Motivoikaa mua jatkamaan imetystä. Pullovauvan kanssa oli niin helppoa.

Imetin kumpaakin lastani 4kk ja vihasin sitä. Järkyttävät jälkisupistukset imettäessä, kokoajan paidat märkänä ja haisevana, nännit rikki jnr

Mieti miksi imetät, löytyisikö tsemppi niistä monista terveyshyödyistä sinulle ja vauvalle? Jos asennoissa on haastetta, hakeuduimetysohjaajalle tai imetystuki tapaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Imetin esikoista sen takia että imetys on kuitenkin vauvalle hyväksi.

En pitänyt imetyksestä, enkä siitä mitään sädekehää itselleni halua, että olisin jotenkin "superäiti" koska imetin.

Maitoa suihkuavat tissit niin että joka paikka oli sotkussa, ja vauva meinasi tukehtua. Oli pakko käyttää rintakumia, ettei maito suihkua joka paikkaan, ja vauvakin sai syödä omaan tahtiinsa. Sinne kumin sisään jäi aina kauheasti maitoa, joten kun kumin irrotti niin piti aina olla paperia lähellä, ettei kumia irrottaessa valu maito joka paikkaan.

Ärsyttävät luukulliset rintsikat ja imetyspaidat, plääh.

Julkisilla paikoilla en imettänyt koskaan, en halua että vieraat ihmiset näkee vilaustakaan mun rintavärkeistäni. Jos lähdin jonnekin niin joko vauva jäi isälleen kotiin ja sai korviketta, tai sitten mulla oli vauva ja pullollinen korviketta mukana.

Vaikka en olisi lähtenyt mihinkään koko päivänä, niin jo ensimmäisen kuukauden aikana alettiin  miehen kanssa tehdä niin, että töiden jälkeen kerran päivässä yksi syöttö oli miehen tehtävä, pullomaidolla. Joskus lypsettyä, mutta useimmiten korviketta. Näin minä sain edes yhden tauon imetyksestä, ja mies sai harjoittelua syöttämisessä niin, että jos halusin lähteä kampaamoon tms niin tiesin että mies ja vauva pärjäävät sen aikaa oikein hyvin pullon kanssa, kun vauva osasi juoda pullosta sujuvasti.

Suosittelen aloittajalle hieman rennompaa suhtautumista imetykseen: ei se vauva siitä kärsi jos saa esim kerran päivässä pullosta ruokaa. Päinvastoin imetyksen lopettaminenkin oli sitten aikanaan tosi helppoa, kun vauva oli saanut lähes joka päivä pullosta ruokaa jo muutenkin. Alettiin vaan jättää imetyskertoja pois ja lisätä pulloruokintaa, niin muutamassa viikossa jo imetys väheni niin paljon että sen pystyi jättää kokonaan.

Tunnistan hyvin tuon "kotona vankina tissi vauvan suussa"-olotilan. Suosittelen tekemään niin että syötät vauvan, sitten lähdet heti jonnekin, ja otat sen korvikepullon mukaan. Ehdit olla tunnin verran "siellä jossakin" ennenkuin vauvalla on nälkä, annat sille sitä korviketta. Menee toinen tunti ennenkuin vauva on uudestaan nälkäinen, ajoita reissu niin että pystyt sen jälkimmäisen ruokailun sitten imettää heti kotiin tullessa. Näin saat tehtyä vähintään parin tunnin reissun ja vauva saa kerran korviketta siellä reissussa. Eikä se vauva siitä rikki mene vaikka saisi reissunpäällä kaksikin kertaa korviketta. Imetät sitten taas kun tuutte kotiin! Ei se maidon tulo sun tisseistä parin tunnin reissun takia lopu.

Siis miksi ihmeessä imetyksen lopettaessa piti antaa vielä korviketta? Vai etkö vaan halunnut imettää enää ja lopetit siksi "liian aikaisin" niin että piti antaa korviketta?

Minulla on kokemusta täysimetyksestä, osaimetyksestä ja täysin pullolla (korvikkeella) ruokkimisesta. Minun mielestäni helpoin vaihtoehto on osaimetys, ainakin jos sitä vertaa tunnin (tai kahdenkin) välein imettämiseen. Se imetysstressi helpottuu jo siitä, että antaa vauvalle kerran päivässä 1 dl pullomaitoa.

Ja pumppaamista on turha edes yrittää, jos vauva imee tunnin välein.

Osaimetetyistä lapsista yhden kanssa lopetin imetyksen siinä vaiheessa kun aloitettiin kiinteät. Kuopukselta lopetin korvikkeen antamisen asteittain silloin kun aloitettiin kiinteät. Mutta moni jatkaa kiinteiden ohella sekä korviketta että imetystä.

Olen miettinyt samaa. Esikoiseni oli pulloruokinnassa ja se oli helppoa seurata miten paljon maitoa meni. Toinen lapsi on syntymässä näillä viikoilla, yritän imettää ja aionkin imettää niin kauan kun se hyvältä tuntuu jos imetys onnistuu. Mutta siirryn suosiolla pulloruokintaan sitten jos alkaa menemään siihen ettå joka toinen tunti istutaan imettämässä. Sekin oli kiva pulloruokinnassa kun sen voi tehdä tarvittaessa joku muukin kuin minä. Saas nähdä miten imetyksen kanssa lähtee sujumaan😊

Lopettakaa nyt jo noista terveyshyödyistä höpöttäminen. Ihan turhaa. Näyttäkää tutkimus, jossa tämä todettu. Enkä tarkoita mitään ikivanhaa 10v sitten tehtyä. Ap, rupea syöttään korviketta, se täyttää vatsaa paremmin kuin noi tissimaidot. Todettu käytännössä.

Ap, kirjoitin jo aiemmin, mutta minulle tuli mieleen vielä sellainen (motivointia kun kaipaat), että todennäköisesti koet nyt alkuvaiheessa myös epävarmuutta että riittääkö maito. Vauva on vasta 2 kuukautta, joten sinä vielä tutustut häneen ja hänkin itseensä, tuolloin sitä helposti tarjoaa joka itkuun tissiä. Imetyksessä on haasteita, jos vauva syö vain parissa asennossa ja ei vielä osaa istua yms.

Mutta se kaikki helpottaa vauvan kasvaessa. Oikeasti isomman vauvan imetys on jo mukavaa. Muutkin asiat kiinnostavat kuin maito, vauva viestii selvemmin tarpeistaan eikä imettää täydy niin usein, vauva myös alkaa syömään erilaisissa asennoissa. Silloin myös me imetyksen hyödyt tulevat parhaiten esiin, kun vauva esim. eron jälkeen kaipaa läheisyyttä, niin 5 minuuttia rinnalla tekee jo ihmeitä verrattuna normaaliin sylissä oloon. Se on kuitenkin aivan äärimmäistä äidin ja lapsen välistä läheisyyttä.

Lämpimimmät muistot imetyksestäni ovat olleen yli 1-vuotiaan kanssa, joka itse on osannut pyytää maitoa ja myös säädellä läheisyydentarvettaan sen avulla. Helpotti myös tosi paljon eroahdistuskausina yms. Tavallaan isomman vauvan ja pilkutaaperon kanssa ihan konkreettisesti kokee kuinka tärkeä asia imetys lapselle on, niin se palkitsee ihan hurjasti.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppauksena imetykseen ehdottaisin osittaisimetystä ja öisin pulloa.

Mutta kuulostat niin stressaantuneelta että epäilen helpottaisiko sinua yhtään osittaisuuden kanssa säätäminen. Mulla sama homma, asennot oli hankalia, imetys epämiellyttävää, en halunnut imettää julkisesti (edes miehen nähden mielellään), inhosin sitä ettei kroppani ollut minun. Joten lopetin. Ja toinen lapsi pelkällä pullolla hyvällä omallatunnolla, sattumoisin hänestä tuli paljon terveempi kuin ensimmäinen eikä mitään vatsavaivahuutoja vauvana :D

IMETYS EI OLE STRESSAAMISEN JA AHDISTUMISEN ARVOISTA. Vauva-ajasta pitää saada myös nauttia, ja lapsesta tulee ihan yhtä hyvä korvikkeellakin :) Lapsikin tykkää kun äiti on onnellinen.

Ei kai mistään tuon kategorian asioista ahdistua kannata, jos ahdistuu niin hoitaisin sitä ahdistusta/stressiä enkä veisi ensimmäiseksi vauvalta imetyksen etuja. Nykyään sanotaan kaikkeen että jos ahdistuu niin kannattaa luovuttaa, loppupeleissä se ahdistus on merkki jostain, ja sitä tunnetta kannattaisi tutkia ja käsitellä vaikka ammattilaisen kanssa.

Ei sillä että imettäminen ikinä länsimaissa olisi kuolemanvakava asia.