Mistä voi johtua, että miesystävä ei halua puhua mistään aidosta?
Puhuu vähän, ja jos puhuu, useimmiten hyvin arkipäiväistä small talkia. Jos koitan jotain syvällisempää keskustelua viritellä, heittää vitsiksi vetäytyy kokonaan pois tai myöntelee vain minua. En tiedä paljoakaan siitä, mitä mies ajattelee elämästä, maailmasta, itsestään tms. Miksi näin, onko kyseessä joku pelko vai mikä voi olla syy?
Kommentit (50)
Jos mies ei vaan omaa kovin laajaa yleissivistystä? Tai pelkää joutuvansa perustelemaan eriäviä mielipiteitä.
Olen kieltämättä itsekin miettinyt, että olenko mennyt pariutumaan tyhmän miehen kanssa. En haluaisi tätä uskoa, luulisi, että tyhmälläkin on mielipiteitä ja ajatuksia eri asioista..
ap
Ehkä mies ei ota stressiä asioista joihin ei voi juurikaan vaikuttaa.
Elää päivän kerrallaan tyytyväisenä ilman suuria huolia maailmasta/elämästä/itsestään
Niillä mennään mitä on saatu/saavutettu ja huomenna uudestaan
Ja ehkä konkreettisemmat asiat kuin vaikkapa maailma on "aidompaa" miehen mielestä keskusteltavaksi
Se on ihan normaalia jos mies puhuu vain tisseistäsi.
kerro joku aihe mistä juttelisit hänen kanssa?
Jos onkin ihan eri mieltä eikä halua kinastella
Tunnustan olevani samanlainen. Olen nainen. En uskalla avautua itsestäni ja ajatuksistani vaan juttelen aina arkipäiväisiä asioita. Olen aina ollut tämmöinen ja välillä se harmittaa. En oikein edes tiedä mistä johtuu, ahdistun valtavasti jos pitäisi yrittää puhua syvällisiä, onnistuu vain vähän isommassa maistissa. Olen joskus jopa harkinnut terapiaa. Miehesi on ehkä samanlainen, ei tarkoita mitään pahaa. Ei vain osaa puhua. Kannusta hienovaraisesti ja ole kärsivällinen mutta älä ala painostamaan tai vetäytyy vielä syvemmälle kuoreensa.
Aito on vähän omituinen sananvalinta tässä yhteydessä.
En minäkään jaksaisi puhua aidoista - maailma pitää olla ilman rajoja!
M 35
Mies on ehkä pinnallinen? Häntä ei kiinnosta vakavat, syvälliset asiat. Ex-mieheni oli tällainen. Häntä kiinnosti jenkkiautot ja bodaus. Hänen mielestä raha oli tärkein asia maailmassa. Mitä enemmän ihmisellä oli rahaa, sitä parempi ihminen. Siinä oli hänen syvälliset mietteensä kärjistettynä. Kaikki eivät osaa ajatella asioita pintaa syvemmältä, valitettavasti.
tiedän useita tollasia ihmisiä. enemmän tiedän ihmisiä, jotka suorastaan inhoaa tollasia ihmisiä jotka haluu puhuu muustaki ku jostain et mitä ostaa kaupasta tänään tai mitä telkkariohjelmaa katotaan. jotkut pitää myös sellasia toisenlaisia ihmisiä raskaina ihmisinä.
Mietin myös, voiko suhde toimia, jos minä haluaisin jutella syvällisiä ja mies ei. Voiko tarpeeni älyllisille keskusteluille miehen kanssa hälvetä ajan myötä, tai voiko mies oppia keskustelemaan myöhemmin?
ap
Jenkkiautoista ja bodauksestakin voi puhua syvällisesti, pieniin yksityiskohtiin ja erikoisuuksiin mennen. Toisen syvällinen voi olla toiselle ihan täyttä soopaa ja merkityksetöntä hölynpölyä.
Mistä te olette jutelleet, kun olette tutustuneet? Mietin, miten voi päätyä yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi jakaa mitään syvällisempiä ajatuksia. Itselleni kun keskustelut olivat hyvin oleellinen osa tutustumista.
Miehellä voi olla mielenterveyden ongelmia (tai muita ongelmia), joista ei vielä uskalla puhua. Esim. minun miesystävällä on vaikea masennus, ja kesti jonkin aikaa, ennen kuin hän uskalsi ottaa sen puheeksi. Tai kotiasiat voivat olla hänellä syystä tai toisesta huonosti: surkeat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin. Tai kauheasti velkaa, jota ei saa maksettua. Kaikki ongelmat sitten karsivat niitä puheenaiheita.
Koeta kysellä silloin tällöin, mitkä asiat ovat miehelle tärkeitä. Älä painosta kuitenkaan, mies voi mennä entistä enemmän sykkyrälle. Ja puhu itse rehellisesti itsestäsi, myös heikkouksistasi. Kun mies hoksaa, että sinäkin olet vain ihminen, hänkin voi rohkaistua puhumaan.
Tai ehkäpä miehen mielestä naisen jutut ja keskustelu on niin aivotonta, että siihen ei voi vakavalla naamalla ottaa osaa, jos edelleen haluaa seksiäkin?
Naisen älylliset keskustelut voivat olla miehelle kärpästen surinaa. Mistäpä me se tiedettäisi täällä?
Minulla sama tilanne, ap. Periaatteessa tutustumisvaihe meneillään, mutta vaikeaa on, kun toinen ei avaa juuri yhtään ajatuksiaan. Olen tästä sanonutkin, että eihän tämä suhde voi ikinä syvetä, kun en opi tuntemaan häntä, mutta ei hän siihen oikein mitään ole sanonut. Olen tavallaan luovuttanut, tämä on minulle hauska hengailusuhde ja hyvää seksiä, mutta en pidä tätä minään loppuelämän suhteena. Ja olen tämän kertonutkin. Ei edelleenkään osaa avautua, eikä tätä asiaa voi mitenkään pakottaakaan. Ei silti halua lopettaa suhdetta, joten hengaillaan nyt sitten...
Onko jollain ideoita tästä?
ap