1800-luvun Englannissa hirtettiin työttömiä jotta työttömyydestä päästäisiin eroon
Tiesittekö että 1800-luvun Englannissa hirtettiin työttömiä jotta työttömyydestä päästäisiin eroon? Noh, jostain kumman syystä työttömyydestä ei päästy eroon, eikä se edes merkittävästi vähentynyt. Syyhän tietysti on että työttömyys on markkinoiden ominaisuus, ei yksilöiden "vääriä valintoja" tai huonoja geenejä.
Kommentit (23)
Siellä hirtettiin niin työläisiä kuin työttömiä jos nämä olivat tehneet raskaan rikoksen.
Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla työttömät vähenevät ja pyövelien työllisyys lisääntyy!
Kiitos vinkistä! Laitetaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
t: kokoomuslainen
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ihan noinkaan. Työttömyys johtuu siitä, että työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työttömyys voidaan poistaa siis joko tarjontaa lisäämällä tai kysyntää vähentämällä. Jos oletetaan ns. kohtaanto-ongelman ratkaistuksi (eli työpaikkoja vastaavaa osaamista on markkinoilla), työttömien työnhakijoiden poistaminen työmarkkinoilta johtaa täystyöllisyyteen.
Paitsi että kaikki eivät pysty tekemään kaikkia töitä, kaikista ei ole lääkäreiksi tai vastaavan koulutuksen suorittamiseen, vaikka heistä onkin pulaa. Sitten taas vaikka esim "vanhainkodin mummojen ulkoiluttajista" on myös pulaa, ei sellaisiin tehtäviin tai vastaaviin enää palkata ihmisiä.
Hirtetäänkö mut kaksi kertaa? Olen fyysisesti sairas ja työtön! Se on jo kaksi rikosta yhteiskuntaa kohtaan 😂
Oliko se vaalimainoksessa leirille ajava linja-auto jokin enne tulevasta...?
Tuo istuu nykysuomalaisten (kantisten) moraaliin ja arvoihin täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Hirtetäänkö mut kaksi kertaa? Olen fyysisesti sairas ja työtön! Se on jo kaksi rikosta yhteiskuntaa kohtaan 😂
Sulle ei riitä pelkkä hirtto, pitää vetää ensin hevosen perässä hirttopaikalle ja sitten hirttämisen jälkeen paloitella.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ihan noinkaan. Työttömyys johtuu siitä, että työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työttömyys voidaan poistaa siis joko tarjontaa lisäämällä tai kysyntää vähentämällä. Jos oletetaan ns. kohtaanto-ongelman ratkaistuksi (eli työpaikkoja vastaavaa osaamista on markkinoilla), työttömien työnhakijoiden poistaminen työmarkkinoilta johtaa täystyöllisyyteen.
Mikä on NAIRU?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirtetäänkö mut kaksi kertaa? Olen fyysisesti sairas ja työtön! Se on jo kaksi rikosta yhteiskuntaa kohtaan 😂
Sulle ei riitä pelkkä hirtto, pitää vetää ensin hevosen perässä hirttopaikalle ja sitten hirttämisen jälkeen paloitella.
Nonii, viimeinkin jotain actionia munkin elämään! 😂
Senkö takia nyt vyörytetään eutanasiaa niin suurella voimalla, että heikommasta aineksesta päästäisiin siististi eroon?
Vierailija kirjoitti:
Hirtetäänkö mut kaksi kertaa? Olen fyysisesti sairas ja työtön! Se on jo kaksi rikosta yhteiskuntaa kohtaan 😂
Ettäs kehtaat! 😉 Äidilläni sama juttu, voidaan laittaa teidät samaan häpeäpaaluun.
Taas on joku oman elämänsä naomi wolf päässyt lukemaan historiaa. Varmaan keskisarj
Oikeasti 1800-luvulla ei juuri heiretty väkeä edes niistä rikoksista, mistä laki olisi sen määrännyt, vaan väki armahdettiin säännölliseeti. Sen sijaan työttömät pantiin työhuoneisiin eli sen ajan vastineisiin ”vastkkeeliselle sosiaaliturvalle”. Ne vaan tuli niin kalliiksi että ne oli pakko lopettaa.
Onnekkaita on ne jotka ovat työttömiä ja hirtetään. Muut jäävät kitumaan.
Viktoriaaninen aika ei tuntenut sellaisia käsitteitä kuin 'työvoimapolitiikka', 'työttömyysasiain hoito' 'työvoimaministeriö' yms.
Käsite 'työtön' oli myös, ainakin yhteiskunnallisessa mielessä , terminä silloin täysin tuntematon.
Puhuttiin vain jostain, 'irtolaisista', ,slummien asukkaista' ,kerjäläisistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan työttömät pantiin työhuoneisiin eli sen ajan vastineisiin ”vastkkeeliselle sosiaaliturvalle”. Ne vaan tuli niin kalliiksi että ne oli pakko lopettaa.
Kuulostaapas tutulta.
'Street people' kirjoitti:
Viktoriaaninen aika ei tuntenut sellaisia käsitteitä kuin 'työvoimapolitiikka', 'työttömyysasiain hoito' 'työvoimaministeriö' yms.
Käsite 'työtön' oli myös, ainakin yhteiskunnallisessa mielessä , terminä silloin täysin tuntematon.
Puhuttiin vain jostain, 'irtolaisista', ,slummien asukkaista' ,kerjäläisistä jne.
Pelastusarmeija hoiti köyhäinhoidon kuten nyky-Suomessakin.
1800-luvun Englannissa köyhyys katsottiin ihmisen omaksi viaksi. Samaan aikaan kun palkat olivat surkeat ja vuokraviljelijät lähes maaorjan asemassa.
Vierailija kirjoitti:
1800-luvun Englannissa köyhyys katsottiin ihmisen omaksi viaksi. Samaan aikaan kun palkat olivat surkeat ja vuokraviljelijät lähes maaorjan asemassa.
2010-luvun Suomi on 1800-luvun Englanti.
T. Teppo Työtön
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirtetäänkö mut kaksi kertaa? Olen fyysisesti sairas ja työtön! Se on jo kaksi rikosta yhteiskuntaa kohtaan 😂
Ettäs kehtaat! 😉 Äidilläni sama juttu, voidaan laittaa teidät samaan häpeäpaaluun.
Mahtavaa! Hyvä seura kelpaa aina 😁
Ei nyt ihan noinkaan. Työttömyys johtuu siitä, että työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työttömyys voidaan poistaa siis joko tarjontaa lisäämällä tai kysyntää vähentämällä. Jos oletetaan ns. kohtaanto-ongelman ratkaistuksi (eli työpaikkoja vastaavaa osaamista on markkinoilla), työttömien työnhakijoiden poistaminen työmarkkinoilta johtaa täystyöllisyyteen.