossa maalla, minä omistan asunnon ja miehellä ei ole siitä osaakaan nimissään.
Asumme maalla vanhassa ok- talossa ja 140 000€.n laina oli ihan siellä talouden sietokyvyn rajoissa. En tajua miten teillä pääkaupunkiseudulla on varaa ostaa omaa?
Vuokralla. Eipähän tarvitse pelätä, että joudut ulos pihalle, tms.
Vuokralla.
Ei säästöjä.
Ei vakityöpaikkaa.
Ei takaajia.
Ei riittäviä tuloja kunnollisen asunnon hankkimiseen.
Vuokralla saan asua uudehkossa asunnossa erittäin hyvällä alueella, eli niiden suhteen en joudu tekemään kompromisseja.
Ei taloudellista riskiä.
Ei velkaa.
Onko tuossa kirjoitusvirhe? Pitäisikö olla asutteko?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa kirjoitusvirhe? Pitäisikö olla asutteko?
Veikkaan, että otsikossa on murresana.
Oma. Pidemmän päälle halvempaa. Ja eläke riittä pidemmälle kun ei tarvitse maksaa kuin juoksevat kulut.
Vuokralla. Myytiin oma velaton perheasunto pois ja toisen pienemmän asunnon jätimme vuokralle. Asuntojen hintataso ei houkuta tällä hetkellä ostamaan ja lisäksi olemme vapaampia tekemään uusia liikkeitä.
Koska halusimme lapsille (sekä itselle) omaa pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vuokralla. Myytiin oma velaton perheasunto pois ja toisen pienemmän asunnon jätimme vuokralle. Asuntojen hintataso ei houkuta tällä hetkellä ostamaan ja lisäksi olemme vapaampia tekemään uusia liikkeitä.
Noin ystäväperheen mieskin sanoi pari vuotta sitten. Totuus oli se, että hän oli pelaillut hieman liikaa ja omaisuus piti muuttaa rahaksi. Typerä äijä.
Lapsia käy hieman sääliksi, kun joutuivat hyvän kokoisesta omakotitalosta muuttamaan johonkin pienehköön vuokrakämppään. Lapsille ei tietenkään riittänyt huoneita kaikille, vaan vanhemmat nukkuivat yhdessä, toiseen tuli isännän työhuone ja kolmanteen minuutti sitten kolme teiniä. Nyt yksi teini lähtee onneksi syksyllä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Omassa. Meillä oli molemmilla omat yksiöt kun tapasimme ja asuimme sitten ensin vuorotellen jomman kumman asunnossa kunnes muutimme minun asuntooni ja laitoimme miehen asunnon vuokralle. Näin saimme nopeammin maksettua asuntolainojamme. Jätimme toisen sijoitusasunnoksemme ja toisen myimme ostaessamme perheasunnon. Minulla siis isompi osuus nykyisestä asunnostamme koska minun asuntoni myytiin ja miehellä pienempi osuus mutta vuokra-asunto ja siitä vuokratuottoja joten hän maksaa edelleen asuntolainaa, minun osuuteni loppui jo. Syy miksi olemme omistusasuntoja on se että mielestämme on aika vaikea saada mitään isompia summia säästöön jos asuu vuokralla. Omaa asuntoa maksaessa jää joka kuukausi jotain seiniin säästöönkin. Kun lapset muuttavat pois niin muutamme varmaan taas pienempään asuntoon ja laitamme myyntituottojamme osakkeisiin, niitä meillä on jonkin verran (n. 20000 eurolla) joten eläkepäiviä varten hyvä säästää osakkeisiin vähän lisää. Ajatus on että asutaan sitten vaikka kolmiossa nykyisen omakotitalomme sijaan. Olemme viisikymppinen pariskunta, jolla teini-ikäiset lapset.
Oma talo Helsingissä. Tulee halvemmaksi kuin vuokra. Ja oma tupa, oma lupa, mitta on tullut täyteen aiemmissa asunnoissa vuokrakämppien ja taloyhtiöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa kirjoitusvirhe? Pitäisikö olla asutteko?
Asumma omasa talosa.
Asumma kyllä vuokralla halavasa murijusa ku esikoinen synty.
Ollaan vielä nuoria ja opiskeltiin pitkään, vajaa vuosi/kaksi työelämässä, ei olla keretty säästää tarpeeksi käsirahaa. Ei takaajia, eikä varmaan haluta, koska kuulee ihan tarpeeksi kiristystarinoita/velvollisuuden tunnosta teette nyt näin-juttuja.
Vuokralla. Ei säästöjä eikä takaajia.