Jos joku sanoo pahasti.. Mitä pitää vastata?
Mitä kuuluu sanoa takaisin tilanteessa, jossa joku ihan vain vaikka vitsillä heittää jonkun kommentin joka itseä satuttaa? Eikä kuitenkaan halua satuttaa tätä toista ihmistä.
Miten kuuluu toimia?
T: sosiaalisesti taidoton
Kommentit (44)
Aika hyvin toimii että ihan vakavissaan vaan sanoo, että tuo oli kyllä inhottavasti/loukkaavasti sanottu. Ilman sen kummempia kikkailuja tai viisasteluja. Paras on vaan todeta asia niin kuin se on. Siinä on moni mennyt kovasti hämilleen.
Kysy aina: "Anteeks mitä sä sanoit?"
Jos toistaa saman loukkaavan kommentin niin kysy: "Miksi sä niin sanoit?"
Se on hyvä tapa saada asia henkilön tietoiseen prosessointiin mikä antaa mahdollisuuden muuttaa käytöstään.
Joku tuntematon mies haukkui minua baarin tupakkakopissa läskiksi ja ties miksi muuksi, menin halaamaan häntä ja sanoin että "oon pahoillani, että sulla on noin huono olla". Mies meni mykäksi ja ilme oli todellakin näkemisen arvoinen.
Mitä sanoisin appiukolle? Vuosi tunnettu apen kanssa, enkä tiedä mistä se repii että mä riehun ja sekoilen??
Siis se koittaa vitsailla tyyliin, jos pihalla olisi sohva säpäleinä niin "Eikö Anni tykännyt sohvanmallista ja nyt on hajottanut sen palasiksi?" Tai kun meillä oli kaatunut pihalla puita niin "Anni on käynyt riehumassa ja kaato puut"
En haluisi loukata mutta on niin idioottia etten keksi mitä sanoa. Vieraskoreus taitaa olla ohi, joten voin antaa takaisin.
Mieheni on perheensä mustalammas ja nyt noi jutut saavuttanu minutkin, mies osaa suodattaa isänsä huonot jutut, sanoi että munkin pitäis, mutta eihän se ikinä lopu jos ei sano mitään?
Siinä mielessä hiukan hankala tilanne, että jos toinen oikeasti vain vitsailee, eikä tarkoita todellakaan mitään pahaa. Varmaankin itse miettisin, onko tämmöinen vitsailija muutoin niin mukava ihminen, että jaksaisin hänen huonoja vitsejään sietää. Jos ei, niin vähentäisin yhdessäolon minimiin.
Toisaalta taas sitten itsessäni tunnistan taipuvaisuuden herkkänahkaisuuteen jo ihan rasittavuuksiin asti, ja olenkin joutunut opettelemaan, että joskus ihmiset vain vahingossa töksäyttelevät asiota tai ilmaisevat itseään huonosti, eikä siinä sen kummempaa. En siis sano, että ap:n kohdalla tilanne olisi tämä, mutta tuokin pointti kannattaa ottaa huomioon.
Kannattaako töksäyttelijää kouluttaa? Idiootti luultavasti pysyy idioottina ja iloista idioottia on helpompi sietää kuin vihaista idioottia.
Yhden tapauksen kanssa mun on täytynyt nostaa kädet pystyyn. Työkaveri oli sietämätön ihminen, mutta jos sille lasautti takaisin, niin sitten siitä tuli kahta sietämättömämpi. Pakko oli vain myöntää itselle, että tuo ei tuosta muutu, se ei pysty, eikä kykene.
Täytyy tosin myöntää, että jujutin tuota ääliötä huvin ja harrastuksen vuoksi. Ei sitä olisi järjissään kestänyt, ellei joskus jotain sirkushuvia keksinyt. Henkilö oli hyvä juoruilija ja kun sopi toisen ihmisen kanssa jonkun mehevän juorun aiheen, eli täysin keksityn, niin tipautti tämän herkkupalan tuolle ääliölle. Ja lankaan meni ja meillä muilla oli mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuijota tiukasti toista silmiin ja kysy hitaasti: ”Siis MITÄ sä sanoit?”
Nyt on kysymys elämästä, ei huonosta harrastajateatterista.
Jos tietää että ilkeilijä on lopettanut viinan juonnin tai tupakoinnin, kysy "Haluutko huikan vai mikä sua risoo?"
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanoisin appiukolle? Vuosi tunnettu apen kanssa, enkä tiedä mistä se repii että mä riehun ja sekoilen??
Siis se koittaa vitsailla tyyliin, jos pihalla olisi sohva säpäleinä niin "Eikö Anni tykännyt sohvanmallista ja nyt on hajottanut sen palasiksi?" Tai kun meillä oli kaatunut pihalla puita niin "Anni on käynyt riehumassa ja kaato puut"
En haluisi loukata mutta on niin idioottia etten keksi mitä sanoa. Vieraskoreus taitaa olla ohi, joten voin antaa takaisin.
Mieheni on perheensä mustalammas ja nyt noi jutut saavuttanu minutkin, mies osaa suodattaa isänsä huonot jutut, sanoi että munkin pitäis, mutta eihän se ikinä lopu jos ei sano mitään?
Kuulostaa harmittomalta, mutta kömpelöltä huumorintajulta. Ignooraisin vaan täysin. Olisin kuin en kuulisikaan.
Mutta jos asia häiritsisi tosissaan niin vastaisin aina kuivasti, että sulla on vissiin joku pakkomielle tuosta riehumisesta. Jos se ei tehoaisi, niin alkaisin huomauttaan, että oot kertonut tuon saman riehumisvitsin jo tosi monta kertaa. Tarvittaessa lisäisin vielä, että se on käynyt jo vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse varmaan sanoisin pistävään sävyyn: "Oliko tuo mielestäsi asiallinen kommentti?" Tai kysyisin ihan suoraan, miksi hän haluaa pahoittaa mieleni.
Kysyin. Hän vastasi: "en MINÄ sinua loukannut, ei ole minun vika kun SINÄ loukkaannut kaikesta ja otat kaiken itseesi niin herkästi"!
Kuinkas tuollaisen "kultakimpaleen" kanssa pitäisi toimia?
Sanot tietysti tosi pahasti takaisin. Se on ihan oikein. Ei pidä ruveta nössöilemään.
Vierailija kirjoitti:
Olen yleensä kostanut jollain muulla tavoin.
Oikein 👌
Kuuluu itkeä ja uhriutua ja kiljua ja sitten itkuntuhruisella äänellä haukkua homoksi ja inceliksi ja että mene äidin luo joka antaa puuroa.
N62v
Voi kyynel 😢. Sanoiko joku autistivammaisämmälle pahasti ja sAtUtTi?
Toistuvissa vuorovaikutustilanteissa peliteoreettisesti paras strategia on silmä silmästä ja hammas hampaasta eli engl. tit-for-tat ts. anna samalla mitalla takaisin.
Mä sanoisin, että "Toi mitä sä just sanoit, ei kerro mitään minusta, vaan se kertoo vain sinusta ja sun ajatusmaailmasta kaiken tarpeellisen".
Ja jättäisin ko ihmisen miettimään rauhassa omaa käytöstään..
Sivistynyt ihminen ei voi sanoa/tehdä oikein mitään.
Itse ottaisin etäisyyttä ko. ihmiseen.