Lue keskustelun säännöt.
Moikkaatko, jo näet kadulla vanhan koulukaverin?
08.06.2019 |
Siis jonkun, joka ei ollut varsinaisesti oma kaverisi ja johon et ole pitänyt yhteyttä.
Kommentit (46)
Yleensä en. Joskus joku on huutanut perään, ja sitten on juteltu hetki.
Suomessa kuuluu asiaan, ettei moikata kaikkia puolituttuja: sekin on yksityisyyden kunnioittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En helvetissä. En halua nähdä enkä kuulla heistä mitään.
Moikkaan entisiä työkavereita ja jotkut katsoo takaisin kuin halpaa makkaraa. Sitten toiset tulee jutulle ja vaihdetaan kuulumiset. Joskus itse vaan morjestan ja jatkan matkaa mutt toisinaan saatan vaihtaa kuulumiset jos sama tyyppi tulee usein vastaan.
Mun kouluajoista alkaa olla jo niin paljon aikaa, että tuskin enää tunnistaisin jotain puolituttuja niiltä ajoilta. Jos sattuisin varmuudella tunnistamaan, niin en olettaisi että toinen tunnistaisi minua kuitenkaan. Tilanteesta riippuu moikkaisinko ensimmäisenä. Varmaan ensin katsoisin pidempään ja yrittäisin hakea hänestä jotain merkkejä siitä, että hänkin olisi tunnistavinaan minut.
Sitten jos kyseessä olisi joku jonka kanssa olen ollut oikeasti kaveri aikanaan, olisi luontevampaa mennä tervehtimään ensimmäisenä. Siis tyyliin "Moi, satutko olemaan Tiina Teikäläinen ja kävitkö Kivikylän koulua vuonna miekka ja kirves? Mun nimi on Maija Meikäläinen jos muistat."
Mulla on tavallista parempi kasvo- ja nimimuisti, joten todennäköisesti mä tunnen kasvoilta ihmisiä paremmin kuin moni muu. Etten välttämättä aina suoriltani moikkaa, ettei toinen hämmenny ja tule noloa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikkaan jos tunnistan ja uskon hänen tunnistavan minut. Jos on lukiosta tuttu niin naamari menee kirkkaan punaiseksi vaikka lukioajoista on aikaa yli 15 vuotta.... Samaistuuko kukaan?
On moukkamaista olla moikkaamatta vanhoja koulukavereita. Osa tosiaan ei ole tuntevinaankaan, vaikka molemmilla olisi yhä sama paino ja siksi tunnistaminenkin olisi helppoa. Aikuinen ihminen edustaa vapaa-ajallaankin myös työpaikkaansa. Se, jota ei moikata, saattaa mainostaa juuri sen moikkaamattoman konsernia tai ottaa nokkiinsa ja ollakin jatkossa mainostamatta. Muistakaa myös tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Kääntyisin poispäin ja toivoisin, ettei minua huomattu, koska häpeän itseäni. Teen samoin myös nykyhetkisten tuttujen kanssa.
Nykyisin en. Olen näin keski-ikäisenä oppinut, että monet haluavat jättää menneisyyden taakseen - kirjaimellisesti. Vaikka minusta olisikin hauska vaihtaa pari sanaa, siitä toisesta ehkä ei. En tervehdi, mutta jos minua tullaan tullaan tervehtimään tervehdin toki takaisin ja juttelenkin. En jotenkin ole sopeutunut tähän nykyiseen tosi outoon maailmanmenoon, ja olen monessa muussakin asiassa vain ns vetäytynyt varjoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Kääntyisin poispäin ja toivoisin, ettei minua huomattu, koska häpeän itseäni. Teen samoin myös nykyhetkisten tuttujen kanssa.
Ootko lihava? Hyvä, että ymmärrät hävetä.
En usko että tunnistaisin ketään kun lukioajoistakin on jo yli 20 vuotta. Joskus kun käyn kotiseudulla en tunnista ketään kadulla, ei edes tule sellaista tunnetta kenenkään kohdalla että onkohan tuo joku tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En edes tunnistaisi 30 vuoden takaisia koulukavereita.
Minä tunnistin jopa 39 vuoden takaisen ja samoin hän tunnisti minut.
Vierailija kirjoitti:
On moukkamaista olla moikkaamatta vanhoja koulukavereita. Osa tosiaan ei ole tuntevinaankaan, vaikka molemmilla olisi yhä sama paino ja siksi tunnistaminenkin olisi helppoa. Aikuinen ihminen edustaa vapaa-ajallaankin myös työpaikkaansa. Se, jota ei moikata, saattaa mainostaa juuri sen moikkaamattoman konsernia tai ottaa nokkiinsa ja ollakin jatkossa mainostamatta. Muistakaa myös tämä.
Siihen paino vaikuta! Kyllä kasvoissa samat piirteet löytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai ylipaino vaikuttaa. Pulleasta naamasta ja rehevästä kaksoisleuasta ei piirteitä enää erota.
En. Peruskoulu päättyi 1988, joten en varmasti tunnistaisi ketään koulukaveria kadulla.
M53
Koulukiusattuna en tunne ketään enkä moikkaa. En edes opettajia.
Ehdottomasti jos koulukaveri, koulutovereille en !
Vierailija kirjoitti:
Ennen moikkasin aina mutta sitten tajusin että se olen nimenomaan aina minä joka niin tekee ensin joten lopetin. Jos ei kukaan moikkaa minua ensin, en moikkaa minäkään.
Sama homma... miksi se pitää olla minä joka moikkaa ekana. Siis en moikkaa.
En luultavasti edes tunnista sellaisia, huono kasvomuisti ja aikaa lukiostakin yli 20 v. Ei kyllä mitenkään harmita, kun eivät heidän kuulumisesta kiinnosta.