Kuusivuotiaan hörökorvaleikkaus vain esteettisistä syistä
Minulla on kuusivuotias lapsi. Hän on ollut päiväkodissa ja eskarissa todella suosittu ja sosiaalinen lapsi, muut lapset suorastaan kilpailevat hänen seurastaan ja huomiostaan ja hän tykkää leikkiä kaikkien kanssa. Ulkoisesti hän on todella kaunis (tätä kuulen ihan joka puolelta), mutta hänellä on hyvin vahvasti höröttävät korvat; näin ei ollut syntyessä vaan korvat ovat korostuneet kasvun myötä.
Lapseni on luonteeltaan kiltti ja herkkä, rohkaisemme häntä koko ajan olemaan itsevarmempi ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Nyt koulun lähestyessä kuitenkin olen alkanut miettiä altistavatko nuo hörökorvat hänet kiusaamiselle ja pitäisikö asialle tehdä jotain vielä kesän aikana?Ja kyllä, näen tämän ristiriidan hänen itsensä hyväksymiseen kannustamisen ja tämän operaation välillä.
Minua itseäni kiusattiin omaan ulkonääkööni liittyen hyvin raskaasti koko yläaste ja jos olisin voinut välttää sen pienellä kauneusoperaatiolla, olisin tehnyt sen ilomielin. Lapset osaavat olla todella julmia toisilleen ja haluaisin estää kiusaamista kaikin mahdollisin tavoin. Lapseni ei ole itse "tajunnut" että hänen korvansa ovat höröllä, mutta eiköhän joku k-pää sen hänelle vielä kerro :(
Onko tässä järkeä? Heijastanko omaa traumaani ihanaan lapseeni?
Hän on elänyt todella suojattua elämäää pienessä päiväkodissa ja sen eskarissa, missä lapset ovat kaikki hyvin kasvatettuja ja kiusaamista ei ole ilmennyt. Nyt ison koulun aloitus usean tuntemattoman kanssa hirvittää ainakin itseäni.
Neuvoja ja kokemuksia? Teenkö kärpäsestä härkäsen oman traumani tähden?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Kaverini leikkautti hörökorvansa aikuisena ja oli aivan pöyristynyt, kun plastiikkakirurgi sanoi että tuo olisi kannattanut tehdä jo kuusivuotiaana (tai 7, ennen kouluun menoa), ja se olisi tehty julkisella. Hän ei ymmärrä, miksi vanhempansa eivät ole häntä tuolloin leikkaukseen vieneet, koska on aina hävennyt korvaansa, eikä koskaan ollut pitänyt hiuksia auki. Hänellä siis toinen korva normaali, toinen hörössä.
No joo, aikuisena joutuu toki itse maksamaan mutta ei nykyisin noin pienille leikkausta juurikaan suositella vaan vasta sitten kun lapsi itse haluaa. Monet myös haluaa välttää nukutuksen riskit ja odottaa siksi kasvamista. Pyysikö kaverisi edes leikkausta alaikäisenä tai ilmaisiko jotenkin kärsivänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkaus on kuitenkin leikkaus. Onko ap valmis riskeihin? Vai kannattaisiko odottaa että lapsi itse edes ilmaisee jotenkin haluavansa sellaiseen?
Toisaalto onko kyseessä edes "aito" hörökorvaisuus kuten tässä kuvassa
https://static1.squarespace.com/static/550ee742e4b07f1da6778a68/t/56fde…
vai sellaiset että ne ovat ulkonevat vain yläosastaan (tyypillinen ja aika yleinen suomalaislapsilla)?
Eiköhän nuo konsultoida siellä plastiikkakirurgilla. Ei kukaan täällä Suomessa suostu pientä ulkonevuutta leikkaamaan, täytyy olla tosi kyseeessä.
Valitettavasti yksityisellä leikataan kyllä todella pienetkin ulkonevuudet, ihan bisnessyistä. Julkisella toki raja vedetään tarkemmin.
Vähän outoina ja pinnallaisina pidän vanhempia jotka vie leikkaukseen lapselta kysymättä tai ilman että lapsi mitenkään itse ilmaisee haluavansa sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon alapeukuttajia jos joku kertoo olleensa tyytyväinen omaan leikkaukseensa tai olevansa katkera jos vanhemmat eivät suostuneet operaatioon.
Teillä ja teidän lapsillenne on ilmeisesti ns hyvät korvat tai oletteko niitä jotka ette suostu leikkaukseen aneluista huolimatta.
Nuo kommentit persoonallisesta ulkonäöstä tai linkit johonkin hörökorvaiseen malliin on ihan turhia ongelmasta kärsivälle.No kun tässä kohtaa ei ollut kyse siitä että lapsi kärsii ja pyytää leikkausta vaan ongelma on vain aikuisten mielessä. Alapeukut tulee varmasti siitä että kyse on ollut ihan eri asiasta.
Kyllä jotkut alapeukuttaa ihan vaan sitä, että korvat on leikattu. Se on kova pala joillekin, ei saisi ilmeisesti suostua vaikka lapsi vaatii. Esim tuo juttu missä äiti on teipannut korvat juhliin ja koulukuviin ja teini on joutunut itse tarttumaan ohjaksiin. Miksi sitä on alapeukutettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nuo hörökorvat sitten jostain syystä leikata näin pienenä? Miksi ei vaikka esim. 12-vuotiaana, kun lapsella on jo oma näkemys asiaan?
Ai, että ehtisi olla muutaman vuoden kiusattavana ja helppona uhrina. Sitten menisi 12-vuotiaana leikkaukseen ja unohtaisi vuosien ilkeilyt ja mollaukset. Jatkaisi elämää suosittuna ja saisi menetetyn itsetunnon takaisin.
Ja saisi vielä sen leiman, että tuo kävi kauneusleikkauksessa ja tuon korvat piti leikata.
Mun tytöllä on myös hörökorvat, sojottavat siis suoraan sivulle, mutta ovat samalla ylhäältä kapeat suipot. Keijukaiskorvat. Kävin läpi samoja ajatuksia kuin AP tytön ollessa pienempi. Nyt tyttö on 12 v, enkä koskaan puhunut hänelle ajatuksistani leikkauksesta. Hän on muutaman kerran maininnut että koulussa joku on huomauttanut korvista, mutta ei ole ottanut raskaasti. Tyttö on pieni, siro ja kaunis. Keijukaisen korvat sopivat hänelle täydellisesti ja olen sen myös aina tytölleni ihaillen sanonut, ihan pienestä pitäen. Hän on tuntunut hyväksyvän tämän, ja on nykyään kai pikkuisen ylpeäkin erikoisista korvistaan. Pitää joka päivä pitkiä hiuksia korkealla ponnarilla, korvat ylpeästi esillä.
Tilanne voi muuttua yläasteelle mentäessä, mutta se on sen ajan murhe. Nyt tuntuu siltä, että tyttö ei tule korviaan koskaan leikkauttamaan, ja hyvä niin. Hän on täydellinen just noin ♡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon alapeukuttajia jos joku kertoo olleensa tyytyväinen omaan leikkaukseensa tai olevansa katkera jos vanhemmat eivät suostuneet operaatioon.
Teillä ja teidän lapsillenne on ilmeisesti ns hyvät korvat tai oletteko niitä jotka ette suostu leikkaukseen aneluista huolimatta.
Nuo kommentit persoonallisesta ulkonäöstä tai linkit johonkin hörökorvaiseen malliin on ihan turhia ongelmasta kärsivälle.No kun tässä kohtaa ei ollut kyse siitä että lapsi kärsii ja pyytää leikkausta vaan ongelma on vain aikuisten mielessä. Alapeukut tulee varmasti siitä että kyse on ollut ihan eri asiasta.
Kyllä jotkut alapeukuttaa ihan vaan sitä, että korvat on leikattu. Se on kova pala joillekin, ei saisi ilmeisesti suostua vaikka lapsi vaatii. Esim tuo juttu missä äiti on teipannut korvat juhliin ja koulukuviin ja teini on joutunut itse tarttumaan ohjaksiin. Miksi sitä on alapeukutettu?
Koska siinä nimenomaan lapsi kärsi ja vanhemmat oli törppöjä, ap:n lapsen tilanne on ihan toinen.
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Vierailija kirjoitti:
Mun tytöllä on myös hörökorvat, sojottavat siis suoraan sivulle, mutta ovat samalla ylhäältä kapeat suipot. Keijukaiskorvat. Kävin läpi samoja ajatuksia kuin AP tytön ollessa pienempi. Nyt tyttö on 12 v, enkä koskaan puhunut hänelle ajatuksistani leikkauksesta. Hän on muutaman kerran maininnut että koulussa joku on huomauttanut korvista, mutta ei ole ottanut raskaasti. Tyttö on pieni, siro ja kaunis. Keijukaisen korvat sopivat hänelle täydellisesti ja olen sen myös aina tytölleni ihaillen sanonut, ihan pienestä pitäen. Hän on tuntunut hyväksyvän tämän, ja on nykyään kai pikkuisen ylpeäkin erikoisista korvistaan. Pitää joka päivä pitkiä hiuksia korkealla ponnarilla, korvat ylpeästi esillä.
Tilanne voi muuttua yläasteelle mentäessä, mutta se on sen ajan murhe. Nyt tuntuu siltä, että tyttö ei tule korviaan koskaan leikkauttamaan, ja hyvä niin. Hän on täydellinen just noin ♡
Tällaisiakin tapauksia todella on että niistä tuleekin se oma spesiaali juttu. Siksi en lähtisi leikauttamaan ilman lapsen tahtoa tai sanomaan että niissä on joku vika. Eikö lapsella nimenomaan itsellään ole oikeus päättää omasta ulkonäöstään? Miksi vanhempien pitäisi muokata sitä peruuttamattomasti omien mieltymystensä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon alapeukuttajia jos joku kertoo olleensa tyytyväinen omaan leikkaukseensa tai olevansa katkera jos vanhemmat eivät suostuneet operaatioon.
Teillä ja teidän lapsillenne on ilmeisesti ns hyvät korvat tai oletteko niitä jotka ette suostu leikkaukseen aneluista huolimatta.
Nuo kommentit persoonallisesta ulkonäöstä tai linkit johonkin hörökorvaiseen malliin on ihan turhia ongelmasta kärsivälle.No kun tässä kohtaa ei ollut kyse siitä että lapsi kärsii ja pyytää leikkausta vaan ongelma on vain aikuisten mielessä. Alapeukut tulee varmasti siitä että kyse on ollut ihan eri asiasta.
Kyllä jotkut alapeukuttaa ihan vaan sitä, että korvat on leikattu. Se on kova pala joillekin, ei saisi ilmeisesti suostua vaikka lapsi vaatii. Esim tuo juttu missä äiti on teipannut korvat juhliin ja koulukuviin ja teini on joutunut itse tarttumaan ohjaksiin. Miksi sitä on alapeukutettu?
Koska siinä nimenomaan lapsi kärsi ja vanhemmat oli törppöjä, ap:n lapsen tilanne on ihan toinen.
Ai senkö takia tarina saa alapeukkuja koska vanhemmat on törppöjä.? Yleensä alapeukutetaan jos ollaan kovasti eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Typerä kysymys, ei liity tähän asiaan ollenkaan. Silarit voi halutessaan ottaa aikuisena jos kärsii omasta mielestään rinnoistaan.
Jos korvat ovat oikeasti todella höröttävät, leikkauttaisin ennen kouluikää. En usko, että 99% todella höröttävien korvien omistajista on onnellisia korvistaan. Ei kyse ole siitä, etteikö oma lapsi olisi täydellinen vanhempiensa silmissä, vaan realismista. Mikä on todennäköisyys, että lapsi kärsii myöhemmin korvistaan verrattuna leikkauksen riskeihin? Itse toivoisin, että korvani olisi lapsena leikattu, vietin teini-iän ja parikymppisyyden hiukset tiukasti korvien peittona. Ja minulla ei ole edes pahimmasta päästä. Harva meistä on niin jumalaisen kaunis muuten, että poikkeuksellisen isot korvat vain tuovat persoonallista lisää siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Pienirintaisuus ei ole mitenkään verrattavissa poikkeuksellisen suuriin korviin. Hörökorvia on hyvin pienellä osalla vähemmistöä ja huomattavan isoja hörökorvia vielä harvemmalla. Sen sijaan pienirintaisia on n. puolet naisista ja tämän ominaisuuden pystyy peittämään paremmin, kuin päästä tököttävät korvat. Pienirintaisuutta pidetään myös viehättävänä ominaisuutena, kun taas suuria hörökorvia ei. Käsi ylös kuinka moni kävisi leikkauttamassa itselleen isot hörökorvat?
Ja oletan nyt, että ap:n lapsella on oikeasti höröttävät korvat, eikä vain pientä ulkonevuutta, joka tasoittuu pään kasvaessa. Lisäksi korvalehden leikkaus on huomattavan riskitön ja pieni toimenpide verrattuna silikoneihin tai nenäleikkauksiin.
T: Isokorva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Typerä kysymys, ei liity tähän asiaan ollenkaan. Silarit voi halutessaan ottaa aikuisena jos kärsii omasta mielestään rinnoistaan.
Ihan yhtä lailla voi korvat käydä leikkauttamassa aikuisena jos niistä omasta mielestään kärsii. Minusta kuulostaa todella pinnalliselta että vanhemmat päättävät lapsensa puolesta tämän tarvitsevan kauneuskirurgiaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Typerä kysymys, ei liity tähän asiaan ollenkaan. Silarit voi halutessaan ottaa aikuisena jos kärsii omasta mielestään rinnoistaan.[/quote
Todella monia teinityttöjä kiusataan tästä asiasta ja tytöt joutuvat vain elämään sen kanssa. Ja rinnat voivat olla pienet myös aikuisena, jolloin asiasta ei oletettavasti enää kiusattaisi, niin kuin ei hörökorvistakaan. Miksi 7v.:n korvaleikkaus olisi enemmän ok kuin 16v.:n silarileikkaus? Kummallakin yritetään estää kiusaamista, eikä kummassakaan ole mielestäni mitään järkeä, koska kyseessä alaikäinen.t. pikkutissi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytöllä on myös hörökorvat, sojottavat siis suoraan sivulle, mutta ovat samalla ylhäältä kapeat suipot. Keijukaiskorvat. Kävin läpi samoja ajatuksia kuin AP tytön ollessa pienempi. Nyt tyttö on 12 v, enkä koskaan puhunut hänelle ajatuksistani leikkauksesta. Hän on muutaman kerran maininnut että koulussa joku on huomauttanut korvista, mutta ei ole ottanut raskaasti. Tyttö on pieni, siro ja kaunis. Keijukaisen korvat sopivat hänelle täydellisesti ja olen sen myös aina tytölleni ihaillen sanonut, ihan pienestä pitäen. Hän on tuntunut hyväksyvän tämän, ja on nykyään kai pikkuisen ylpeäkin erikoisista korvistaan. Pitää joka päivä pitkiä hiuksia korkealla ponnarilla, korvat ylpeästi esillä.
Tilanne voi muuttua yläasteelle mentäessä, mutta se on sen ajan murhe. Nyt tuntuu siltä, että tyttö ei tule korviaan koskaan leikkauttamaan, ja hyvä niin. Hän on täydellinen just noin ♡Tällaisiakin tapauksia todella on että niistä tuleekin se oma spesiaali juttu. Siksi en lähtisi leikauttamaan ilman lapsen tahtoa tai sanomaan että niissä on joku vika. Eikö lapsella nimenomaan itsellään ole oikeus päättää omasta ulkonäöstään? Miksi vanhempien pitäisi muokata sitä peruuttamattomasti omien mieltymystensä perusteella?
Kuka koskaan on halunnut hörökorvat? Halusitko sinä? Tuntuu, että täällä kauniiden korvien omistajat paheksuvat korvaleikkauksia, koska ei ole itse tarvinnut kokea mitä on kammata joka ikinen päivä tukka korvien päälle ja hävetä esim. uimassa korviaan, kun ei pysty niitä silloin piilottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Typerä kysymys, ei liity tähän asiaan ollenkaan. Silarit voi halutessaan ottaa aikuisena jos kärsii omasta mielestään rinnoistaan.[/quote
Todella monia teinityttöjä kiusataan tästä asiasta ja tytöt joutuvat vain elämään sen kanssa. Ja rinnat voivat olla pienet myös aikuisena, jolloin asiasta ei oletettavasti enää kiusattaisi, niin kuin ei hörökorvistakaan. Miksi 7v.:n korvaleikkaus olisi enemmän ok kuin 16v.:n silarileikkaus? Kummallakin yritetään estää kiusaamista, eikä kummassakaan ole mielestäni mitään järkeä, koska kyseessä alaikäinen.t. pikkutissi
Minulta löytyi molemmat vaivat teini-iässä ja ehdottomasti pahempi oli korvat (leikkautin myöhemmin). Korvia et ohuthiuksisena saa kunnolla piiloon ja olet hyvällä tuurilla koko koulun ainoa hörökorvainen. Pienirintaisia taas on teini-iässä lähes kaikki, eikä siitä kärsi kuin ehkä bikineissä. Olisitko itse vaihtanut pienet rinnat isoihin rumiin hörökorviin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kehottaisitko pienirintaista tytärtäsi silarileikkaukseen, ettei häntä vain kiusattaisi?
Typerä kysymys, ei liity tähän asiaan ollenkaan. Silarit voi halutessaan ottaa aikuisena jos kärsii omasta mielestään rinnoistaan.
Ihan yhtä lailla voi korvat käydä leikkauttamassa aikuisena jos niistä omasta mielestään kärsii. Minusta kuulostaa todella pinnalliselta että vanhemmat päättävät lapsensa puolesta tämän tarvitsevan kauneuskirurgiaa...
Teoriassa olisin samaa mieltä kanssasi, mutta valitettavasti oikeassa elämässä korvista voi saada isot traumat ennen tuota maagista aikuisuutta, jolloin voi itse päättää leikkauksesta. Jos lapsen korvat ovat todella suuret, en näe mitään pahaa siinä, että vanhemmat säästävät lapsensa kärsimykseltä ja leikkauttavat korvat. Leikkaus on pieni ja nopea ja se ei tee korvista vielä kauniita, lähinnä huomaamattomammat. Jos lapsellani olisi iso ulkoneva luomi nenässä, kävisin poistattamassa sen, vaikka olisi 0,1% mahdollisuus, että lapsi myöhemmin olisi tykännyt luomestaan.
Eiköhän nuo konsultoida siellä plastiikkakirurgilla. Ei kukaan täällä Suomessa suostu pientä ulkonevuutta leikkaamaan, täytyy olla tosi kyseeessä.