Kiltti-isi uudessa parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi tässä on enimmäkseen lypsylehmänä se eronnut isi. Hänen kustannuksella pitäisi elää aikuisen lapset ja hyvässä lykyssä vielä näiden kumppanit ja perheetkin. Missä äitien panostus näiden omillaan toimeen tulemattomien elämään. Saatetaan olla jo omalla taholla uusissa naimisissa ja oma parisuhde kukoistaa kaikessa rauhassa, kuhan se kiltti-isi muistaa oman roolinsa.

No mutta, mies on tuollaisessa tilanteessa ihan itse aiheuttanut itselleen tuon. Turha siitä mitään eksää on syyttää jos iskä paapoo jälkikasvuaan.

Vierailija kirjoitti:

En ehkä nyt ihan ymmärtänyt aloitusta. Oliko pointti siis se, että naisen ei kannata ryhtyä suhteeseen kiltin isin kanssa, koska isin lapset menevät kaikessa edelle ja nainen tulee tärkeysjärjestyksessä vasta myöhemmin? Jos näin, todellakin komppaan. En ikinä ryhtyisi naiseksi kenellekään sellaiselle.

Jotakuinkin. Tarkennuksena, alussa annettu ymmärtää, että lapset aikuisia ja omillaan, mutta käytännössä kaikki resurssit kohdistettu ensisijaisesti heidän elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Kun se aikuinen lapsi on määritelmänä vähän epämääräinen. Itselläni on kaksi lain mukaan täysi-ikäistä lukiolaista. Asuvat kotona vielä ja lukion loppuun ainakin. Teidän mielestänne siis, jos nyt aloittaisin jonkun uuden suhteen, minun pitäisi potkia aikuiset kakarat omilleen, että rahat riittäisivät uuden kumppanin hyysäämiseen ? Minä valitsen lapset tässä tilanteessa.

Jos olet alusta saakka rehellinen ja kerrot kotona asujista, tuskin on tungosta. Ei tarvitse suurtakaan uhrausta sun tehdä ja valita :D

Enkä ole lasten vihaaja. Kokemusta myös miehen alaikäisestä lapsesta, ja kaikki sujui hyvin kun lapsella ikätasoonsa sopivat vaatimukset. Nämä lellivät kiltti-isit olen oppinut nyt kahden kohtaamisen perusteella jo nopeasti tunnistamaan. Ja siihen ei näytä aika auttavan, kun halutaan epänormaalisti roikkua puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Itsekkäiden minä minä ihmisten pitäisi osata pysyä poissa ihmissuhteista. Eivät vaan valitettavasti pysty kun silloin heillä ei olisi ketään kenen koko elämää vaatimaan pyörimään vain itsensä ympärillä.

No kenen ympärillä kahden aikuisen välinen parisuhde pitäisi pyöriä? Kenties exän tai hänen aikuisten pe#shedelmienkö?

Jos on parisuhteessa kanssasi ei saa välittää tai rakastaa ketään muuta kuin sinua? Vai sinua, millään muulla ei saa olla väliä?

En ala jauhamaan itsestäänselvyyksiä. Kyllä, toivon edelleen parisuhdetta, johon molemmat panostavat ensisijaisesti. Ja aikuiset lapset kasvatettu selviämään pääasiassa omin keinoin. Näin on lopulta kaikkien kannalta paras. Oppia kantamaan vastuu itsestään ja kumppanistaan jonka kanssa haluaa elämän jakaa. Ei se poissulje apua tietenkään, mutta eläminen pelkästään aikuisten lasten ehdoilla ei ole tervettä kenellekään osapuolelle.

Onko ap isäni uusi vaimo? Ennen hyvin toimeentuleva isäni on nyt valkaantunut akan thaimaassa teetettyjen kauneusleikkausten takia (sen vertan ruma on vieläkin että vaatisin rahat takaisin). Vaatii isääni katkaisemaan kaiken yhteyden meihin lapsiin paitsi silloin kun tarvitsee taas rahaa tai jotain meistä vahtimaan omaa persehedelmäänsä jota ei ole vaivautunut kasvattamaan mitenkään. Silloin sukulaisuus yhtäkkiä kelpaakin tai jopa on velvollisuus meiltä.

Vierailija kirjoitti:

Onko ap isäni uusi vaimo? Ennen hyvin toimeentuleva isäni on nyt valkaantunut akan thaimaassa teetettyjen kauneusleikkausten takia (sen vertan ruma on vieläkin että vaatisin rahat takaisin). Vaatii isääni katkaisemaan kaiken yhteyden meihin lapsiin paitsi silloin kun tarvitsee taas rahaa tai jotain meistä vahtimaan omaa persehedelmäänsä jota ei ole vaivautunut kasvattamaan mitenkään. Silloin sukulaisuus yhtäkkiä kelpaakin tai jopa on velvollisuus meiltä.

En ole. Enkä vaadi elämältä ihmeitä taloudellisesti. Lähinnä haen omaa ja yhteistä rauhaa parisuhteelle ja yhteistä asioista päättämistä ilman kaikenmaailman luksuksen vaatimista ja mesoamista ilman mitään omia uhrauksia tai työn tekoa.

Äh - läheisriippuvainen henkinen insesti-iskä on kumppanikindereistä pahin ylläri!

Taasko sä kitiset tätä samaa täällä? Jos ei mies aikuisen lapsineen kelpaa, lähde vetämään.

Vierailija kirjoitti:

Taasko sä kitiset tätä samaa täällä? Jos ei mies aikuisen lapsineen kelpaa, lähde vetämään.

Tuskin kukaa niitä aikuisia lapsia haluaa - toivottavasti ainakaan! 😳

Täällä on joka päivä uusi aloitus siitä, että uuden kumppanin lapset ovat riesa. Siihen on todellakin maailman helpoin ratkaisu se, että ottaa sen lapsettoman kumppanin. Näille mammoille jotka iskevät näppinsä lapselliseen ukkoon ei kelpaa ikinä mikään.

Miksi nää aina pitää vääntää niin, että ap haluaa miehen ostavan asioita itselleen? Eihän siitä ole kyse. Mutta mies voisi keskittyä omaan elämäänsä kumppanin kanssa. Eikä elää lastensa kautta.

Vierailija kirjoitti:

Taasko sä kitiset tätä samaa täällä? Jos ei mies aikuisen lapsineen kelpaa, lähde vetämään.

No kerro sä vaihteluksi oma tarinasi. Miksi menee niin tunteisiin🤔😁

Viimeinen niitti oli vierestä katsella mitä luksuselämää kiltti-isin puolta päivää tekevä poika viettää opiskelija avopuolisonsa kanssa. Ja kenenköhän kustannuksella. Isi raataa ja maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Äh - läheisriippuvainen henkinen insesti-iskä on kumppanikindereistä pahin ylläri!

😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap isäni uusi vaimo? Ennen hyvin toimeentuleva isäni on nyt valkaantunut akan thaimaassa teetettyjen kauneusleikkausten takia (sen vertan ruma on vieläkin että vaatisin rahat takaisin). Vaatii isääni katkaisemaan kaiken yhteyden meihin lapsiin paitsi silloin kun tarvitsee taas rahaa tai jotain meistä vahtimaan omaa persehedelmäänsä jota ei ole vaivautunut kasvattamaan mitenkään. Silloin sukulaisuus yhtäkkiä kelpaakin tai jopa on velvollisuus meiltä.

En ole. Enkä vaadi elämältä ihmeitä taloudellisesti. Lähinnä haen omaa ja yhteistä rauhaa parisuhteelle ja yhteistä asioista päättämistä ilman kaikenmaailman luksuksen vaatimista ja mesoamista ilman mitään omia uhrauksia tai työn tekoa.

Minä minä minä. Varmasti raskasta olla puolisosi kun olet vaatimassa kaiken "rauhan" itsellesi. Muita ei saa miehen elämässä ollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nää aina pitää vääntää niin, että ap haluaa miehen ostavan asioita itselleen? Eihän siitä ole kyse. Mutta mies voisi keskittyä omaan elämäänsä kumppanin kanssa. Eikä elää lastensa kautta.

Jostain taloudellisesta tuossa oli kitinää. Sitten kuitenkim väitetään ettei rahalla väliä vaan se olikin kaikki aika mitä miehen piti antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap isäni uusi vaimo? Ennen hyvin toimeentuleva isäni on nyt valkaantunut akan thaimaassa teetettyjen kauneusleikkausten takia (sen vertan ruma on vieläkin että vaatisin rahat takaisin). Vaatii isääni katkaisemaan kaiken yhteyden meihin lapsiin paitsi silloin kun tarvitsee taas rahaa tai jotain meistä vahtimaan omaa persehedelmäänsä jota ei ole vaivautunut kasvattamaan mitenkään. Silloin sukulaisuus yhtäkkiä kelpaakin tai jopa on velvollisuus meiltä.

En ole. Enkä vaadi elämältä ihmeitä taloudellisesti. Lähinnä haen omaa ja yhteistä rauhaa parisuhteelle ja yhteistä asioista päättämistä ilman kaikenmaailman luksuksen vaatimista ja mesoamista ilman mitään omia uhrauksia tai työn tekoa.

Minä minä minä. Varmasti raskasta olla puolisosi kun olet vaatimassa kaiken "rauhan" itsellesi. Muita ei saa miehen elämässä ollakaan.

Onko sulla omassa parisuhteessa jokin ongelma? Jos mä tapaan kumppania vaikka 2 pv viikossa, niin hyvin on kai aikaa muuhunkin. Mutta jos nämäkin 2 pv täytyy raportoida livenä tai sähköisesti suorana muille aikuisille ihmisille on mun mielestä suhteessa osapuolia yksinkertaisesti liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nää aina pitää vääntää niin, että ap haluaa miehen ostavan asioita itselleen? Eihän siitä ole kyse. Mutta mies voisi keskittyä omaan elämäänsä kumppanin kanssa. Eikä elää lastensa kautta.

Jostain taloudellisesta tuossa oli kitinää. Sitten kuitenkim väitetään ettei rahalla väliä vaan se olikin kaikki aika mitä miehen piti antaa.

Tässä on useampi elementti, jos nyt vaivaudun tuohon typerään hiusten halkomiseen vastaamaan. Esim. aika käytetään jatkuvasti työhön, josta saa rahaa, jota täytyy saada jaettavaksi aikuisille lapsille.

Oliko hankala yhtälö?