Kiltti-isi uudessa parisuhteessa

Kuulostaa siltä, että haluaisit lapseksi lapsen paikalle.

Aikuisen lapsen on etsittävä oma parisuhde ja rakennettava elämänsä. Onneksi kaikki miehet eivät ole näitä "kiltti-isejä".

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että haluaisit lapseksi lapsen paikalle.

En tämmöiseen kuvioon haluaisi mihinkään rooliin. Itse aikuistunut ajallaan enkä jäänyt roikkumaan vanhempien riesaksi.

"haluaa oleskella vain kotonaan ja saada helppoa seksiä"

😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Onneksi on niitäkin, jotka uskaltavat uskoa oikeaan kumppanuuteen eron jälkeenkin. Nämä randompanojen etsijät tunnistaa mm aloituksesta.

No täl palstalla enemmistönä katkerat exät ja toimettomat aikuiset. Ei ne kelleen onnea soisi, ainakaan uutta.

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Taasko kissa karkasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Itsekkäiden minä minä ihmisten pitäisi osata pysyä poissa ihmissuhteista. Eivät vaan valitettavasti pysty kun silloin heillä ei olisi ketään kenen koko elämää vaatimaan pyörimään vain itsensä ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Itsekkäiden minä minä ihmisten pitäisi osata pysyä poissa ihmissuhteista. Eivät vaan valitettavasti pysty kun silloin heillä ei olisi ketään kenen koko elämää vaatimaan pyörimään vain itsensä ympärillä.

No kenen ympärillä kahden aikuisen välinen parisuhde pitäisi pyöriä? Kenties exän tai hänen aikuisten pe#shedelmienkö?

Mikä siinä hiertää niin paljon, jos vanhempi haluaa tukea lastensa hyvinvointia, ihan vaikka olisivatkin aikuisia ? Tai mitä väärää siinä on, että miettii jälkikasvulleen menevää perintöä ? Sehän on ihmisen henkilökohtainen asia, jos haluaa perintöä jättää ylipäätään. Vai onko nyt oletettava, että kaikki eronneet joilla on aikuisia lapsia, pitäsi se omaisuus siirtää sille uudelle naiselle/miehelle? Eikös ne uudet aikuiset ole hankkineet jo ihan oman omaisuutensa ja tekevät hekin sillä mitä lystäävät.

Onneksi olen nähnyt lukuisia esimerkkejä kuinka parisuhteet voivat myös toimia, kun lapset kasvatettu itsenäisiksi. Sen sijaan nämä "kiltti-isät" vaikuttavat palaavan sinkkumarkkinoille surullisen säännöllisesti suurine toiveineen, että joku haluaisi uhrata loppuelämänsä hänen yli-ikäiselle "uusioperheelleen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Ne aikuiset lapset ovat sen kumppanin lapsia hautaan asti. Jos ei kestä puolison lapsia, niin kannattaa hankkia se lapseton kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseen on paljon tärkeämpi kuin randompanoon. Veri on aina vettä sakeampaa ja niin pitää ollakin.

Puhun nyt ihmisistä, jotka antavat ymmärtää olevansa halukkaita oikeaan parisuhteeseen. Siihen eivät aikuiset lapset istu.

Eihän oikeaan parisuhteeseen voi alkaa jos on minkään ikäisiä lapsia. Oikeassa parisuhteessa ne lapset tehdään yhdessä sen jälkeen kun on seurusteltu monta vuotta, ja menty naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä hiertää niin paljon, jos vanhempi haluaa tukea lastensa hyvinvointia, ihan vaikka olisivatkin aikuisia ? Tai mitä väärää siinä on, että miettii jälkikasvulleen menevää perintöä ? Sehän on ihmisen henkilökohtainen asia, jos haluaa perintöä jättää ylipäätään. Vai onko nyt oletettava, että kaikki eronneet joilla on aikuisia lapsia, pitäsi se omaisuus siirtää sille uudelle naiselle/miehelle? Eikös ne uudet aikuiset ole hankkineet jo ihan oman omaisuutensa ja tekevät hekin sillä mitä lystäävät.

Yleensä tavallisella kuluttajalla ei toimi elää mukavaa arkea ja samalla elättää ja ylläpitää muiden aikuisten olemista. Taikka nauttia elämästä ja samalla pistää kaiken säästöön. Se siinä haittaa. Valinta panostatko omaan ja tämän hetkiseen elämään vai muiden.

Vierailija kirjoitti:

"haluaa oleskella vain kotonaan ja saada helppoa seksiä"

😂😂😂😂

Kuka sitä nyt vaikeaa seksiä haluaisi?

En ehkä nyt ihan ymmärtänyt aloitusta. Oliko pointti siis se, että naisen ei kannata ryhtyä suhteeseen kiltin isin kanssa, koska isin lapset menevät kaikessa edelle ja nainen tulee tärkeysjärjestyksessä vasta myöhemmin? Jos näin, todellakin komppaan. En ikinä ryhtyisi naiseksi kenellekään sellaiselle.

Kun se aikuinen lapsi on määritelmänä vähän epämääräinen. Itselläni on kaksi lain mukaan täysi-ikäistä lukiolaista. Asuvat kotona vielä ja lukion loppuun ainakin. Teidän mielestänne siis, jos nyt aloittaisin jonkun uuden suhteen, minun pitäisi potkia aikuiset kakarat omilleen, että rahat riittäisivät uuden kumppanin hyysäämiseen ? Minä valitsen lapset tässä tilanteessa.

Ja miksi tässä on enimmäkseen lypsylehmänä se eronnut isi. Hänen kustannuksella pitäisi elää aikuisen lapset ja hyvässä lykyssä vielä näiden kumppanit ja perheetkin. Missä äitien panostus näiden omillaan toimeen tulemattomien elämään. Saatetaan olla jo omalla taholla uusissa naimisissa ja oma parisuhde kukoistaa kaikessa rauhassa, kuhan se kiltti-isi muistaa oman roolinsa.