Kuinka pitkälle lomalle voi 1-vuotiaan äiti lähteä?

Ei voi lähteä kyllä ainakaan tuossa tapauksessa.

Omalle postilaatikolle ja takaisin.

Äiti voi lähteä ihan samalla lailla kuin isäkin.

Jos isänsä kanssa jää niin voi kyllä ihan kunnon reissun tehdä. Saavatpahan välillä olla kahdestaan. Meillä 1-vuotias jäi neljäksi päiväksi mummin, ukin ja isoveljen kanssa. Olivat meillä kotona eikä kuulemma ollut kovin perään haikaillut.

Miksi haluat olla niin kauan poissa käytännössä vauvan luota? Ja totta kai lapseen vaikuttaa se, että isällä on hänen näkökulmastaan tapana vain häipyä välillä. Noin pieni ei vielä pysty pitämään äitiä mielessään ja lohduttautumaan ajattelemalla äitiä. Minä en jättäisi noin pientä kuin yhdeksi yöksi, ellei ole pakko.

”Sääntöhän” on se, että lapsi voi olla erossa vanhemmistaan niin monta vuorokautta kuin hänellä on ikävuosia, mutta mitä jos lapsi jää isänsä kanssa kotiin, voiko äiti tuolloin lähteä esimerkiksi neljäksi päiväksi pois?

Ja mikä se ongelma oli?

Itsepä lapsesi tunnet parhaiten, vaikeaahan se on sanoa.

Se päivä per ikävuosi sääntö tarkoittaa, että se on tavallaan aika jolloin lapsi ei koe liian ylitsepääsemättömäksi äidin poissaoloa, mutta riippuu paljon myös lapsen temperamentista yms. onko se vähän enemmän vai vähän vähemmän.

Ja sehän että menisit ei toki tarkoita, että lapselle jää lopullinen trauma vaikka kokisi tuon liian suurena eroaikana. Mikäli olet tähän asti ollut turvallinen ja saatavilla, niin kyllä hän siitä "eheytyy" kanssasi. Se jo tekisit tuon reissun joka toinen viikko puolestaan jo vaikuttaisi lapseen varmasti.

Tietysti lasta on hyvä varjella vielä pitkiltä eroilta tuossa vaiheessa, joten ehkä sinun vain itse pitää puntaroida kuinka tärkeä asia tämä eron syy sinulle ja sinun hyvinvoinnille on.

Itseasiassa se "sääntö" eli suositus on, että lapsi voi olla ikävuosiensa verran päiviä erossa pääasiallisesta hoitajastaan. Eli tässä tapauksessa isä ei ole pääasiallinen hoitaja, koska on niin paljon poissa.

Ei liity nyt mitkään tasapuoliset vanhemmuudet, vaan on ihan tutkittu suositus.

Eli vuorokauden.

Oma 1-vuotiaani selvisi hyvin yhden yön erosta, mutta toisen yön jälkeen etsi jo minua peiton alta ja vessasta aamulla eikä voinut uskoa, että äiti ei ole kotona. Tulin saman päivän aikana kotiin eikä käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, mutta vähän tuntuu, että tuo toinen yö oli jo liikaa.

Jos lapsi yksivuotias niin voit olla vuoden pois kotoa!

En ole moisesta säännöstä kuullutkaan. Kyllä kait se lapsi isänsä kanssa pärjää :)

Niin, joku pari yötä menisi nyt ainakin koska jää kotiin isänsä kanssa. 4 yötä on tuon ikäiselle pitkä aika, varsinkin kun äiti on ollut koko hänen ikänsä vahvasti läsnä ja aina arjessa mukana. Sinä itse kuitenkin tiedät lapsesi parhaiten. Joku parin yön reissu ei tulisi kyseeseen?

Tuota ikä vuosina per päivä erossa on ihan hyvä ohjenuora, mutta sitä ei ihan täysin orjallisesti kannata noudattaa. Sanomattakin selvää että mitään vauvaa nyt ei kannata jättää hoitoon vaikka isovanhemmile viikoksi mutta esim jätettiin 1v8kk kahdeksi yöksi tutuille isovanhemmille hoitoon. 2v4kk jätettiin samoille tutuille isovanhemmille 4 yöksi. Nyt 3v6kk jätetään jo viikoksi kun selkeästi ymmärtää asioita ja muistaa asioita. Ja kiintymyssuhde kunnossa. Eli siis tuo on vain ohjenuora johon kannattaa liittää aina käytännön järki.

Sekaan nyt tähän ketjuun, mut mitenkäs sellainen tilanne, jos vanhemmille on tullut ero ja sen yksivuotiaan pitäisi olla isänsä luona? Mikä silloin on suositus tai kuinka itse toimisit? Eli kuinka pitkiä tapaamiset isän kanssa voisivat olla ettei lapselle iske ahdistus, kun äiti on poissa?

Sääntö koskee ruokaa :D Eli niin monta päivää vanhaa ruokaa lapsi voi syödä kun on ikää. Herkät vauvat, taaperot eivät voi syödä kun 1vrk tai 3vrk vanhaa ruokaa mutta esim. 10 vuotias voi aivan hyvin syödä 10vrk vanhaa ruokaa.

Voi lähteä vaikka 4 kuukaudeksi jos haluaa, ihan yhtälailla vanhempi se isäkin on.

Itse en jättäisi.

Tilanne olisi eri, jos isä olisi arjetkin lasta hoitamassa, viikon jokaisena päivänä eikä vain kahtena. Ehtiikö isä tuossa edes juuri hoitamaan vai poimiiko lähinnä rusinat pullasta ja toimii viihdyttäjänä? Hoitamisella tarkoitan: vaatetus, ruokailu, kylvetys ja vaipan vaihdot, kynsien leikkuu (noin pienellä kahdesti viikossa, joten neljään päivään mahtuisi yksi leikkuu), ulkoilu, kaupassa käynti ja siten, että menee ja tekee kaksin lapsen kanssa ilman sinun läsnäoloasi? Tajuaako laittaa aurinkorasvan ja -lasit? Varmistaa nesteytyksen ja viilennyksen? Nukahtaako lapsi ongelmitta myös isänsä kanssa päivällä ja yöunillekin? Jos nuo kaikki hoituu viikonloppuisin ihan kuin luonnostaan, niin sitten voisin harkita vakavissani. Ehkä aloittaisin kuitenkin vähän maltillisemmin ja olisin alkuun vain yhden yön pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en jättäisi.

Tilanne olisi eri, jos isä olisi arjetkin lasta hoitamassa, viikon jokaisena päivänä eikä vain kahtena. Ehtiikö isä tuossa edes juuri hoitamaan vai poimiiko lähinnä rusinat pullasta ja toimii viihdyttäjänä? Hoitamisella tarkoitan: vaatetus, ruokailu, kylvetys ja vaipan vaihdot, kynsien leikkuu (noin pienellä kahdesti viikossa, joten neljään päivään mahtuisi yksi leikkuu), ulkoilu, kaupassa käynti ja siten, että menee ja tekee kaksin lapsen kanssa ilman sinun läsnäoloasi? Tajuaako laittaa aurinkorasvan ja -lasit? Varmistaa nesteytyksen ja viilennyksen? Nukahtaako lapsi ongelmitta myös isänsä kanssa päivällä ja yöunillekin? Jos nuo kaikki hoituu viikonloppuisin ihan kuin luonnostaan, niin sitten voisin harkita vakavissani. Ehkä aloittaisin kuitenkin vähän maltillisemmin ja olisin alkuun vain yhden yön pois kotoa.

Kauhealta suorittamiselta kuulostaa. Siis oikeasti, kynsileikkuukin ajoitettu tarkasti?

Saako tähän miehenä kysyä, että osaisiko joku kertoa minulle, että jos lapsella on sekä isä että äiti, jotka jakavat yhdessä sopien ja päätteän sen miten ja kuinka lasta hoidetaan, niin mikä seikka tai seikat tekevät äidin hoidosta niin ensiarvoisen tärkeää, ettei isä voisi mitenkään korvata sitä?

Oma näkemykseni näet on, että isä voi hoitaa ja vastata lapsen hoidosta vaikka toistaiseksi ilman, että äiti tulisi takaisin ja selvitä siitä vähintään yhtä hyvin kuin lapsen äiti.

Tai ainakin varoisin tekemästä sellaisia tulkintoja, että äti on aina ja ikusiesti lasen hoidossa lapselle se merkittävämpi kuin isän vastaava rooli.

Mutta kuten sanottu, jos joku tietää mkä tekee äideistä ylvertaisia tässä suhteessa, niin kuulsin ja/ tai lukisin mielelläni, jos vaikka oppisin itsekin jotain.  En näet käy väittämään, että olisin täydellinen lapsen hoitaja saati kasvattaja mutta en uskoaksen huonoinkaan. Uskon tai ainakin luulen, että kun vanhemmilla yhdessä ja erikseen on hyvä olla, niin silloin on myös lapsenkinhyä ja turvallinen olla.  

No pystytkö esim. soittamaan kotiin aamuin illoin? Lapsi kuulee äänesi, ja jos pystyt soittamaan videopuheluita, hän näkee naamasikin. Hyvin voit lähteä vaikka kaverin kanssa viikoksi aurinkorannalle. 

Kyllä naisella saa normaalia elämää olla, vaikka hän onkin pullauttanut haaruksistaan jälkeläisen.

Vierailija kirjoitti:

Sekaan nyt tähän ketjuun, mut mitenkäs sellainen tilanne, jos vanhemmille on tullut ero ja sen yksivuotiaan pitäisi olla isänsä luona? Mikä silloin on suositus tai kuinka itse toimisit? Eli kuinka pitkiä tapaamiset isän kanssa voisivat olla ettei lapselle iske ahdistus, kun äiti on poissa?

En tiedä suosituksista mutta tutun lapsi on vauvasta asti ollut 2-4 iltaa (kaiketi noin 2-4h) arkisin isällään ja joka toisen viikonlopun (pe ilta- su keskipäivä). "Äitiviikkoina" lapsi on ollut useamman illan isänsä luona ja "isäviikkoina" vähemmän.

Tapaamissopimus on lastenvalvojan kanssa tehty, isä olisi halunnut viikko-viikko mutta vauvaa pidettiin liian pienenä olemaan vanhemmistaan viikon erossa.