Lastensuojelun tilanne räjähtää käsiin - yrittäkää edes kasvattaa niitä lapsianne
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f9af2cb4-a2c1-4664-950e-1389621…
Mistä tämä on seurausta? Olen töissä lastensuojelussa, ja lähes poikkeuksetta nämä merkit täyttyvät
-yh-äiti, joka tekee vuorotyötä ja on illat pois. Wili-Petteri 12 v.keksii iltoihin kaupungilla menoa ja meininkiä
- se yh-äiti ei rajoita Wilin kännykänkäyttöä ja pleikan peluuta alusta asti, vaan sitten kun se käyttö on jo kokoaikaista, on tenava jo uhmakas. Tämä on 90 %:sesti sijoitukseen tulevilla.
-lapsi saa käyttää kännyä ja pelata yöllä
-yh-äiti/vanhemmat ei rajoita MITÄ tenava tekee somessa, eli siellä voi oikeasti olla alaikäisten pornokuvarinki
-vanhempi ja lapsi ei tee arkijuttuja ja harrasta mitään yhdessä
-isät ovat joko poissaolevia, kömpelöitä tai alkoholisoituneita
Ensinnäkin:älkää lisääntykö niiden hupparityyppien, entisten ES-kalja-jonnejen kanssa joista näkee etteivät ole tiskirättiin joutuneet kotona koskemaan. Katsokaa että se puoliso on vastuuntuntoinen ja ottaa muut huomioon.
Toiseksi: heti kun lapsi saa älypuhelimen/pleikan, laittakaa kännykkäajat. Alusta asti kun lapsi tottuu kuriin, niin jatkossa on murkkuikä helpompaa.
Kännykkä pois yöksi.
Kolmanneksi: pistä se lapsi askareisiin ja tehkää kaikkea mukavaa yhdessä. Retkeily jne.
HUOM!
Tämä siis silloin kun syy sijoitukseen on lapsissa. Päihdevanhemmille on vähän vielä eri ohjeet...
Kommentit (332)
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Syy sijoituksiin on lapsissa? Millainen lastensuojelija oikein olet olevinasi? Ja yh:lla nyt on rankempaa ja on pakko käydä siellä toissa eikä ole ketään muuta, joka voisi lapsen perään katsoa. Voitaisiinkin tukea vaikeassa elämäntilanteessa ja antaa keinot selviytymiseen.
Nimenomaan. Tukiperheitä lisää. Tai kunta voisi maksaa esim. naapureille lapsen ottamisesta mukaan mökille, yökylään tms. Meidän naapurit teki tuota ilmaiseksi, hyvää hyvyyttään, ja olen heille ikuisesti kiitollinen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Syy sijoituksiin on lapsissa? Millainen lastensuojelija oikein olet olevinasi? Ja yh:lla nyt on rankempaa ja on pakko käydä siellä toissa eikä ole ketään muuta, joka voisi lapsen perään katsoa. Voitaisiinkin tukea vaikeassa elämäntilanteessa ja antaa keinot selviytymiseen.
Ei tietenkään, sehän nyt olis liian järkevää ja inhimillistä eikä siten voi tehdä bisnestä.
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
No tässä tapauksessa vastuuta voisi siirtää esim lastenvalvojalle ja vapauttaa lastensuojelun auttaa akuutteja tapauksia. Valvotut tapaamiset esim.
Vierailija kirjoitti:
Syy sijoituksiin on lapsissa? Millainen lastensuojelija oikein olet olevinasi? Ja yh:lla nyt on rankempaa ja on pakko käydä siellä toissa eikä ole ketään muuta, joka voisi lapsen perään katsoa. Voitaisiinkin tukea vaikeassa elämäntilanteessa ja antaa keinot selviytymiseen.
On olemassa vanhemmista johtuvia syitä sijoitukselle (päihde, väkivalta, insesti), mutta sitten lapsen omasta käytöksestä johtuvia.
Tietysto iso osa lapsestakin johtuvista syistä johtuu vanhemmista.
Mutta kannattaa katsoa kenen kanssa lisääntyy, ja jos jää yh:ksi silti, niin pyrkiä päivätyöhön. Mummolatkaan ei aina ole parhaita lastenvahtipaikkoja.
Ja sitten on niitäkin jotka tekevät asiat ns.oikein mut lapsi silti joutuu sijoitukseen. Mut nää on harvinaisempia.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Olet näköjään aika vanha, kun lapsillasi ei ollut älypuhelimia. Etkä tiedä, että vanhemmilta on nykyään myös kielletty kasvattaminen. Oma nuori meni valittamaan kotiintuloajoistaan sossulaan, kaverit olivat neuvoneet. Minä olin sitten pahapaha ihminen sossujen mukaan, kun rajoitin lastani. Hassua, että niin ne rajoitti sitten laitoksessakin, mutta se oli jostain syystä sallittua...
Teini halusi sitten aika h*lvetin äkkiä pois sijoituksesta. Teineille pitäisi oikeasti kertoa, millaiset rajat siellä laitoksissa on ja mitä hirviöitä valvojina. Ja vanhemmille oikeus riistää lasten vapautta hillua kaupungilla yöt.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.
Ekaluokkalainen ei älypuhelinta tarvitse.
Iso osa ongelmista on tullut älypuhelinten myötä. Hoetaa että niiden kanssa pitää vaan osata tuöla toimeen, mutta ei, lapsilla ei sitä kykyä ole vielä. Kun ei ole kaikilla aikuisillakaan.
Monesti ihmettelen, että miksi ihmeessä naiset tekee lapsia kaikenmaailman ääliöiden kanssa. Jo omassa nuoruudessa oli näitä, jotka ihan kuin hakivat hankaluuksia. Poikakaverit oli sitä tasoa, että mitään muuta kuin ongelmia ei voinutkaan odottaa. Kännissä törttöileviä koulupinnareita tupakka huulessa. Heilläkin varmasti syyt käytökseen löytyi kotoa. Ja ennemmin sääntö kuin poikkeus, että parikymppisenä oli jo pari lasta näiden sankareiden kanssa ja muutaman vuoden päästä ero. Ja nyt nämä jonnet on itse isiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
No tässä tapauksessa vastuuta voisi siirtää esim lastenvalvojalle ja vapauttaa lastensuojelun auttaa akuutteja tapauksia. Valvotut tapaamiset esim.
Ei edes valvottuja tapaamisia. Ne on saatanasta. Mulla on kokemusta niistäkin. Etävanhempi sai tulla paikalle viinalta haisten. Että sellaista valvontaa. Ja se yks m*muhan sai yrittää ottaa hengen pois koko perheeltä ihan vapaasti valvotun tapaamisen päätteeksi. Että sellaista valvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
No tässä tapauksessa vastuuta voisi siirtää esim lastenvalvojalle ja vapauttaa lastensuojelun auttaa akuutteja tapauksia. Valvotut tapaamiset esim.
Ei edes valvottuja tapaamisia. Ne on saatanasta. Mulla on kokemusta niistäkin. Etävanhempi sai tulla paikalle viinalta haisten. Että sellaista valvontaa. Ja se yks m*muhan sai yrittää ottaa hengen pois koko perheeltä ihan vapaasti valvotun tapaamisen päätteeksi. Että sellaista valvontaa.
Tai sitten ulkoistetaan valvonta liivijengeille.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.
En oo ap mutta lapsi tulisi olla siten turvallisissa rajoissa kasvatettu ettei mene ulos kun vanhempi on töissä ja hänelle voisi vaikka järjestää muuta tekemistä kuin älypuhelimen esim harrastus jossa voi käydä itsenäisesti, ja viettää aikaa lapsen kanssa kun ei ole töissä ja yhteistä aikaa on. Monet yksinhuoltajat kasvattaa lapsensa hyvin olosuhteista huolimatta ja osa huonosti vaikka eivät ole yksinhuoltajia tai edes töissä, kyse pääasiassa muista seikoista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.[/quoteMissäs sen Wilin isi on?
Vierailija kirjoitti:
Monesti ihmettelen, että miksi ihmeessä naiset tekee lapsia kaikenmaailman ääliöiden kanssa. Jo omassa nuoruudessa oli näitä, jotka ihan kuin hakivat hankaluuksia. Poikakaverit oli sitä tasoa, että mitään muuta kuin ongelmia ei voinutkaan odottaa. Kännissä törttöileviä koulupinnareita tupakka huulessa. Heilläkin varmasti syyt käytökseen löytyi kotoa. Ja ennemmin sääntö kuin poikkeus, että parikymppisenä oli jo pari lasta näiden sankareiden kanssa ja muutaman vuoden päästä ero. Ja nyt nämä jonnet on itse isiä...
Mun ex-mies oli tavatessa ihan kunnollinen yrittäjä. Mutta sitten sille iski ryyppyputki päälle, kun tulin raskaaksi. Selitteli vielä, että juo nyt, kun sitten ei voi, kun tulee lapsi. Eihän se saanut sitä ryyppyputkea katki moneen vuoteen. Minä kyllä katkasin parisuhteen.
Mutta siis olen kyllä syyttänyt itsekin itseäni ääliön kanssa lisääntymisestä paljonkin, jos se sua jotenkin lohduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.Ekaluokkalainen ei älypuhelinta tarvitse.
Iso osa ongelmista on tullut älypuhelinten myötä. Hoetaa että niiden kanssa pitää vaan osata tuöla toimeen, mutta ei, lapsilla ei sitä kykyä ole vielä. Kun ei ole kaikilla aikuisillakaan.
Kyllä kyllä, mutta silloin kun nyt 10-vuotiaani oli ekalla, niin lähes jokaisella luokkalaisella oli älypuhelin (muita puhelimia ja liittymiä ei hirveästi myydä/myyty kuin netillisiä) ja ympäristö vaikutti kannustavan, että hyvä olisi puhelin olla, kun kaikki sitä käyttää. Lähes kaikilla luokkalaisilla oli. Silloin Whatsapp oli muistaakseni ollut n.vuoden verran itsellä käytössä. Tietysti olisin voinut yksin olla viisas, mutta pointtini oli, että kehitys on ollut nopsaa ja vanhemmat ja yhteiskunta eivät ole pysyneet mukana. Tähänhän olisi auttanut, jos olisi alunperin suhtauduttu varoen älypuhelimiin ja otettu niitä laajemmin mukaan kulttuuriin vasta, kun on tarkemmin tutkittu vaikutuksia. Nyt, kun huonot vaikutukset alkavat näkyä, osoitetaan vanhempia ainoina syyllisiä - "olisitte aavistaneet nämä seuraukset jo silloin".
Syy on järketön lastensuojelulaki. Kuka vaan voi ilmoitella mitä vaan, eikä perättömistä ilmoituksista joudu minkäänlaiseen edesvastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.
Ekaluokkalainen ei älypuhelinta tarvitse.
Iso osa ongelmista on tullut älypuhelinten myötä. Hoetaa että niiden kanssa pitää vaan osata tuöla toimeen, mutta ei, lapsilla ei sitä kykyä ole vielä. Kun ei ole kaikilla aikuisillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Olet näköjään aika vanha, kun lapsillasi ei ollut älypuhelimia. Etkä tiedä, että vanhemmilta on nykyään myös kielletty kasvattaminen. Oma nuori meni valittamaan kotiintuloajoistaan sossulaan, kaverit olivat neuvoneet. Minä olin sitten pahapaha ihminen sossujen mukaan, kun rajoitin lastani. Hassua, että niin ne rajoitti sitten laitoksessakin, mutta se oli jostain syystä sallittua...
Teini halusi sitten aika h*lvetin äkkiä pois sijoituksesta. Teineille pitäisi oikeasti kertoa, millaiset rajat siellä laitoksissa on ja mitä hirviöitä valvojina. Ja vanhemmille oikeus riistää lasten vapautta hillua kaupungilla yöt.
Niin olen. Älypuhelimia alkoi kyllä tulla jossain vaiheessa, mutta meille ei niitä hankittu vielä pitkään aikaan. Nuorin sai ollessaan ysillä ja illalla klo 19 puhelin otettiin parkkiin. Kuulemma kaikki kaverit saivat olla yömyöhään asti puhelimella, no voi että, meillä ei saa.
Kuulostaapa oudolta tuo sossujen käytös. Ihan normaali ohjeistuskin on, että lapsilla pitää olla kotiintuloajat. Mitä sossut sinulle sanoivat, miksi lapsella ei saisi olla kotiintuloaikaa?
Minäpä pyydän vuorostani teiltä jotain. Auttakaa jos joku sitä teiltä pyytää. Älkää uskoko pelkkiä puheita vailla todisteita (ainakaan valikoivasti), ette te tunne näitä ihmisiä. Rukoilin teiltä apua todella vaikeassa tilanteessa, mutta yksin piti selvitä sillä ette te minua uskoneet. Olen sitkutellut vuosia voimieni rajoilla ja nyt kun ne tuntuvat loppuvan, riennätte kyllä tutkimaan ja sotkemaan kaiken. Eli auttakaa jos sitä pyydetään tai antakaa ihmisten sitten olla.
Niinpä ja juuri tällaiseen rajojen asettamisen vaikeuksiin olis hyvä olla tukipalvelu saatavilla esim perheneuvolan kautta eikä odottaa että tilanne on levinnyt käsiin ja lastensuojelu joutuu käyttämään sijoitusta tukikeinona.