Lue keskustelun säännöt.
Avoimen yliopiston dissaajat
02.06.2019 |
Miksi teille on niin vaikeaa hyväksyä se, että avoimen opiskelijat käyvät samat luennot, tekevät samat tentit ja saavat saman arvostelun kuin tutkinto-opiskelijat? Avoimen väylän kautta valmistuessaan maisteriksi opiskelijalla on aivan samat kurssit tutkintoonsa sisällytettynä kuin tutkinto-opiskelijalla.
Mikä siinä menee niin tunteisiin?
Kommentit (77)
Kauheaa kun joku voi päästä yliopistoon ilman pääsykokeita!! Siis niin järkyttävän kamalaa että miten joku voi??? Pääsykokeet on ainoa todellinen joka mittaa onko joku kyvykäs yliopisto-opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kaipasitte konkreettisia esimerkkejä, kerrotaanpa sellainen:
Suoritin Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa kirjallisuuden perusopinnot. Luennoilla oli vain avoimen yliopiston opintoja. Suuri osa opinnoista tehtiin verkossa oppimistehtävin, verkkokeskusteluin ja kirjoittamalla essee. Vain yksi kurssi suoritettiin tenttimällä.
Ystäväni suoritti samat opinnot yliopiston tutkinto-opiskelijana. Pääosa kursseista suoritettiin tenttimällä. Osa tenteistä oli pelkkiä kirjatenttejä eli kurssiin ei sisältynyt luentoja. Osaan sisältyi luennot+tentti. Luennoilla oli vain tutkinto-opiskelijoita. Vain yksi kurssi suoritettiin kirjoittamalla luentojen ja lisämateriaalin pohjalta essee.
Kyllä minä näen noissa aika suurenkin eron.
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa kun joku voi päästä yliopistoon ilman pääsykokeita!! Siis niin järkyttävän kamalaa että miten joku voi??? Pääsykokeet on ainoa todellinen joka mittaa onko joku kyvykäs yliopisto-opiskelija.
Mulla on työn alla haku suoraan maisteriohjelmaan amk+avoimen opintojen pohjalta. Koen itseni suorastaan rikolliseksi :D
Lähdin avoimeen yliopistoon opiskelijaksi aikoinaan siitä syystä, että haen varsinaiseksi opiskelijaksi seuraavana vuonna. Tämä prosessi vain pitkittyi ja pitkittyi, jotenkin hupaisaa 😘
Nyt minulla ei ole enää kiirettä mihinkään. Luultavasti valmistun yliopistosta kahdenkymmenen vuoden päästä.
Vanha kiinalainen sanonta kertoo: Jos olet myöhässä, mene kiertotietä. Sopii minuun ja opiskeluihini.
Toisaalta olen tehnyt kokoajan kaikkea muuta mielenkiintoista. Eli olen tehokkaasti integroinut opintoni osaksi elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa maksaa itselleen tutkinnon, varsinaisessa yliopistossa opiskelemaan pääsee omin avuin. Siinä on vissi ero. Ja lisäksi avoimen kurssit eivät läheskään aina ole samoja tai edes samankaltaisia kuin varsinaisen yliopiston. Tiedän tämän, koska olen yliopisto-opintojeni aikana suorittanut kursseja myös avoimessa. Osassa oli eri sisältö kuin varsinaisessa yliopistossa olisi ollut.
Maksaa tutkinnon? Ei niitä kursseja kuule hyväksytä avoimessakaan jos arviointikriteerit eivät täyty. Avoimen väyläläinen nimenomaan on päässyt omin avuin yliopistoon suorittamalla suurimman osan tutkinnosta jopa ilman lukiota tai ammattitutkintoa. Silloin avoimen opiskelija on osoittanut yliopistolle olevansa kykenevä opiskelemaan alaa ja suoriutumaan opinnoista.
Ja olen minäkin suorittanut molemmissa ja olivat ihan samat.
No jos sinne yliopistoon ei pääse edes sisälle vaan käy maksullisia avoimen kursseja, niin kyllähän se on osaltaan tutkinnon ostamista. Joo, töitäkin pitää tehdä, mutta siitä jää se yksi oleellinen karsintavaihe pois. Mikä on sinänsä minulle ihan sama, mutta sitten pitää vaan rehellisesti sanoa opiskelevansa avoimessa yliopistossa eikä antaa sellaista kuvaa, että kuuluisi näiden pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon.
Monikin pystyy varmaan lukemaan esim. psykan kursseja koska lukupäätä riittää, mutta ei koskaa pääse kouluun sisälle koska painotus pääsykoepisteytyksessä on niin vahvasti tilastomatikassa.
Minusta onkin outoa se, että reputtaa pääsykokeet ja sanoo silti opiskelevansa sitten ko. alaa yliopistossa. Kunhan siis mainitsee sen olevan avoin yliopisto, niin sitten ihan ok.
"pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon"
Sinäpä oikein loistava esimerkki katkerasta nillittäjästä, joka haluaa nostaa itseään muiden yläpuolelle :D
Sinustako siis pääsykokeen läpäisyllä ei ole mitään arvoa? Mikä sen koko kokeen pointti sitten on, jos ei karsia jyvät akanoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin unohtui aito kiinnostus tietoon ja taitoon: kaikki tähtää vain valmistumiseen? Minusta koululla tai tutkinnolla ei ole lopulta merkitystä. Vain sillä, mitä ihminen osaa.
Tiedän tapauksia, joissa on suoritettu taidekorkean tutkinto, ja lopulta lähdetty artenomin tutkinto suorittamaan, koska korkeakoulussa ei oppinut mitään käytännön hyödyllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähdin avoimeen yliopistoon opiskelijaksi aikoinaan siitä syystä, että haen varsinaiseksi opiskelijaksi seuraavana vuonna. Tämä prosessi vain pitkittyi ja pitkittyi, jotenkin hupaisaa 😘
Nyt minulla ei ole enää kiirettä mihinkään. Luultavasti valmistun yliopistosta kahdenkymmenen vuoden päästä.
Vanha kiinalainen sanonta kertoo: Jos olet myöhässä, mene kiertotietä. Sopii minuun ja opiskeluihini.
Toisaalta olen tehnyt kokoajan kaikkea muuta mielenkiintoista. Eli olen tehokkaasti integroinut opintoni osaksi elämääni.
Voihan sen noinkin ajatella. Kuulostaa kuitenkin siltä, että olet keksinyt ikiliikkujan. Opintokokonaisuus on voimassa 10 vuotta, jonka jälkeen se vanhenee. Et siis voi sisällyttää 10-20 vuotta sitten suorittamiasi kokonaisuuksia enää tutkintoon.
Onhan se avoin yliopisto eri juttu siinä mielessä, että köyhällä ei ole sinne mitään asiaa. Köyhälle ainut mahdollisuus suorittaa yliopisto-opintoja on pääsykokeiden suorittaminen tai hyvät yo-paperit.
Suomessa ei vaan arvosteta jenkkimallia, jossa rahalla kompensoidaan osaamista. Siellä ei huippuyliopistoihin edes pääse jos ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja, ellei saa stipendiä esim. hyvän koulumenestyksen ansiosta. Eli rikkaiden vanhempien lapset pääsevät helpommin yliopistoon, mikä eriarvoistaa ihmisiä.
Tämä malli ei sovi suomalaiseen ajatusmaailmaan, jossa kaikkien halutaan olevan samalla viivalla taustasta riippumatta. Siksi ihmiset arvostavat enemmän sitä, että pääsee opiskelemaan kykyjensä avulla läpäisemällä pääsykokeen kuin sitä, että pääsee kursseille maksamalla siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoin yliopisto on tosi loistava paikka sellaiselle, joka ei voi osallistua varsinaisen yliopiston opetukseen, oli syy mikä tahansa. Monella nuorella se on se, että ei ole läpäissyt pääsykoetta. Aikuisemmat ovat täydennyskouluttautumassa tai harrastamassa.
Itse olen lukenut avoimessa varsinaisten yliopisto-opintojeni ohessa vaikka mitä kivaa sivuaineina, mitä en olisi aikataulusyistä ehtinyt tai välttämättä edes päässyt (esim. psykologia, omassa yliopistossani täysin rajoitettu sivuaine) lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko on maisteriopinnoissa opintopisteitä, 180 ? 15 € x 180 = 2700 €.
Ei kovin kallis ole yliopistotutkinto mielestäni.
Olen suorittanut yli 100 op korkeakoulu - ja yliopisto-opintoja avoimessa kiinnostamastani aiheesta. Nämä ovat suurimmaksi osaksi käytännön kursseja, jotain luentokursseja mukana.
Kandi tarvitaan ennen maisteria. Kandi + maisteri = 300 op
kandi 180 op ja maisteri 120 op
Eikä sitä kandiakaan voi kokonaan suorittaa Avoimessa vaan pitää päästä sisään yliopistoon joko Avointa väylää t. pääsykokeitten kautta. Kummassakin tapauksessa pitää silti kulkea jotenkin sinne opinahjoon ja joskus syödäkin. Sopiiko töitten puolesta? Aina ei. Muistetaan, ettei Avoimen opiskelijat saa edullista ruokailua tai opiskelija-asuntoa.
Syventäviä varten pitää olla sisällä yliopistossa. Ei voi siis kokonaan maksaa itselleen tutkintoa, kuten joku ajatteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko on maisteriopinnoissa opintopisteitä, 180 ? 15 € x 180 = 2700 €.
Ei kovin kallis ole yliopistotutkinto mielestäni.
Olen suorittanut yli 100 op korkeakoulu - ja yliopisto-opintoja avoimessa kiinnostamastani aiheesta. Nämä ovat suurimmaksi osaksi käytännön kursseja, jotain luentokursseja mukana.
Kandi tarvitaan ennen maisteria. Kandi + maisteri = 300 op
kandi 180 op ja maisteri 120 op
Joista on päättötyön ja gradun osuus tietty pistemäärä.
Osa 100 op:n opinnoistani on varmasti muutenkin ristikkäisiä ja vanhentuneita, joten ehkä en sitten suoritakkasn ikinä varsinaista yliopisto-tutkinto. Eräs tuttavani ei tahallaan suorittanut puuttuvia 5 op:n opintoja, koska yliopistosta valmistuminen olisi leimannut häntä liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa maksaa itselleen tutkinnon, varsinaisessa yliopistossa opiskelemaan pääsee omin avuin. Siinä on vissi ero. Ja lisäksi avoimen kurssit eivät läheskään aina ole samoja tai edes samankaltaisia kuin varsinaisen yliopiston. Tiedän tämän, koska olen yliopisto-opintojeni aikana suorittanut kursseja myös avoimessa. Osassa oli eri sisältö kuin varsinaisessa yliopistossa olisi ollut.
Maksaa tutkinnon? Ei niitä kursseja kuule hyväksytä avoimessakaan jos arviointikriteerit eivät täyty. Avoimen väyläläinen nimenomaan on päässyt omin avuin yliopistoon suorittamalla suurimman osan tutkinnosta jopa ilman lukiota tai ammattitutkintoa. Silloin avoimen opiskelija on osoittanut yliopistolle olevansa kykenevä opiskelemaan alaa ja suoriutumaan opinnoista.
Ja olen minäkin suorittanut molemmissa ja olivat ihan samat.
No jos sinne yliopistoon ei pääse edes sisälle vaan käy maksullisia avoimen kursseja, niin kyllähän se on osaltaan tutkinnon ostamista. Joo, töitäkin pitää tehdä, mutta siitä jää se yksi oleellinen karsintavaihe pois. Mikä on sinänsä minulle ihan sama, mutta sitten pitää vaan rehellisesti sanoa opiskelevansa avoimessa yliopistossa eikä antaa sellaista kuvaa, että kuuluisi näiden pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon.
Monikin pystyy varmaan lukemaan esim. psykan kursseja koska lukupäätä riittää, mutta ei koskaa pääse kouluun sisälle koska painotus pääsykoepisteytyksessä on niin vahvasti tilastomatikassa.
Minusta onkin outoa se, että reputtaa pääsykokeet ja sanoo silti opiskelevansa sitten ko. alaa yliopistossa. Kunhan siis mainitsee sen olevan avoin yliopisto, niin sitten ihan ok.
"pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon"
Sinäpä oikein loistava esimerkki katkerasta nillittäjästä, joka haluaa nostaa itseään muiden yläpuolelle :D
Sinustako siis pääsykokeen läpäisyllä ei ole mitään arvoa? Mikä sen koko kokeen pointti sitten on, jos ei karsia jyvät akanoista?
Kaikilla ei ole mahdollisuutta päätoimiseen opiskeluun esimerkiksi työn tai perhesuhteiden vuoksi. Nämä henkilöt eivät luonnollisesti edes käy pääsykokeissa, koska eivät ole pyrkimäsä sisään. Et tiedä avoimen opiskelijoiden taustoista yhtään mitään, et tiedä heidän kykyjään tai ansioitaan ja silti olet valmis sanomaan kuka on jyvä ja kuka on akana? Ehkä joku heistä olisi pärjännyt paremmin kuin sinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin avoimeen yliopistoon opiskelijaksi aikoinaan siitä syystä, että haen varsinaiseksi opiskelijaksi seuraavana vuonna. Tämä prosessi vain pitkittyi ja pitkittyi, jotenkin hupaisaa 😘
Nyt minulla ei ole enää kiirettä mihinkään. Luultavasti valmistun yliopistosta kahdenkymmenen vuoden päästä.
Vanha kiinalainen sanonta kertoo: Jos olet myöhässä, mene kiertotietä. Sopii minuun ja opiskeluihini.
Toisaalta olen tehnyt kokoajan kaikkea muuta mielenkiintoista. Eli olen tehokkaasti integroinut opintoni osaksi elämääni.Voihan sen noinkin ajatella. Kuulostaa kuitenkin siltä, että olet keksinyt ikiliikkujan. Opintokokonaisuus on voimassa 10 vuotta, jonka jälkeen se vanhenee. Et siis voi sisällyttää 10-20 vuotta sitten suorittamiasi kokonaisuuksia enää tutkintoon.
Tuo on hyvä tietää. Tosiaan osa opinnoista on myös samoja aiheita eri kurssinimillä.
Toisaalta olen alalla, jossa osaaminen ratkaisee enemmän kuin tutkinto-paperi. Joten ei haittaa, vaikka minulla ei ole korkeakoulututkintoa.
Olen myös opiskellut sivistääkseni itseäni.
Yliopistosta valmistuminen myös leimaa ihmistä, tosiaan. Sitten ei voi olla enää ”kansan ihminen”.
Kannattaa tätäkin pohtia 🙄
Vierailija kirjoitti:
Mihin unohtui aito kiinnostus tietoon ja taitoon: kaikki tähtää vain valmistumiseen? Minusta koululla tai tutkinnolla ei ole lopulta merkitystä. Vain sillä, mitä ihminen osaa.
Jos otetaan vain yhdenlaisia ihmisiä sisään, jotka kaikki saavat A:sta vastauksen B. Se tarkoittaa, että ei synny uusia innovaatioita
Kun yritys tai organisaatio rekrytoi sopivaa työntekijää palvelukseensa, ei se katso, onko opintoja suoritettu avoimessa vai perinteisessä yliopistossa. Saattaa jopa olla niin, että pyrkijän tavoitteellisuudesta ja sisukkuudesta kertoo enemmän se, että hän on ainakin osittain opiskellut itselleen tutkinnon avoimessa yliopistossa kuin aloittanut opinnot suoraan koulunpenkiltä perinteisessä yliopistossa.
Moni yritys palkkaa itselleen oikeaa asennetta, ei tutkintoa sellaisenaan. Eräs rekrytoija kertoi arvostavansa teoriaosaamisen lisäksi mm. harrastuksia. Ne saattavat kertoa enemmän henkilön sopivuudesta tehtavään kuin tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa maksaa itselleen tutkinnon, varsinaisessa yliopistossa opiskelemaan pääsee omin avuin. Siinä on vissi ero. Ja lisäksi avoimen kurssit eivät läheskään aina ole samoja tai edes samankaltaisia kuin varsinaisen yliopiston. Tiedän tämän, koska olen yliopisto-opintojeni aikana suorittanut kursseja myös avoimessa. Osassa oli eri sisältö kuin varsinaisessa yliopistossa olisi ollut.
Maksaa tutkinnon? Ei niitä kursseja kuule hyväksytä avoimessakaan jos arviointikriteerit eivät täyty. Avoimen väyläläinen nimenomaan on päässyt omin avuin yliopistoon suorittamalla suurimman osan tutkinnosta jopa ilman lukiota tai ammattitutkintoa. Silloin avoimen opiskelija on osoittanut yliopistolle olevansa kykenevä opiskelemaan alaa ja suoriutumaan opinnoista.
Ja olen minäkin suorittanut molemmissa ja olivat ihan samat.
No jos sinne yliopistoon ei pääse edes sisälle vaan käy maksullisia avoimen kursseja, niin kyllähän se on osaltaan tutkinnon ostamista. Joo, töitäkin pitää tehdä, mutta siitä jää se yksi oleellinen karsintavaihe pois. Mikä on sinänsä minulle ihan sama, mutta sitten pitää vaan rehellisesti sanoa opiskelevansa avoimessa yliopistossa eikä antaa sellaista kuvaa, että kuuluisi näiden pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon.
Monikin pystyy varmaan lukemaan esim. psykan kursseja koska lukupäätä riittää, mutta ei koskaa pääse kouluun sisälle koska painotus pääsykoepisteytyksessä on niin vahvasti tilastomatikassa.
Minusta onkin outoa se, että reputtaa pääsykokeet ja sanoo silti opiskelevansa sitten ko. alaa yliopistossa. Kunhan siis mainitsee sen olevan avoin yliopisto, niin sitten ihan ok.
"pääsykokeet läpäisseiden kanssa samaan joukkoon"
Sinäpä oikein loistava esimerkki katkerasta nillittäjästä, joka haluaa nostaa itseään muiden yläpuolelle :D
Sinustako siis pääsykokeen läpäisyllä ei ole mitään arvoa? Mikä sen koko kokeen pointti sitten on, jos ei karsia jyvät akanoista?
Sain aikoinaan pistettä täydet pisteet pääsykokeista. Ei se ollut vaikeaa, kun luki vain kuin hullu, eri asia, ymmärsikö yhtään, mitä siihen kokeeseen kirjoitti. Valitsin kuitenkin toisen alan, jolle pääsin rimaa hipoen. Pääsykoe on vain yksi koe, sitä paitsi monille aloille pääsee, jos kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa hyvin ja tämähän on muuttumassa juuri tuohon suuntaan. Oma poika pääsi suoraan Tampereelle teekkariopintoihin, eikä ollut kuin yksi laudatur todistuksessa. M oli tosin huonoin.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin tekee samat tentit? Opettajat ovat eri ja opiskelutavat eroavat. Avoimessa on enemmän oppimistehtäviä, jotka ovat helpompia kuin kirjatentit. Itse olen opiskellut avoimessa ja oikeassa yliopistossa.
Kyllä kirjatentit on helpompia. Saa vain lukea kotona.
Kandi tarvitaan ennen maisteria. Kandi + maisteri = 300 op
kandi 180 op ja maisteri 120 op