Soitteleeko teijän miehet äitinsä kanssa monta kertaa päivässä
Kommentit (22)
Ei.
Kuulostaa sairaalta riippuvuussuhteelta. Totta kai aikuinenkin mies äitinsä kanssa tekemisissä saa olla ja pitääkin, mutta tuo on epänormaalia.
Jos äiti on hyvin vanha, soittelu saattaa olla välttämätöntä.
Jos äidillä ei ole tytärtä joka soittelisi, pojan pitää hoitaa tämä tehtävä.
Poika ja äiti ovat riippuvaisia toisistaan, syystä, jonka he vain itse tietävät.
Saavat tukea elämään toisistaan, tuntuu turvalliselta, kun tietää, että aina on joku, jolle voi soittaa ja saa jutella, vaikka lyhyestikin.
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti on hyvin vanha, soittelu saattaa olla välttämätöntä.
Jos äidillä ei ole tytärtä joka soittelisi, pojan pitää hoitaa tämä tehtävä.
Poika ja äiti ovat riippuvaisia toisistaan, syystä, jonka he vain itse tietävät.
Saavat tukea elämään toisistaan, tuntuu turvalliselta, kun tietää, että aina on joku, jolle voi soittaa ja saa jutella, vaikka lyhyestikin.
Tämä. Olemme lähdössä ensi viikolla miesystävän kanssa reissuun ja koska mies hoitaa vanhan äitinsä asioita, niin hän on nyt soittanut asioita puhelimitse vielä äitinsä kanssa useamman kerran. En näe siinä mitään pahaa, päinvastoin olisin huolissani, jos niin ei tapahtuisi. Miehellä on yksi sisar, mutta hän ei ota minkäänlaista vastuuta mistään.
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Vierailija kirjoitti:
Jos äidillä ei ole tytärtä joka soittelisi, pojan pitää hoitaa tämä tehtävä.
Sun mielestä se on TYTTÄREN tehtävä, jonka poika hoitaa vain, jos on pakko / tytärtä ei ole??
Just just.
Kyllä soittelee, niillä on jotenkin erilainen kulttuuri yhteydenpidon suhteen. Sen sijaan omille, kotoa jo muuttaneille lapsilleen tai isälleen mies ei soittele kuin harvoin, ja silloinkin, jos on erityistä asiaa. Äidilleen mies kertoo meidän perheen kakki asiat yksityiskohtineen, hyvä ettei minun suolentoimintaa ja vessassakäyntejä raportoi.
Itse soitan oman äitini kanssa, jos on jotain asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Vedät aika hätäisiä johtopäätöksiä. Miten niin ei ole kiinnostunut lastensa elämästä? Huhhuh.
En minäkään soittele vanhemmilleni edes viikoittain. Miksi soittaisin? Ei se tarkoita, että olisin jotenkin hylännyt heidät tai ei heidän asiat kiinnosta...
Joo, ex soitteli äitinsä kanssa monta kertaa päivässä yleensä. Normaalisti asuivat yhdessä, ja mies kävi mökiltäkin yleensä päivittäin kotonaan.
Lopulta mies ei kai oikein enää edes olisi päässyt tapaamaan minua, kun ei koskaan tiedä milloin tarvitsee kotona apua/kyytiä lääkäriin tms., joten siihen se tapailu loppui, kun en minäkään päässyt kulkemaan sinne.
Miehen äiti on 89 v ja asuu yksin naapurissa. Mies käy joka aamu ja ilta äitinsä luonna. Meidän teinit poikkeaa myös jeesaamassa tarvittaessa mummoaan. Miehen sisar asuu kauempana ja soittelee silloin tällöin ja käy viikonloppuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Vedät aika hätäisiä johtopäätöksiä. Miten niin ei ole kiinnostunut lastensa elämästä? Huhhuh.
En minäkään soittele vanhemmilleni edes viikoittain. Miksi soittaisin? Ei se tarkoita, että olisin jotenkin hylännyt heidät tai ei heidän asiat kiinnosta...
Kuka tahansa voisi vetää samat johtopäätökset teidän hyvin kylmistä väleistä. Olet varmasti aika tympeä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Tottakai olen kiinnostunut lasteni elämästä ja nykyään sitä on helppo seurata sometilien kautta. Mutta miksi minun pitäisi jatkuvasti soitella (tai toisinpäin), jos varsinaista asiaa ei ole? Sanoin, että kirjoittelemme mm. mesessä, jos on jotain. Heillä on oma elämänsä, oma puolisonsa, ei siihen tarvita äitiä ja anoppia jatkuvasti.
Välit ovat hyvät, jopa niin hyvät, että miniän kanssa lähden yhteiselle lomalle syksyllä.. Ja kaikkina juhlapäivinä kokoonnumme yhteen, kaikki viettävät esim. jouluna useamman päivän meillä. Teemme myös yhteisiä lomamatkoja maailman ääriin, ihan koko porukalla.
En keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi päivittäin pitää yhteyttä aikuisiin lapsiin, joilla on oma perhe? Ja käymään poikkeaminen ei onnistu ihan tuosta vaan, kun asuu eri maassa. He kyllä tietävät, että me olemme aina tukena ja saatavilla, jos on tarve.
Soittelee. Anopilla on jo dementiaa, mutta on liian hyväkuntoinen päästäkseen laitoshoitoon. Toivon, että omatkin lapseni huolehtisivat aikanaan minusta yhtä hyvin kuin mieheni äidistään.
Ei, noin kerran viikossa jos sitäkään, parin viikon välein näkevät/nähdään. Enemmän minä olen anopin kanssa tekemisissä kuin mies. Ja olemme parikymppisiä, että omilleen muutostakaan ei ole meillä kummallakaan kovin pitkään. Meillä on poikavauva, toivottavasti hänkin aikuistuu normaalisti ja saa kavereita muistakin kuin minusta. *Koputan puuta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Aiot siis olla päivittäin useamman kerran ybteyksissä kotoa pois muuttaneisiin poikiin? Nuorten pitää antaa myös itsenäistyä.
Itse en ole äitille soittanut vuosiin, näen hänet kuitenkin noin kerran viikkoon.
Itse pidän outona kun naiseni viestittelee joka ilta oman äitinsä kanssa kymmeniä viestiä. En kylläkään tiedä mistä asioista he viestivät, naiseni on vaan sanonut että mummin kanssa keskustelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelläni ei ole äitiä enää, mutta itse kahden pojan äitinä en todellakaan puhu heidän kanssaan puhelimessa edes viikottain. Messengerissä saatan jotain kysyä ja sama toisinpäin.
Oikeasti? Miksi et ole kiinnostunut lastesi elämästä? Minulla on kolme vielä kotona asuvaa teiniä ja juttelen heidän kanssaan paljon. He tulevat itse juttelemaan kanssani, kertovat huolistaan, ajatuksistaan ja muuten vain tietenkin juttelemme. En voisi edes kuvitella, että lopettaisin yhteydenpidon heihin sitten kun he aikanaan kotoa pois muuttavat. Tai että he eivät soittaisi kotiin tai tulisi käymään.
Teinit soittelevat myös isovanhemmilleen ja isovanhemmat soittelet heille ainakin kerran viikossa, jos eivät ole nähneet.
Haluaisitko miehesi puhuvan parisuhdeongelmistanne äidilleen? Tai puhutko itse niistä omalle äidillesi? Itselleni tärkein oppi aikuistumisessa oli se, että kaikkea ei jaeta äidin kanssa.
Äidilläni on ikää pian 80 v. ja hämmästyttävästi hän muistaa edelleen nuoruuteni sattumuksia, joita en nykypäivänä ikinä enkä milloinkaan kertoisi hänelle.
Mieheni soittaa äidilleen joka päivä, mutta vain kerran päivässä.
Työ- ja lomamatkoilta myös, vaikka oltais Kiinassa.
Tapaa häntä 2-3 kertaa viikossa.
Joskus ärsyttää, varsinkin lomilla, mutta alan jo tottua.
Itse soitan kerran viikossa äidilleni ja tapaan 2 kertaa vuodessa.
Ei tietenkään.