Elämä on alkanut pyöriä rahan ja sen tienaamisen ympärillä
Mietin asiaa lähes päivittäin ja vertaan itseäni muihin. Haluaisin olla hyvin toimeentuleva ja vaurastua, mutta pienyrittäjänä se tuntuu mahdottomalta kun perhe-elämä vie mehut ja aina on jotakin lapsilla jota pitää hoitaa enkä saa yritystäni nousukiitoon enkä vauhtiin.
Ympärillä kaverit etenee urallaan, palkat on huippuluokkaa, vähintään ovat saaneet rikkaan miehen naimisiin kanssaan ja suunnittelevat kivilinnojaan ja Vepsäläisen sisustuksia.
Joskus itkettää ihan ja pettymyksen kyyneleet polttelee silmissä kun tuntuu etten ponnistuksistani huolimatta pääse siihen taloudelliseen tilanteeseen johon haluaisin päästä ja tuntea elämän kepeyden ja ihanuuden talosihuolien hellitettyä ja saada tilalle tunteen siitä että elämä todella kantaa.
Raha on jo pilannut elämäni, se että sitä ei ole ja se että sitä ei pysty tienaaman. Ja ennenkaikkea se, että se on koko ajan mielessäni, toive siitä että sitä olisi.
Kommentit (8)
Minä tienaan sen verran että tulen toimeen ja pystyn jotain harrastelemaan. Teen töitä mahdollisimman vähän ja nautin elämästä 😎
Usko Jeesukseen Kristukseen niin pääset vapaaksi mammonan orjuudesta. Lue Raamattua ja mene seurakunnalle.
Toisaaltahan se on justiin näin. Kannattaa ehkä välttää ihmisten seuraa, jotka aiheuttaa näitä pahoja tunteita itsessä.
Nytkin olen kotona sairaan lapsen kanssa, täynnä töitä oleva viikko kaatui heti alkutekijöissä lapsen oksennustautiin. Tietää minulle valtavaa tulonmenetystä yrittäjänä, mies on valitettavasti samassa veneessä urakkatöissä joten kumpikin meistä on hankalassa välikädessä.
Toisaalta kun nyt tässä sohvalla istun sairaan lapseni vieressä hänen maatessa viltin alla piirrettyjä katsomassa koen tämänkin hetken aika arvokkaana. Ehkä se onkin sitä kalleinta valuuttaa tämä aika, eikä se montako tonnia sinne tilille tulee. Ehkä se että pystyn pitämään vapaata ja silti tienaamaan sen verran että tulemme toimeen onkin sitä erilaista rikkautta jota kaikki eivät pysty saamaan vaikka haluaisivat.
”Toiset on niin köyhiä et niillä on vain rahaa.” Niinhän se elastinenkin lauloi.
Vähän samat fiilikset - tosin kun en osaa tehdä sitä rahaa niin pitää vain tehdä elämästä se paras mahdollinen näillä eväillä.
Palkka on pieni, mutta pärjätään.
Meilläkin tuttavia jotka luovat uraa ja menestyvät. Välillä koen surkeutta, mutta olen päässyt siitä vähitellen eroon. Mietin just tuttavaa, joka tekee töitä myös vapaa-ajalla. On kuulemma pakko?!
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan sen verran että tulen toimeen ja pystyn jotain harrastelemaan. Teen töitä mahdollisimman vähän ja nautin elämästä 😎
Itse heittäydyin yksinyrittäjän 'oravanpyörästä' 23 vuoden jälkeen tänä keväänä.
Olin jo pitkään ollut väsynyt ja tehtyäni veroilmoituksen,maksettuani alvit ja saatuani ennakkoveroliput, päätin astua sivuun downsiftaamaan.
Lapset ovat jo omillaan,eikä minulla ole velkaa.
Järjestelin työni kokonaan uusiksi ja teen sen verran että selviän sähkö-/YEL-/polttoaine-/ruoka-/vero + muutama vakuutusmaksusta, jotka eivät tee paljon/ v. Vaatteita ei tarvitse edes joka vuosi välttämättä ostaa.
Asun omassa okt:ssa. Ja teen työni nyt siis kotona.
OmaVerossa pienensin ennakkoni. Autoilua tulee vähemmän ja taitaa polttoaineen hinta jopa nousta.
Nyt pidän lomaa,jota ei ole tullut paljon pidettyä. 1-2vkoa/v
Jos alkaa tympimään pystyn EHKÄ palaamaan entiseen.
Ainakin nämä pari kk on mennyt nopsasti kotirästejä tehden.
Älä vertaa omaa elämääsi muihin, siitä ei ole mitään hyötyä.
Yrittäjällä on usein stressiä ja stressi saa kiinnittämään huomionsa puutteisiin ihan maanisella tavalla. Minulla on rahaa mutta ei perhettä ja kaipaan sitä hulluna ja epätoivoisesti ja koen huonoutta ja epäonnistumista.
Muuta ajattelutapaa ja luovu juppikavereista.