Ruotsin kieli pakolliseksi ylioppilastutkinnossa, addressi pystyyn?
Nyt tarvitaan kansanaddressi vastustamaan tätä sairasta suunnitelmaa, ettei sitä toteuteta. Heikentää suomalaista koulujärjestelmää ja oppilaiden suoriutumista. Hyvällä tuurilla voisi tulla miljoona allekirjoitusta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb34…
Kommentit (99)
Eikö suomenkielisten sorto lopu koskaan?
Eikö nämä hallituksen hölmöt tajua että suurella osalla varsinkin pojista on jo suuria ongelmia ruotsin kanssa ja monet hakevat sen takia kokonaan muualle opiskelemaan kuin lukioon tai jäävät vain peruskoulun varaan? Kerron ihan omasta kokemuksesta. Meillä taitaa olla sama suunta, syrjäytyminen, kun ei haluta opiskella autistisen naapurimaan pakottamaa kieltä.
Saitteko selvän, että milloin tämä idioottipakko alkaisi?
Asumme Keski-Suomessa, me vanhemmat olemme käyneet lukion jälkeen yliopiston. Ruotsista motivaation puutteessa huonoimmat arvosanat emmekä ole koskaan tarvinneet töissämme ruotsia. Emme vaadi omiltakaan lapsilta menestystä ruotsista, kunhan läpi pääsevät, molemmat ovat hyviä englannissa ja saksassa. Lapset nyt 6. ja 8. luokalla eli pitäisikö alkaa kannustaa turhan ruotsin opiskelussa?
Tuon lisäksi barrikadeille joka iikka.
74% vastustaa pakkoruotsia eikä SDP välitä siitä, koska se välittää vain itsestään ja RKPn takana seisovien säätiöiden maksamasta vaalituesta.
Sitä saat mitä tilaat suomen kansa. Hahaa....miksi äänestit pakkoruotsia kannattavaa puoluetta SDPtä.
Rinne paljasti jo 2015 että hän kävi hakemassa vaalirahoitusta RKPn säätiöiltä, ja nyt hän on pääministeri.
”Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.”
Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä."
IL
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb34…
HBL
Antti Rinne kävi ketjuilla RKPn säätiössä ja samalla möi suomalaisten kielivapauden ruotsinkielisille ja RKPlle
http://gamla.hbl.fi/nyheter/2015-03-22/738511/rinne-uppmanar-tala-svens…
Hah, onneksi meidän kaksoset ovat nyt saaneet Suomesta ilmaisen peruskoulun ja lukion, ja Saksasta opiskelupaikat.
Me ruotsia osaamattomat vanhemmat saatiin työpaikatkin lasten tulevasta opiskelukaupungista. Tämä uudistus ei haittaa meitä. Heippa Suomi!
No, mun kasiluokkalainen poika sitten tuskin hakee lukioon ensi vuonna. Ei ole meillä mitään motivaatioo eikä tarvetta ruotsin kielelle.
Jos valitsee itselleen akateemista tulevaisuutta, niin kyllähän sitä on aina pitänyt opiskella asioita jotka ei kiinnosta ja motivoi.
Opiskelu ja akateemisuus on sitä. Myös työnteossa tulee vastaan asioita jotka on ikäviä.
Oma vaimoni on akateeminen ja aikoinaan kirjoitti L-nimisen kirjaimen ruotsin kielestä.
Oma isoisäni meni Ruotsiin töihin ja muutti myöhemmin takaisin. Toi mukanaan ruotsin kielen. Hän oppi 7-vuoden aikana kielen ja oli taustoiltaan rahvas. Koko kansakoulu tai mikkä lie oli siihen aikaan, jätetty kesken.
Hän puhui myös sujuvasti venäjää ja saksaa.
Ei se ruotsin kieli ole mikään "kova juttu", jos on valinnut akateemisen alan jossa opiskellaan myös ikäviä asioita ja omistaa edes keskiverrolliset aivot.
Se vaatii vain vähän työtä. Nykyaikainen lukio on kuulemani mukaan aika turha laitos ja pilattu monilla tavoin. Esimerkkinä vaikka että taso on laskenut ja opiskelijoista on tullut riman alittajia. Opiskelu pitäisi olla riman ylitystä ja ahertamista eikä turhien asioiden karsintaa.
T: Yrittäjä jolla on peruskoulu takana, mutta vaimoni akateemisuus nostaa minutkin akateemiseksi
Aika hölmö saa olla jos ei opi noinkin helppoa kieltä kuin ruotsin kieltä. Sehän menee ihan lonkalta heittämällä läpi.
Pitää vaan vähän nähdä vaivaa ja tehdä töitä.
Sellainen rakentaa myös luonnetta, kun pitää tehdä asioita edistyvien asioiden eteen.
Nähdä vaivaa ja kasvaa uutteraksi aikuiseksi.
Aika helppo kieli normaaliälyiselle. Sen ajan kun valittaa, niin voi opiskella vaikka sanastoa vähän. Eiköstä jookosta?
Vierailija kirjoitti:
No, mun kasiluokkalainen poika sitten tuskin hakee lukioon ensi vuonna. Ei ole meillä mitään motivaatioo eikä tarvetta ruotsin kielelle.
Ruotsin kieltä opiskellaan myös amiksessa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä hallituksen hölmöt tajua että suurella osalla varsinkin pojista on jo suuria ongelmia ruotsin kanssa ja monet hakevat sen takia kokonaan muualle opiskelemaan kuin lukioon tai jäävät vain peruskoulun varaan? Kerron ihan omasta kokemuksesta. Meillä taitaa olla sama suunta, syrjäytyminen, kun ei haluta opiskella autistisen naapurimaan pakottamaa kieltä.
Eivät ne teidän poikanne pärjäisikään siellä lukiossa, eivätkä ne pärjää missään muuallakaan, eivätkä ne opi mitään missään, eikä niiden kannata mennä mihinkään oppilaitokseen. "Peruskoulun varaan" tuollaiset nulikat kuuluvatkin, ja senkin ne ovat saaneet käydyksi loppuun saakka vain koska luokalle jättäminen ja numeroarvosanat on poistettu.
Ei se ole ruotsin kielen vika, jos tuollainen aines ei pärjää koulussa. Ei siitä vehnää kasva kun rikkaruohot lisääntyvät.
Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.
Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.
Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.
Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.
Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.
hmm vaimoni on akateeminen kirjoitti:
Jos valitsee itselleen akateemista tulevaisuutta, niin kyllähän sitä on aina pitänyt opiskella asioita jotka ei kiinnosta ja motivoi.
Opiskelu ja akateemisuus on sitä. Myös työnteossa tulee vastaan asioita jotka on ikäviä.
Oma vaimoni on akateeminen ja aikoinaan kirjoitti L-nimisen kirjaimen ruotsin kielestä.
Oma isoisäni meni Ruotsiin töihin ja muutti myöhemmin takaisin. Toi m
ukanaan ruotsin kielen. Hän oppi 7-vuoden aikana kielen ja oli taustoiltaan rahvas. Koko kansakoulu tai mikkä lie oli siihen aikaan, jätetty kesken.
Hän puhui myös sujuvasti venäjää ja saksaa.
Ei se ruotsin kieli ole mikään "kova juttu", jos on valinnut akateemisen alan jossa opiskellaan myös ikäviä asioita ja omistaa edes keskiverrolliset aivot.
Se vaatii vain vähän työtä. Nykyaikainen lukio on kuulemani mukaan aika turha laitos ja pilattu monilla tavoin. Esimerkkinä vaikka että taso on laskenut ja opiskelijoista on tullut riman alittajia. Opiskelu pitäisi olla riman ylitystä ja ahertamista eikä turhien asioiden karsintaa.
T: Yrittäjä jolla on peruskoulu takana, mutta vaimoni akateemisuus nostaa minutkin akateemiseksi
Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.
Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mun kasiluokkalainen poika sitten tuskin hakee lukioon ensi vuonna. Ei ole meillä mitään motivaatioo eikä tarvetta ruotsin kielelle.
Ruotsin kieltä opiskellaan myös amiksessa.
Mutta ruotsista voi amiksesta alisuoriutua, ei ole pakko opiskella. Peruskoulun ruotsin numerolla 8 pärjää amiksessa. Poika sai kuitenkin enkusta ja saksasta (jonka aloitti 4-luokalla) kympit, joten oppimiskykyä on. Mutta ruotsiin ei ole eikä tarvi olla motivaatiota, koska emme muuta ruotsiin. Olen itse valtion virassa enkä käytä ruotsin kieltä.
Ruotsin kielen opiskeluun menee paljon aikaa, vaikka oppisi helposti.
Vierailija kirjoitti:
Älylaitteet on tehneet nuorista tyhmiä. Eivät opi helppoa kieltä ja eivät viitsi nähdä vaivaa sen oppimiseen. Eihän siitä tarvitse opetella kuin perusteet ja vähän sanastoa. Se kyllä tyhjenee mielestä pois aikanaan, jos haluaa.
Elämässä tulee vastaan asioita joita pitää opiskella vaikka ei niistä ole hyötyä. Se on eräänlainen testi.
Esimerkkinä vaikka lääkiksen pääsykokeet.
Täysin turhat, mutta eihän kukaan niistäkään inise.
Ajatelkaa ruotsin kieltä pääsykokeena akateemiseen maailmaan. Jos ei kykene niin suuntautuu amikseksi.
Miksei kieli voisi olla vaikkapa saksa tai ranska? Niistä voisi olla hyötyä, toisin kuin ruotsista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suomenkielisten sorto lopu koskaan?
Ei lopu jos äänestää SDPtä. Otitko jo opiksi?
Vierailija kirjoitti:
hmm vaimoni on akateeminen kirjoitti:
Jos valitsee itselleen akateemista tulevaisuutta, niin kyllähän sitä on aina pitänyt opiskella asioita jotka ei kiinnosta ja motivoi.
Opiskelu ja akateemisuus on sitä. Myös työnteossa tulee vastaan asioita jotka on ikäviä.
Oma vaimoni on akateeminen ja aikoinaan kirjoitti L-nimisen kirjaimen ruotsin kielestä.
Oma isoisäni meni Ruotsiin töihin ja muutti myöhemmin takaisin. Toi m
ukanaan ruotsin kielen. Hän oppi 7-vuoden aikana kielen ja oli taustoiltaan rahvas. Koko kansakoulu tai mikkä lie oli siihen aikaan, jätetty kesken.
Hän puhui myös sujuvasti venäjää ja saksaa.
Ei se ruotsin kieli ole mikään "kova juttu", jos on valinnut akateemisen alan jossa opiskellaan myös ikäviä asioita ja omistaa edes keskiverrolliset aivot.
Se vaatii vain vähän työtä. Nykyaikainen lukio on kuulemani mukaan aika turha laitos ja pilattu monilla tavoin. Esimerkkinä vaikka että taso on laskenut ja opiskelijoista on tullut riman alittajia. Opiskelu pitäisi olla riman ylitystä ja ahertamista eikä turhien asioiden karsintaa.
T: Yrittäjä jolla on peruskoulu takana, mutta vaimoni akateemisuus nostaa minutkin akateemiseksi
Pitää olla harvinaisen hölmö, ettei tajua oman aikansa arvoa vaan tuhlaa sitä täysin turhaan asiaan.
Jokaisella on toki oikeus olla elämässään hölmö ja ryhtyä vaikka narkkariksi, mutta muille sitä ei voi pakottaa.
Voihan sitä selitellä asiaa vaikka mitenkä. Loppupelissä ne ruotsin kurssit on todella pieni tuntimäärä ja siihen vaadittava lukumäärä on myös, jos hallitsee opiskelun ja on normaaleilla aivoilla varustettu henkilö.
Pitää osata opiskella asioita jotka eivät kiinnosta. Monissa pääsykokeissa vaaditaan samaa. Oikis ja lääkis ihan esimerkkeinä.
Aika turha tähän on tuoda narkomaaneja tai omaa aikaa mitenkään.
Silloin kun opiskellaan niin opiskellaan ja se on pulinat pois.
Niin tai kansalaisaloite.