Ei pakkopitkämatematiikka ole mistään pois! On vain laiskuutta jos ei opi. Jos ei opi matematiikkaa ei opi mitään muutakaan. Ja hei, onhan pakkoruotsikin!

Ihmetyttää tämä jako kielellisesti lahjakkaisiin ja matemaattisesti lahjakkaisiin, jossa on oletuksena se, että toinen sulkee toisen pois.

Sekä kielet että matematiikka vaativat loogista ajattelua, sääntöjen ymmärtämistä ja niiden soveltamista. Voisin väittää, että työnteolla kummatkin onnistuvat, jos toinen on onnistuakseen.

t. Tekniikan tohtori (+ sujuva englanti ja saksa, ruotsi kulkisi myös, jos jaksaisi kerrata)

Ihmiset on erilaisia. Mä taas en millään opi muistamaan mitään, mutta matikka on aina ollut helppoa. Kielet ovat menneet keskitasoisesti, teoria-aineista hyvin vain ne, mitkä oikeasti kiinnostaa. Historia oli vaikeeta, kun muisti on huono ja se ei kinnostanut, niin se on sitten 6. Luin kyllä, mutta jotta olisin saanut hyviä arvosanoja, olisi pitänyt kaikki lukea vähintään 7 kertaa. Tämän olen kokeillut, kun luen ei-kiinnostavan aineet teorian 7 kertaa, sitten saan hyviä arvosanoja. 

Meillä teini on matikkaluokalla ja pärjää hyvin vaikkei lue. Oppii helposti ylipäätään kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tämä jako kielellisesti lahjakkaisiin ja matemaattisesti lahjakkaisiin, jossa on oletuksena se, että toinen sulkee toisen pois.

Sekä kielet että matematiikka vaativat loogista ajattelua, sääntöjen ymmärtämistä ja niiden soveltamista. Voisin väittää, että työnteolla kummatkin onnistuvat, jos toinen on onnistuakseen.

t. Tekniikan tohtori (+ sujuva englanti ja saksa, ruotsi kulkisi myös, jos jaksaisi kerrata)

Olen ihan samaa mieltä.

t. Matematiikkaa osaava humanisti, joka pystyy toimimaan viidellä kielellä.

Hyvä ap! Jos ei opi ruotsia on vain kyse laiskuudesta (näinhän se on). Loistavaa! Mites nyt suu pannaan???

Lukiossa ei ole enää järkeä panostaa kuin pitkiin luonnontieteisiin ja vetää minimit kaikesta muusta. Se kaikki muu on kirjaimellisesti ajan ja vaivan tuhlaamista koska joka tapauksessa korkeakouluihin millen tahansa alalle pitkää matematiikkaa arvostetaan eniten pääsyrajoissa.

Jos itse kävisin nyt lukiota uudestaan tai pitäisi antaa neuvoja uusille lukiolaisille niin laskisin pitkää matematiikkaa kaikkien pakollisten turhien aineiden kurssien aikana joita muuten olisin valinnut minimimäärän, liittyisin johonkin koulun matematiikkakerhoon ja kävisin säännöllisesti maksullisessa iltaopetuksessa. Kesäisin kävisin jollain luonnontiedeleirillä.

Muussa ei yksinkertaisesti ole järkeä ja siitä kirjaimellisesti rankaistaan. Lukio on 3 vuotta kestävä pitkän matematiikan preppauskoulu ja vasta sen jälkeen voi antaa sijaa sille mitä oikeasti haluaa tehdä tai yleissivistyä.

Se kuuluisa yleissivistys pitäisi oikeastaan olla jo hankittuna 0-16 ikävuoden aikana ennen lukiota. Lukiossa ei ole aikaa sille, vain matematiikalle. Peruskoulu onkin otollista aikaa yleissivistykselle koska sen aikana tavoite on menestyä kaikissa lukuaineissa mahdollisimman korkean keskiarvon saavuttamiseksi. Lukiossa tämä vaihtuu matematiikkaan. Pitkään matematiikkaan kannattaa kuitenkin ehdottomasti alkaa tutustuttaa lasta jo yläasteella ja aloittaa koulupäivän jälkeiset matematiikkakerhot jo nuorena.

Uudistuksessa ei ole mitään pahaa, mutta lukion rakenne on muuttunut. Se on kirjaimellisesti ulkomaiden tyylinen preppauskoulu jossa ei ole sijaa löysäilylle vaan se on tiukka johdonmukainen valmennuspolku korkeakouluihin. Sitä pitää käsitellä kolmena vuotena jotka tulee luovuttaa puhtaasti opiskelulle nuoruudestaan.