Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuusivuotiaan hörökorvaleikkaus vain esteettisistä syistä
10.06.2019 |
Minulla on kuusivuotias lapsi. Hän on ollut päiväkodissa ja eskarissa todella suosittu ja sosiaalinen lapsi, muut lapset suorastaan kilpailevat hänen seurastaan ja huomiostaan ja hän tykkää leikkiä kaikkien kanssa. Ulkoisesti hän on todella kaunis (tätä kuulen ihan joka puolelta), mutta hänellä on hyvin vahvasti höröttävät korvat; näin ei ollut syntyessä vaan korvat ovat korostuneet kasvun myötä.
Lapseni on luonteeltaan kiltti ja herkkä, rohkaisemme häntä koko ajan olemaan itsevarmempi ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Nyt koulun lähestyessä kuitenkin olen alkanut miettiä altistavatko nuo hörökorvat hänet kiusaamiselle ja pitäisikö asialle tehdä jotain vielä kesän aikana?Ja kyllä, näen tämän ristiriidan hänen itsensä hyväksymiseen kannustamisen ja tämän operaation välillä.
Minua itseäni kiusattiin omaan ulkonääkööni liittyen hyvin raskaasti koko yläaste ja jos olisin voinut välttää sen pienellä kauneusoperaatiolla, olisin tehnyt sen ilomielin. Lapset osaavat olla todella julmia toisilleen ja haluaisin estää kiusaamista kaikin mahdollisin tavoin. Lapseni ei ole itse "tajunnut" että hänen korvansa ovat höröllä, mutta eiköhän joku k-pää sen hänelle vielä kerro :(
Onko tässä järkeä? Heijastanko omaa traumaani ihanaan lapseeni?
Hän on elänyt todella suojattua elämäää pienessä päiväkodissa ja sen eskarissa, missä lapset ovat kaikki hyvin kasvatettuja ja kiusaamista ei ole ilmennyt. Nyt ison koulun aloitus usean tuntemattoman kanssa hirvittää ainakin itseäni.
Neuvoja ja kokemuksia? Teenkö kärpäsestä härkäsen oman traumani tähden?
Kommentit (78)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vähän vaikea varmaan selittää lapselle, miksi "pitäisi" tehdä tämmöinen leikkaus. Mitä ajattelit sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän vaikea varmaan selittää lapselle, miksi "pitäisi" tehdä tämmöinen leikkaus. Mitä ajattelit sanoa?
Erittäin hyvä kysymys, en ole edes miettinyt tätä vielä.. Vinkit tervetulleita.
Hiton vaikea asia tämä. Minulle hän on täydellinen, mutta tiedän omakohtaisen kokemuksen kautta mitä on kuulla kavereilta (tai kavereiksi luulemiltaan) ikäviä kommentteja siitä virheestä ulkonäössään.
En leikkaisi ennen kuin lapsi itse tajuaa hörökorvansa. Ja silloinkin vain mikäli ne häntä häiritsisivät. Miten edes voi sanoa lapselle, joka on tyytyväinen ulkonäköönsä, että nyt mennään leikkauttamaan nuo hörökorvat normaaleiksi?
Oma äitini on kertonut aikuisiällä stressanneensa itsensä kipeäksi silloin kun aloitin koulun. Minulla on huulihalkio, ja äiti pelkäsi kuollakseen että koulussa aletaan kiusata poikkeavan naamataulun vuoksi. Ennen koulua ei siis mitään kiusaamista ollut ilmennyt, ja minulla oli paljon kavereita. No, minua ei edelleenkään koskaan ole kiusattu naamani takia eikä muutenkaan. Päinvastoin, olin koulussa melko suosittu kaverimarkkinoilla.
Tällä yritän siis sanoa että kaikki poikkeavuudet eivät aina johda kiusaamiseen, mutta jos lasta itse alkaa todenteolla asia häiritä niin silloin voi alkaa keskustelemaan vaihtoehdoista.
Omalta tyttäreltäni leikattiin hörökorvat 7-vuotiaana. On nyt parikymppisenä kiitellyt monta kertaa ratkaisuamme vaikka hän ei ole erityisen ulkonäkökeskeinen.
Minusta tässä ei ole kyse turhamaisuudesta, vaan yritetään ehkäistä kiusaamista ja itsetunnon tuhoutumista. Kaikkia hörökorvaisia tullaan jossain vaiheessa pilkkaamaan asiasta, sellainen tämä maailma valitettavasti on. Aina löytyy kriittisiä mielipiteitä tästä operaatiosta, ja niitä tuli meillekin. Yleensä nämä besserwisserit omaavat suorat, huomaamattomat korvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En leikkaisi ennen kuin lapsi itse tajuaa hörökorvansa. Ja silloinkin vain mikäli ne häntä häiritsisivät. Miten edes voi sanoa lapselle, joka on tyytyväinen ulkonäköönsä, että nyt mennään leikkauttamaan nuo hörökorvat normaaleiksi?
Oma äitini on kertonut aikuisiällä stressanneensa itsensä kipeäksi silloin kun aloitin koulun. Minulla on huulihalkio, ja äiti pelkäsi kuollakseen että koulussa aletaan kiusata poikkeavan naamataulun vuoksi. Ennen koulua ei siis mitään kiusaamista ollut ilmennyt, ja minulla oli paljon kavereita. No, minua ei edelleenkään koskaan ole kiusattu naamani takia eikä muutenkaan. Päinvastoin, olin koulussa melko suosittu kaverimarkkinoilla.
Tällä yritän siis sanoa että kaikki poikkeavuudet eivät aina johda kiusaamiseen, mutta jos lasta itse alkaa todenteolla asia häiritä niin silloin voi alkaa keskustelemaan vaihtoehdoista.
Miksi ihmeessä huulihalkiotasi ei korjattu? Äiti on vaan pelännyt kuollakseen, mutta ei sitten leikattu ? Eikö sinua ikinä harmittanut olla poikkeava vaikka jostain syystä säästyit kiusaamiselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En leikkaisi ennen kuin lapsi itse tajuaa hörökorvansa. Ja silloinkin vain mikäli ne häntä häiritsisivät. Miten edes voi sanoa lapselle, joka on tyytyväinen ulkonäköönsä, että nyt mennään leikkauttamaan nuo hörökorvat normaaleiksi?
Oma äitini on kertonut aikuisiällä stressanneensa itsensä kipeäksi silloin kun aloitin koulun. Minulla on huulihalkio, ja äiti pelkäsi kuollakseen että koulussa aletaan kiusata poikkeavan naamataulun vuoksi. Ennen koulua ei siis mitään kiusaamista ollut ilmennyt, ja minulla oli paljon kavereita. No, minua ei edelleenkään koskaan ole kiusattu naamani takia eikä muutenkaan. Päinvastoin, olin koulussa melko suosittu kaverimarkkinoilla.
Tällä yritän siis sanoa että kaikki poikkeavuudet eivät aina johda kiusaamiseen, mutta jos lasta itse alkaa todenteolla asia häiritä niin silloin voi alkaa keskustelemaan vaihtoehdoista.
Miksi ihmeessä huulihalkiotasi ei korjattu? Äiti on vaan pelännyt kuollakseen, mutta ei sitten leikattu ? Eikö sinua ikinä harmittanut olla poikkeava vaikka jostain syystä säästyit kiusaamiselta?
Siis herranjumala, tietysti se on korjattu. :D Anteeksi jos annoin sellaisen kuvan että vanhempani ovat kieltäneet korjausleikkaukset (jotka Suomessa tehdään automaattisesti). Ei sitä halkiota kuitenkaan kokonaan piiloon saa millään, vaikka hienosti korjattiinkin. Kyllä arpi edelleen näkyy ja nenä on vähän vinossa, vaikka sitäkin suoristettiin vielä kaksi kertaa aikuisiän kynnyksellä.
Ja ei, ei ole harmittanut koska se ei ole vaikuttanut elämääni millään lailla. Mulla on käynyt hyvä tuuri. Halkio on osa minua, tällainen minä olen. :)
/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän vaikea varmaan selittää lapselle, miksi "pitäisi" tehdä tämmöinen leikkaus. Mitä ajattelit sanoa?
Erittäin hyvä kysymys, en ole edes miettinyt tätä vielä.. Vinkit tervetulleita.
Hiton vaikea asia tämä. Minulle hän on täydellinen, mutta tiedän omakohtaisen kokemuksen kautta mitä on kuulla kavereilta (tai kavereiksi luulemiltaan) ikäviä kommentteja siitä virheestä ulkonäössään.
Sanoin omalle lapselleni, että korvia vähän suoristetaan. Vie ihmeessä tyttö leikkaukseen, suuremmat ongelmat tulee jos ja kun aletaan kiusaamaan.
Mnusta hörökorvat ovat persoonalliset, mutta ihan mistä tahansa saa kyllä syyn kiusata, haukkua, nälviä ja syrjiä toista. Minä olin koulukiusattu koko peruskoulun, enkä oikeasti tiedä mistä se lähti. Joku sen aloitti, muut menivät mukaan, kukaan ei puuttunut. Ei edes opettaja. Minua syrjittiin ja haukuttiin ja tönittiin ihan avoimesti kaikesta mahdollisesta, huudeltiin niin että joka puolelle kuului, opettaja saattoi vain sanoa "No niin oppilaat" ja jatkaa tunnin pitoa tai lähti johdattamaan meitä ruokalaan. Minä ihan oikeasti pelkäsin koko ajan. Olisin halunnut olla edes rauhassa, mutta ei. Kun koko ajan joku ilkkui ja huuteli ja haukkui.
Hörökorvaisuudesta on helppo saada haukkumisen aihe, jos joku haluaa haukkumisen aiheen keksiä. Se voi olla ihan vain siksi, että haukkujalla on itsellään keskittymisvaikeuksia, paha olla, huonommat lähtökohdat. Jos teidän lapsenne on luonnostaan sievä, joku vähemmän sievä voi alkaa haukkua. Jos teidän lapsella on siistit merkkivaatteet päällä, joku kirppikseltä ostetuissa prisman vaatteissa oleva voi haukkua ihan vain kateuttaan.
Mutta hankalaa on tuo, että korvat eivät ole lasta häirinneet, ja nyt sinä haluaisit ne operoida. Suomessa tehdään paljon hörökorvaoperaatioita kuusivuotiaille nimenomaan esteettisistä syistä ettei koulussa kiusattaisi. Kuulostaa todella hullulta.
Minua haukuttiin jopa siitä, että minä olen joutunut pidennyttämään etuhampaitani, kun ne olivat luonnostaan aivan nysät. Tuo ei siis ollut totta, enkä todellakaan tajua kuka tuollaisen on keksinyt ja miksi! Yhtenä päivänä vain minulta kysyttiin, että miksi olen pidennyttänyt etuhampaitani. Olin aivan ihmeissäni, ja sanoin ettei se ole totta, ja siitäkin sitten ilkuttiin.
Eli lastasi voidaan haukkua ihan keksityistäkin asioista.
Kaikista parasta olisi, jos hänellä olisi oikeasti niin vahva itsetunto ja paljon kavereita, ettei kukaan voisi haukkumisella mitenkään vaikuttaa häneen. Eli haukkujat vain nolaisivat itsensä. Mutta koska nykyisin koulumaailma on mitä on, niin en ehkä luottaisi siihen, että sinun lastasi ei onnistuttaisi kiusaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö nuo hörökorvat sitten jostain syystä leikata näin pienenä? Miksi ei vaikka esim. 12-vuotiaana, kun lapsella on jo oma näkemys asiaan?
Kyseessä on todellakin vain ja ainoastaa plastiikkakirurginen leikkaus. Entä jos nukutuksessa menee jotain pieleen? Annatko itsellesi anteeksi?
Noin yläasteiästä alkaen leikkauksen voi tehdä myös paikallispuudutuksessa. Me päätimme oman tyttären kohdalla odottaa siihen. Yllätten korvat ei enää kasvun myötä hörötäkään samalla tavalla, eikä lapsi haluakaan mitään leikkausta. (Lapsi on ahkerana musiikinkuuntelijana pitänyt kuulokkeita tuntitolkulla joka päivä jo vuosia ja eräs lääkäri epäili että tämä olisi muokannut korvien asentoa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo-o, voi lapsi vähän ihmetellä miksi vanhemmat vie hänet tuskalliseen operaatioon pelkistä kauneussyistä... varsinkin kun ilmeisesti itse on täysin tyytyväinen korviinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mnusta hörökorvat ovat persoonalliset, mutta ihan mistä tahansa saa kyllä syyn kiusata, haukkua, nälviä ja syrjiä toista. Minä olin koulukiusattu koko peruskoulun, enkä oikeasti tiedä mistä se lähti. Joku sen aloitti, muut menivät mukaan, kukaan ei puuttunut. Ei edes opettaja. Minua syrjittiin ja haukuttiin ja tönittiin ihan avoimesti kaikesta mahdollisesta, huudeltiin niin että joka puolelle kuului, opettaja saattoi vain sanoa "No niin oppilaat" ja jatkaa tunnin pitoa tai lähti johdattamaan meitä ruokalaan. Minä ihan oikeasti pelkäsin koko ajan. Olisin halunnut olla edes rauhassa, mutta ei. Kun koko ajan joku ilkkui ja huuteli ja haukkui.
Hörökorvaisuudesta on helppo saada haukkumisen aihe, jos joku haluaa haukkumisen aiheen keksiä. Se voi olla ihan vain siksi, että haukkujalla on itsellään keskittymisvaikeuksia, paha olla, huonommat lähtökohdat. Jos teidän lapsenne on luonnostaan sievä, joku vähemmän sievä voi alkaa haukkua. Jos teidän lapsella on siistit merkkivaatteet päällä, joku kirppikseltä ostetuissa prisman vaatteissa oleva voi haukkua ihan vain kateuttaan.
Mutta hankalaa on tuo, että korvat eivät ole lasta häirinneet, ja nyt sinä haluaisit ne operoida. Suomessa tehdään paljon hörökorvaoperaatioita kuusivuotiaille nimenomaan esteettisistä syistä ettei koulussa kiusattaisi. Kuulostaa todella hullulta.
Minua haukuttiin jopa siitä, että minä olen joutunut pidennyttämään etuhampaitani, kun ne olivat luonnostaan aivan nysät. Tuo ei siis ollut totta, enkä todellakaan tajua kuka tuollaisen on keksinyt ja miksi! Yhtenä päivänä vain minulta kysyttiin, että miksi olen pidennyttänyt etuhampaitani. Olin aivan ihmeissäni, ja sanoin ettei se ole totta, ja siitäkin sitten ilkuttiin.
Eli lastasi voidaan haukkua ihan keksityistäkin asioista.
Kaikista parasta olisi, jos hänellä olisi oikeasti niin vahva itsetunto ja paljon kavereita, ettei kukaan voisi haukkumisella mitenkään vaikuttaa häneen. Eli haukkujat vain nolaisivat itsensä. Mutta koska nykyisin koulumaailma on mitä on, niin en ehkä luottaisi siihen, että sinun lastasi ei onnistuttaisi kiusaamaan.
Kuule, ei sellaista pientä lasta olekaan, jolle olisi muodostunut niin hyvä itsetunto/-varmuus, ettei kavereitten kiusaamisen kohteena olo sitä murskaisi. Outoa kuvitella, että lapselle voisi muka rakentaa sellaisen itsekuvan, jota muiden jatkuvasti antama kritiikki ja haukkuminen ei pikkuhiljaa söisi pois vaikka mitä tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisikohan se vika olla muiden ihmisten korvien välissä kuin sun lapsen terveissä korvissa?
Luultavasti kallistuisin itse leikkauksen puolelle koska lapset voivat olla todella julmia kun keksivät jonkun asian josta kiusata. Nämä on niin vaikeita kysymyksiä kun varsinaista kiusaamista ei ole vielä ollut mutta sitten kuitenkaan kukaan vanhempi ei halua altistaa omaa lastaan kiusaamiselle tulevaisuudessakaan. Yrittäisin kuitenkin selittää lapselle leikkausta jollain lääketieteellisellä syyllä enkä tuolla ulkonäköasialla. Lapsi voisi hyvinkin hyväksyä syyksi jonkin kuuloon liittyvän syyn. Parempi pieni valkoinen valhe kuin totuuden aiheuttama mahdollinen haitta lapsen itsetunnolle.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nuo hörökorvat sitten jostain syystä leikata näin pienenä? Miksi ei vaikka esim. 12-vuotiaana, kun lapsella on jo oma näkemys asiaan?
Ai, että ehtisi olla muutaman vuoden kiusattavana ja helppona uhrina. Sitten menisi 12-vuotiaana leikkaukseen ja unohtaisi vuosien ilkeilyt ja mollaukset. Jatkaisi elämää suosittuna ja saisi menetetyn itsetunnon takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nuo hörökorvat sitten jostain syystä leikata näin pienenä? Miksi ei vaikka esim. 12-vuotiaana, kun lapsella on jo oma näkemys asiaan?
Minä olen kuvitellutkin, että noin nuorena ei vielä edes leikattaisi, koska pää ja korvat kasvavat vielä kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mnusta hörökorvat ovat persoonalliset, mutta ihan mistä tahansa saa kyllä syyn kiusata, haukkua, nälviä ja syrjiä toista. Minä olin koulukiusattu koko peruskoulun, enkä oikeasti tiedä mistä se lähti. Joku sen aloitti, muut menivät mukaan, kukaan ei puuttunut. Ei edes opettaja. Minua syrjittiin ja haukuttiin ja tönittiin ihan avoimesti kaikesta mahdollisesta, huudeltiin niin että joka puolelle kuului, opettaja saattoi vain sanoa "No niin oppilaat" ja jatkaa tunnin pitoa tai lähti johdattamaan meitä ruokalaan. Minä ihan oikeasti pelkäsin koko ajan. Olisin halunnut olla edes rauhassa, mutta ei. Kun koko ajan joku ilkkui ja huuteli ja haukkui.
Hörökorvaisuudesta on helppo saada haukkumisen aihe, jos joku haluaa haukkumisen aiheen keksiä. Se voi olla ihan vain siksi, että haukkujalla on itsellään keskittymisvaikeuksia, paha olla, huonommat lähtökohdat. Jos teidän lapsenne on luonnostaan sievä, joku vähemmän sievä voi alkaa haukkua. Jos teidän lapsella on siistit merkkivaatteet päällä, joku kirppikseltä ostetuissa prisman vaatteissa oleva voi haukkua ihan vain kateuttaan.
Mutta hankalaa on tuo, että korvat eivät ole lasta häirinneet, ja nyt sinä haluaisit ne operoida. Suomessa tehdään paljon hörökorvaoperaatioita kuusivuotiaille nimenomaan esteettisistä syistä ettei koulussa kiusattaisi. Kuulostaa todella hullulta.
Minua haukuttiin jopa siitä, että minä olen joutunut pidennyttämään etuhampaitani, kun ne olivat luonnostaan aivan nysät. Tuo ei siis ollut totta, enkä todellakaan tajua kuka tuollaisen on keksinyt ja miksi! Yhtenä päivänä vain minulta kysyttiin, että miksi olen pidennyttänyt etuhampaitani. Olin aivan ihmeissäni, ja sanoin ettei se ole totta, ja siitäkin sitten ilkuttiin.
Eli lastasi voidaan haukkua ihan keksityistäkin asioista.
Kaikista parasta olisi, jos hänellä olisi oikeasti niin vahva itsetunto ja paljon kavereita, ettei kukaan voisi haukkumisella mitenkään vaikuttaa häneen. Eli haukkujat vain nolaisivat itsensä. Mutta koska nykyisin koulumaailma on mitä on, niin en ehkä luottaisi siihen, että sinun lastasi ei onnistuttaisi kiusaamaan.
Kuule, ei sellaista pientä lasta olekaan, jolle olisi muodostunut niin hyvä itsetunto/-varmuus, ettei kavereitten kiusaamisen kohteena olo sitä murskaisi. Outoa kuvitella, että lapselle voisi muka rakentaa sellaisen itsekuvan, jota muiden jatkuvasti antama kritiikki ja haukkuminen ei pikkuhiljaa söisi pois vaikka mitä tekisi.
Ohis, ja pitää paikkansa mutta uskon että kirjoittaja tarkoitti sitä, että kiusaaminen ei varsinaisesti edes ala jos lapsella on itsetunto kohdillaan. Kyllähän minullekin joskus jonkun riidan tiimellyksessä mainittiin ulkonäöstäni, mutta minä sanoin niin törkeästi takaisin samantien että ei sanottu enää koskaan uudestaan. Lapsissa on tässä huikeita eroja, siis siinä suostuuko paskaa ottamaan niskaan vai ei. Kiusaamiselle ei siis kukaan ole immuuni, mutta tietyt piirteet (joita voidaan osittain kasvatuksella vahvistaa) luovat tietynlaisen suojan sitä vastaan kuitenkin.
/5
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti kallistuisin itse leikkauksen puolelle koska lapset voivat olla todella julmia kun keksivät jonkun asian josta kiusata. Nämä on niin vaikeita kysymyksiä kun varsinaista kiusaamista ei ole vielä ollut mutta sitten kuitenkaan kukaan vanhempi ei halua altistaa omaa lastaan kiusaamiselle tulevaisuudessakaan. Yrittäisin kuitenkin selittää lapselle leikkausta jollain lääketieteellisellä syyllä enkä tuolla ulkonäköasialla. Lapsi voisi hyvinkin hyväksyä syyksi jonkin kuuloon liittyvän syyn. Parempi pieni valkoinen valhe kuin totuuden aiheuttama mahdollinen haitta lapsen itsetunnolle.
Ei eskari-ikäinen tyhmä ole ja taatusti tulee muistamaan leikkauksen ikuisesti ja kysyy todennäköisesti siitä myöhemmin. Valehtelu on älytön ajatus.
Alue: Aihe vapaa
Multa itseltäni on leikattu lapsena hörökorvat ja olen tyytyväinen vanhempieni ratkaisuun. Olisi ollut ihan turhaa joutua kärsimään mahdollisesta kiusaamisesta höröjen takia kun asia on pienellä leikkauksella korjattavissa. Nuorena ja aikuisena olen saanut huolettomasti pitää paksua tukkaani kiinni ilman, että joutuisin häpeämään hörökorviani.