Nuorelle sopiva astiasarja?

Vaihtoehtoja:

- Ikean starttipaketti, jossa on anonyymejä perusastioita puoli tusinaa, niillä pääsee alkuun.

- Teemaa, mustana tai valkoisena. Siihen voi aina yhdistää eri värejä ja muotoja. On kohta 70 vuotta vanha, tuskin muuttuu vanhanaikaiseksi seuraavan 70 vuoden aikana. Ajaton.

- satsi hyviä välineitä: kattiloita, pannuja, vuokia, veitsiä, ottimia

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemani alle 40v ei kerää mitään astiastoja. Herätystä mummelit.

Olen alle 40v ja minulla on astioita. Kaiken huipuksi useampia kappaleita samanlaisia astioita.

Valkoista Teemaa, vaaleansinisiä Kartio-laseja sekä Savonia-aterimia, Taika-mukeja unohtamatta...

Kyllä astiat on sellainen asia, että nuoren itse pitäisi ne valita. Jos hänellä ei ole mitään suosikkia, niin veisin kauppaan katselemaan. Aikuisen voi olla hyvin vaikea arvuutella mikä olisi sellainen nuorelle sopiva astiasto, jokaisella kun on omanlaisensa maku. 

Sitten voi olla myös niin, että tuon ikäinen ei yksinkertaisesti osaa edes päättää. Olisiko siinä tapauksessa turvallisempaa ostaa vaikka juomalaseja tai aterimia? Vai kenties kahvimukeja? 

Meillä ensimmäiset astiat ostettiin vasta kun kotoa poismuutto oli vuoden päässä. Kesän alennusmyynneistä käytiin ostamassa ensimmäinen kierros, seuraava kierros Thanksgiving-alesta. 

Jos ostaa jotain liian neutraalia (esim. valkoinen Teema), niin se menee helposti tylsäksi.

Minä hankkisin Teemaa neljän kappaleen setteinä, alkuun vaikka kahvimukit ja leipälautaset.

Listaan vielä mitä asioita meidän nuori valitsi. Matalat lautaset aqua ja vaalea Koko, leipälautaset sininen Kastehelmi, juomalasit erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä, syvät lautaset 24h Tuokio, jälkiruokakipot erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä. Tanssi-sarjasta vei kotoa pari mukia ja leipälautaset. Pari teemukia löytyi Pentikiltä ja pari tuotannosta poistunutta mukia haettiin Retronomin valikoimasta. Aterimiksi tuli alkuun Elegiat, osa kotoa ja osa jälkimarkkinoilta (poistunut tuotannosta jo muutama vuosi sitten).

Minä tietenkin astiaintoilijana olin jo vuosikausia miettinyt, minkälaiset astiat meidän tyttö haluaa. Ja kyllä monessa kohtaa yllätyin hänen maustaan. 

64

Mä sain yläaste-lukioikäisenä Kartio -juomalaseja joululahjaksi. Ne samat lasit ovat vielä näin 25 vuotta myöhemmin arkikäytössä, yksikään ei ole hajonnut, ja olen ostanut lisää itse.  

Arabian Mainio Sarastus tai Iittalan Teema

Vierailija kirjoitti:

Olen pakkomielteinen täti. No, en ymmärrä, miten pari kahvimukia ja lautasta voisi pilata rippipäivän. Tai haittaisi kaapissa, vaikka myöhemmin löytyisi mieleisempi vaihtoehto.

ap

Mä symppaan sua, olen itsekin vähän astiafriikki :-) Mutta jos meinaat pari kahvimukia ja lautasta, niin sitten kallistuisin sille linjalle, että jotain fancyä ja kaunista. Oletko nähnyt Taika Siimestä? Ne on vallan ihania. Eikä tarvitse ajatella että tätä sarjaa sitten hankitaan pöytä täyteen, vaan kaapissa voi olla just kaks kahvimukia ja leipälautaset kaveriksi. Voi sitten tarjota kylään tulevalle kaverille kahvin tai teen vähän kauniimmin. Ja ilahduttaahan se kaunis muki ihan arkisena maanantaiaamunakin. Jos on enempi muronsyöjä, niin matalan lautasen tilalle voisi ostaa murokipon.

Mulle kummitäti alkoi keräämään astiasarjaa varmaan heti, kun hopealusikoita oli täys tusina. Ellei jopa jo ennen tuota. Astioita en osannut arvostaa kuin vasta omille muuton lähestyessä ja tuosta muutostakin on jo reilu kymmenen vuotta vierähtänyt. Yhä vielä on astiat käytössä päivittäisessä ruokailussa ja juhlakahvituksissa ja edelleen olen niistä kiitollinen.

Minulle kerättiin ajatonta (tylsää ja varmaa) valkoista Arabian Arcticaa. Löytyy paistivadit, vuuat, kahviastiasto (täydennetty myöhemmin 30hlölle), ruokalautaset (syvät ja matalia kahta kokoa). Valkoinen, kuvioton ja "muodoton" on helppo kattauksessa, sopii jouluun ja kesäjuhliin, mihin tahansa teemaan ja kaikkien värien kanssa yhdisteltäväksi. Itse jos olisin saanut valita, olisin varmaan halunnut värillisiä astioita, olikohan silloin jo KoKoa? Ja sitten olisin muutamassa kuukaudessa kyllästynyt väriin.

Mulla oli vasta kolmekymppisenä tilaa astioille. Sitä ennen asuin solussa ja yksiössä, joissa oikeesti oli vain yksi hylly astioille. Osta joku nätti muki ja vaikka kattila tms kun joku 6h astiasto, jolla lapsi ei tee vuosiin vielä yhtään mitään.

Valkoiseen Teemaan helppo yhdistää myöhemmin mieluisia muita värikkäämpiäkin astioita

Vierailija kirjoitti:

Minullakin oli pakkomielteinen täti, jolta sain rippilahjaksi Varsinais-Suomen maakuntaryijyn (en ole kotoisin Varsinais-Suomesta, mutta toinen tädin vanhemmista eli yksi isovanhemmistani oli). Silläkin oli kuulemma tarkoitus olla käyttöä ”sitten joskus”. Nyt 35 vuotta rippijuhlien jälkeen näyttää siltä, että käyttöä ei ole ilmaantunut eikä tule ilmaantumaankaan.

Mutta pakota toki vaikka Myrna-kupit alas kummilapsesi kurkusta, jotta saat periaatteesi vietyä maaliin.

Mulla oli vähän päälle parikymppisenä Myrnaa ja itkin kun pudotin kalliin kermanekan ja se särkyi. Oi niitä aikoja! En pysty ymmärtämään mitä minun nuoressa päässäni liikkui, nykyinen astiamaku on jotain ihan muuta.

Tämä kokemus mielessäni olen sillä kannalla, että nuoren astiasarjan ei ehkä kannata olla sieltä kalliimmasta päästä. Koko (vai onko se KoKo?) sopii minusta sellaiselle juuri kotoa muuttaneelle nuorelle opiskelijalle (jotkuthan muuttavat jo peruskoulun jälkeenkin). Ei ole kallis ja värivaihtoehtoja on jonkin verran, ettei tarvitse olla kaikki tylsästi samaa väriä. Teemakin välttää ja sitäkin voi piristää eri väreillä, mutta KoKo on kyllä paljon kauniimpi. 

Vierailija kirjoitti:

Listaan vielä mitä asioita meidän nuori valitsi. Matalat lautaset aqua ja vaalea Koko, leipälautaset sininen Kastehelmi, juomalasit erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä, syvät lautaset 24h Tuokio, jälkiruokakipot erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä. Tanssi-sarjasta vei kotoa pari mukia ja leipälautaset. Pari teemukia löytyi Pentikiltä ja pari tuotannosta poistunutta mukia haettiin Retronomin valikoimasta. Aterimiksi tuli alkuun Elegiat, osa kotoa ja osa jälkimarkkinoilta (poistunut tuotannosta jo muutama vuosi sitten).

Minä tietenkin astiaintoilijana olin jo vuosikausia miettinyt, minkälaiset astiat meidän tyttö haluaa. Ja kyllä monessa kohtaa yllätyin hänen maustaan. 

64

Mikä yllätti? Uteliaisuus heräsi :)

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemani alle 40v ei kerää mitään astiastoja. Herätystä mummelit.

Eiköhän se johdu siitä, että nykyisin on varaa ostaa kerralla. Ei tarvitse ostella pitkin vuotta, saati keräillä vuosikausia. Ei se silti tarkoita, etteikö astiat kiinnostaisi. Ne mieluisat vaan ostetaan kertarykäyksellä ja vanhat myydään eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika?

Edelleen kyselisin että tämä ei varmaan koske poikia tämä astioiden ostaminen?

Niin miksihän ei?

Mitä ne pojat saa rippilahjaksi ja yo-lahjaksi? Oikeasti, ihan mielenkiinnosta kysyn kun en tiedä?

Ihan yhtälailla on astioita ja lakanoita saanut ainakin mun sisarukseni ja serkkuni, sukupuolesta riippumatta. Myös "arvossa pysyviä" käyttö- ja koriste-esineitä (Muumimukeja, taidelasia, Aarikkaa), koruja (Kalevala, kultakoruja). Ehkä ajatuksena myös mahdollinen jälleenmyyntiarvo, jos ei ihan mieleinen olekaan tai sattuu tarvitsemaan jonkun Kivituikun ja Mariskoolin sijaan rahaa ruokaan. Yhdelle käsistään taitavalle ja tekniikasta pitävälle ostelivat työkalusarjaa lahjaksi. Tuparilahjana imuri ja ikkunanpesulastat ovat ihan vakio ensimmäistä kertaa muuttavalle pojallekin.

Ihan yhtälailla ne pojatkin muuttavat pois vanhemmiltaan eivätkä suinkaan suoraan äidin helmoista toisen naisen patojen ja kuppien ääreen.

Vierailija kirjoitti:

Arabian Mainio Sarastus tai Iittalan Teema

iittalaa kyllä molemmat nykyisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listaan vielä mitä asioita meidän nuori valitsi. Matalat lautaset aqua ja vaalea Koko, leipälautaset sininen Kastehelmi, juomalasit erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä, syvät lautaset 24h Tuokio, jälkiruokakipot erilaisia sinisen sävyjä Kastehelmeä. Tanssi-sarjasta vei kotoa pari mukia ja leipälautaset. Pari teemukia löytyi Pentikiltä ja pari tuotannosta poistunutta mukia haettiin Retronomin valikoimasta. Aterimiksi tuli alkuun Elegiat, osa kotoa ja osa jälkimarkkinoilta (poistunut tuotannosta jo muutama vuosi sitten).

Minä tietenkin astiaintoilijana olin jo vuosikausia miettinyt, minkälaiset astiat meidän tyttö haluaa. Ja kyllä monessa kohtaa yllätyin hänen maustaan. 

64

Mikä yllätti? Uteliaisuus heräsi :)

Kastehelmen valinta leipälautaseksi yllätti. Itsestäni tuntuisi vieraalta käyttää lasilautasia päivittäisessä käytössä. Toinen ylläri oli tuo 24h Tuokio syvä lautanen. "Haluan kunnon soppakulhon." :-D Se valikoitui pitkälti muodon perusteella, vaikka oli koristetäplilläkin siinä roolinsa. Sitten Retronomista lähti mukaan joku minusta varsin mitättömän näköinen muki, jossa oli pieniä lintuja (Birds Grey Oiva Toikka Arabia). Tyttö tykkäsi siitä kovasti, pakko oli maksaa melkein 60€ hampaat irvessä :-D

Jos asut Helsingissä, niin käy huviksesi tsekkaamassa myös nämä kaupat joissa myydään tuotannosta poistuneita astioita. Meillä on miehen kahvimukeina enimmäkseen pupumukeja ja sitten jos yksi menee rikki ja haluaa täydennystä, eihän niitä enää uutena saa. Retronomissa oli vaikka mitä ihanuuksia, sieltä voisi löytyä vaikka rippilapsen syntymävuotena ilmestynyt muki. Uudet kahvimukit ovat eri mallia ja jos tykkää tuosta vanhasta muodosta, niin melkeinpä ne retroliikkeistä joutuu ostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Teema tai KoKo

Niin, Teemaahan ei vielä olekaan kaikki kodit pullollaan. Koko taas on ruma, Teemaakin rumempi ja kolhompi.

Aina kun saan lahjaksi Teemaa, huvittelen kopauttamalla ne vasaralla palasiksi. Todellinen nautinto. Loputtomiin ei jaksanut Teemaa eteenpäinkään dumpata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan tuntemani alle 40v ei kerää mitään astiastoja. Herätystä mummelit.

Eiköhän se johdu siitä, että nykyisin on varaa ostaa kerralla. Ei tarvitse ostella pitkin vuotta, saati keräillä vuosikausia. Ei se silti tarkoita, etteikö astiat kiinnostaisi. Ne mieluisat vaan ostetaan kertarykäyksellä ja vanhat myydään eteenpäin. 

Ei kaikkia kiinnosta astiat, ollenkaan, missään iässä. Typerää tyrkyttää tavaraa, jota ei selvästikään kaivata. Jos rahan antaminen on oikeasti mahdoton, niin silloin pitää keksiä jotain muuta, mistä _lahjansaaja_ ilahtuisi.