Onko kellään todella ihanaa anoppia? Voiko sellaista olla olemassa?

Ei sellaista ole :D .

Paras anoppi on kaukainen anoppi.

Hiljaista on..

On todella ihana.On kuollut.

Mulla on, on ihmisenä todella mukava ja herttainen. Toki omat ristiriidat on meilläkin ollut, mutta niistä huolimatta en voisi parempaa anoppia toivoa.

En ole tehnyt kyllä mitään hyvää saadakseni tuollaisen anopin, paitsi että rakastan ja kunnioitan ja arvostan poikaansa eli miestäni tosi paljon, kaipa anoppi sen näkee.

Minulla on ihana anoppi, samanlainen kuin minä. Ei tuppaudu kylään, ei hoida lapsiani (koska minä en hoitajaa tarvitse), ei vieraile meillä kutsumatta, ei arvostele eikä keskustele mistään henkilökohtaisesti. Osaa jonkun omituisen intuition pohjalta ostaa juuri oikeanlaisia lahjoja.

Emme soittele toisillemme, mies pitää yhteyttä äitiinsä juuri niin paljon kuin haluaa, se ei ole minulta pois.

Joskus olen miettinyt, että onko ne kamalat anopit sellaisia, jotka ovat erilaisia kuin miniät ja juuri siksi kamalia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on, on ihmisenä todella mukava ja herttainen. Toki omat ristiriidat on meilläkin ollut, mutta niistä huolimatta en voisi parempaa anoppia toivoa.

En ole tehnyt kyllä mitään hyvää saadakseni tuollaisen anopin, paitsi että rakastan ja kunnioitan ja arvostan poikaansa eli miestäni tosi paljon, kaipa anoppi sen näkee.

Hmm. Oma anoppini on muutaman kerran valittanut minulle, että kohtelen miestäni (poikaansa) liian hyvin. Sanoo että minun pitäisi olla miehelle tylympi niin tämä "oppisi olemaan". En jaksanut häneltä kysyä mistä noita juttujaan oikein keksii. Ap

Mulla on.

Minun molemmat mummot ovat olleet kuuleman mukaan aika erikoisia anoppeja eikä omakaan äitini ole sieltä parhaasta päästä anoppina joten mulla on käyny tuuri. Toivottavasti joskus osaan olla yhtä ihana anoppi kuin omani ♥️

Minulla on ihan anoppi, joka ainoata haluaa meidän parasta.

Anopilla on valitettavasti itsellä hyvin raskasta tällä hetkellä, joutuu toimimaan miehensä omaishoitajana. Meilläkin aika raskasta lapsiperheen arkea, joten puolin ja toisin emme pysty auttamaan niin paljoa kuin haluaisimme.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihana anoppi, samanlainen kuin minä. Ei tuppaudu kylään, ei hoida lapsiani (koska minä en hoitajaa tarvitse), ei vieraile meillä kutsumatta, ei arvostele eikä keskustele mistään henkilökohtaisesti. Osaa jonkun omituisen intuition pohjalta ostaa juuri oikeanlaisia lahjoja.

Emme soittele toisillemme, mies pitää yhteyttä äitiinsä juuri niin paljon kuin haluaa, se ei ole minulta pois.

Joskus olen miettinyt, että onko ne kamalat anopit sellaisia, jotka ovat erilaisia kuin miniät ja juuri siksi kamalia.

Haluan sinun anopin kaltaisen anopin. Ikävä kyllä anoppia ei voi vaihtaa vaihtamatta samalla miestä :( .

t. Ap, jonka anoppi taas kerran osti lapsellemme kesälahjaksi kaksi kokoa liian pieniä vaatteita ja loukkaantui kun ei voida niitä käyttää.

Oli ihana,oma äiti vastakohta.

Minulla on ihana anoppi ja appi. Tosin asutaan eri puolella Suomea ja näemme vain n. 2 kertaa vuodessa, joten sekin varmaan vaikuttaa asiaan. :D Ovat kuitenkin kasvattaneet tasapainoiset ja itsenäiset lapset, joten kyllä se "hyvyys" näkyy kasvatuksessakin.

No ei nyt todella ihana, ei ole sellainen herttainen ja kultainen luonne ylipäänsä.

Mutta usein käydään siellä syömässä, ostaa minulle lahjoja yms.

Hänellä on pelkkiä poikia, jotka ovat vieläpä tosi nörttejä, niin nörttipojan tyttöystävä ja sittemmin vaimo on ollut tervetullut lisä perheeseen. :)

Oma äitini on aika kamala anoppi.

Minulla on ihana anoppi, oikeastaan hän on mieheni jälkeen läheisin ystäväni. Miehelläni ei harmi kyllä ole kovin kivat appivanhemmat.

Minä olen ihana anoppi. Autan aina lasteni perheitä tarvittaessa. En soittele turhaan vaan pysyttelen taustalla. He tietävät kuitenkin, että apua tulee, kun sitä tarvitsee. Olipa se sitten lasten hoitoa tai rahallista apua. Miniäni ovat minulle rakkaita.

Minulla on ihana anoppi. Ennen asuttiin jopa parin kilometrin etäisyydellä toisistamme. He käyvät kylässä joskus ja auttavat aina jos on jotain ihmeellistä että tarvitaan apua. Me käymme useammin heillä kylässä ja olemme aina tervetulleita. Anoppi ja appi eivät puutu elämäämme vaan saamme tehdä omat hieman erilaiset päätöksemme rauhassa. Kaikki on hyvin välillämme.

Minulla on ihana anoppi, voidaan käydä yhdessä teatterissa, konsertissa, syömässä, kaupoilla... soitellaan myös. Asutaan aika lähekkäin. Autetaan toisiamme tarvittaessa.

Mulla on kammottava anoppi. En edes jaksa selittää, millä tuhansilla eri tavoilla hän on sabotoinut anoppi-miniä suhteemme kuoliaaksi. Mutta onneksi siis emme enää ole tekemisissä, vaikka poikansa kanssa olenkin naimisissa.

Oma anoppini oli kuin kaveri. Kahviteltiin, shoppailtiin, käytiin teattereissa, pari ulkomaanreissuakin tuli tehtyä..

Hänen kanssaan oli helppo olla. Hänellä oli paha alkoholiongelma. 8 vuotta sitten hän kuoli.

Mieheni on  eronneen anoppini ainoa lapsi eikä hänellä ole eronsa jälkeen ollut ketään miestäkään eli mieheni on hänen elämän ainoa sisältö. Siksi kai hän on minulle hankala anoppi. Te joiden anopit ei puutu teidän elämään, niin mitä ne anopit tekee omassa elämässään että malttavat pysyä erossa teidän elämästä? Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kammottava anoppi. En edes jaksa selittää, millä tuhansilla eri tavoilla hän on sabotoinut anoppi-miniä suhteemme kuoliaaksi. Mutta onneksi siis emme enää ole tekemisissä, vaikka poikansa kanssa olenkin naimisissa.

Miniässä ei tietysti ole mitään vikaa... 🙄