Minkälaisia ovat parisuhteet, joissa ei suudella joka päivä (kun nähdään)?
Sinulle, jotka olet tällaisessa suhteessa: Onko suutelemisen puuttuminen molempien halu vai oire jostakin? Oletko tyytyväinen parisuhteeseesi? Ovatko kaikki suhteesi olleet samanlaisia?
Ja nyt ei puhuta kohteliaista pikkupusuista vaan kunnon suutelemisista.
Itse tykkään kunnon pussailusessioista yli kaiken enkä osaisi olla ilman...
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ovat parisuhteet, joissa ei pääsääntöisesti nähdä joka päivä? Luonnollisesti etäsuhteessa pitääkin olla enemmän liimaavia tekijöitä.
Ja joo, suutelusta tykkään itsekin, mutta miehellä on hammassilta, mikä haittaa suutelemista.
Esimerkiksi erillissuhde eli sellainen parisuhde, jossa ei asuta yhdessä. Etäsuhde olisi sellainen suhde, jossa oikeasti asutaan vaikka eri kaupungeissa tai maanosissa. AP
No myös erillissuhteessa suutelun merkitys korostuu, koska ette näe joka päivä ettekä nuku jokainen yö yhdessä.
Tämä on mielenkiintoista. Avaatko tätä vähän. Eli miksi se, ettei nähdä joka päivä, korostaa sinusta suutelun merkitystä? Jos asutaan yhdessä, on vähämmän tarvetta osoittaa, että välittää toisesta? AP
Ei ole vähemmän tarvetta, mutta sitä tulee tehtyä paljon muillakin tavoilla. Ja taas irrallissuhteessa on enemmän tarvetta tehdä suhdetta ylläpitäviä rituaaleja, koska mikroeroja on paljon.
Minä suutelen parisuhteessa, koska se on ehdottomasti mukavin asia, jota voi tehdä vaatteet päällä. Tämä ei oikeastaan riipu siitä, asunko kumppanin kanssa vai ei, enkä osaa ajatella sitä minkäänlaisena suhteen ylläpitämisenä.
Ja se sana on erillissuhde, ei irrallissuhde. :) AP
Jostain syystä tuli mieleen aika nopeasti tämä feissarimoka tästä ketjusta! :D Hyvin samanlaisia piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan ehdottomasti pussailla joka päivä suhteessa. Pieniä pusuja ja pussailusessioita ja muutenkin halailua ja silittelyä. En pystyisi olla suhteessa, jossa toinen ei halua mitään kosketusta.
Sama juttu minulla. Kosketteleminen, suuteleminen ja seksi ovat ne tavat, joilla osoitan rakkautta. AP
Niin minullekin. Haluan, että suhteessa näytetään välittämistä teoin ja sanoin. Joku kirjoitti vastauksissaan läheisriippuvuudesta, mutta ei tässä mistään sellaisesta ole kyse. Ei tarvitse kiehnätä kyljessä koko ajan ja tehdä kaikkea yhdessä. Itsekin tarvitsen myös omaa tilaa. Pienetkin teot arjessa riittävät. Olen vaan sellainen, joka tykkää näyttää välittämistään ja minulle kosketus on luontevaa. Ymmärrän kyllä, jos jotkut ovat läheisyyskammoisia ja ahdistuvat kosketuksesta, varmasti he ovat onnellisia toisen samanhenkisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana suuteleminen oli mulle tosi tärkeää. En voinut seurustella sellaisen pojan/ miehen kanssa, joka ei osannut suudella. Kun ikää on tullut lisää ja vuosia tähän nykyiseen parisuhteeseen, suuteleminen on jäänyt aika harvalle. Joskus kyllä suudellaan ihan kunnolla miehen aloitteesta, mutta ei suinkaan joka päivä, ei edes joka viikko.
Pikkupusuja tulee vaihdettua minun aloitteesta, mutta ei niitäkään päivittäin. Olen salaa kateellinen niille pariskunnille, jotka pussaa aina lähtiessä ja tavatessa. Silti on rakastettu jo parikymmentä vuotta.
Osaatko sanoa, minkä vuoksi suuteleminen on sitten jäänyt? Luuletko, että se voisi vielä tehdä paluun? AP
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana suuteleminen oli mulle tosi tärkeää. En voinut seurustella sellaisen pojan/ miehen kanssa, joka ei osannut suudella. Kun ikää on tullut lisää ja vuosia tähän nykyiseen parisuhteeseen, suuteleminen on jäänyt aika harvalle. Joskus kyllä suudellaan ihan kunnolla miehen aloitteesta, mutta ei suinkaan joka päivä, ei edes joka viikko.
Pikkupusuja tulee vaihdettua minun aloitteesta, mutta ei niitäkään päivittäin. Olen salaa kateellinen niille pariskunnille, jotka pussaa aina lähtiessä ja tavatessa. Silti on rakastettu jo parikymmentä vuotta.
Me suudellaan aina liikennevaloissa! Asutaan Kampissa, niin tulee pussailtua aika paljon.
En ole koskaan erityisemmin pitänyt suutelemisesta. Joten en suutele. Naimisissa olen.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan erityisemmin pitänyt suutelemisesta. Joten en suutele. Naimisissa olen.
Oletko kokenut tarvetta suudella tapailuvaiheessa, koska niin tapana tehdä? Vai oletko tyyliin ensitreffeillä sanonut, ettet välitä pussailusta? AP
En suutele kumppania. Kumpikaan ei haluta. En pidä suutelusta oikeastaan.. on ollut vain yksi henkilö jonka kanssa oli kiva suudella, muiden ei. Tiedä sitten mistä tuokin johtuu.
Kiitos kysymästä, parisuhde voi erinomaisesti eikä suutelulla ole siihen yhteyttä.
Itse en ole ikinä välittänyt minkäänlaisesta pusuttelusta, jaa suuteleminen (siis sellainen joka kestää pitkään ja käytetään kieltä ym) on aina ällöttänyt. Ihan sama kenen kanssa, yhtä ällöttävää se on aina ollut.
Mieheni iloksi välillä voin suudella ja pikku pusuja vaihdetaan useita kertoja viikossa. Tätäkin teen enemmän mieheni iloksi, en omakseni. Kahdestaan ollessa istumme lähekkäin/sylikkäin ja vähintään iltaisin ja/tai aamuisin jollakin tavaa silitellään tai halaillaan.
Kosketus ei ole minulle tärkeää, mutta miehelleni on. Siksi panostankin tuohon kahdenkeskiseen kosketteluun. Muiden edessä en mielelläni kosketa ja meitä ei nähdä esim. käsikkäin missään. Tämä on meidän molempien valinta.
Ja vaikkei kysytty, niin seksielämä on aina toiminut. Välillä rakastellaan, välillä pannaan rajusti. Mielikuvitusta löytyy ja mieheni suutelee mielellään niitä toisia huulia.
Vierailija kirjoitti:
En suutele kumppania. Kumpikaan ei haluta. En pidä suutelusta oikeastaan.. on ollut vain yksi henkilö jonka kanssa oli kiva suudella, muiden ei. Tiedä sitten mistä tuokin johtuu.
Voi kun vielä itsekin pääsisi suutelemaan ensirakkauttaan. Sen parempia suudelmia ei ole tullut elämässä vastaan.
Olen ollut saman miehen kanssa yli 30 v. Rakkautta, hellyyttä, läheisyuttä ja seksiä on ollut aina runsaasti. Minä en pidä suutelemisesta ja jo seurusteluaikaan kysyin onko meidän pakko tehdä sitä. Mies totesi ettei ole. Oikein onnellisesti ollaan yhdessä eletty.
Vierailija kirjoitti:
En suutele kumppania. Kumpikaan ei haluta. En pidä suutelusta oikeastaan.. on ollut vain yksi henkilö jonka kanssa oli kiva suudella, muiden ei. Tiedä sitten mistä tuokin johtuu.
Tietääkö kumppanisi, että olet nauttinut suutelemisesta yhden ihmisen kanssa mutta et hänen kanssaan? Miten suhtautuu asiaan? AP
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä, parisuhde voi erinomaisesti eikä suutelulla ole siihen yhteyttä.
Itse en ole ikinä välittänyt minkäänlaisesta pusuttelusta, jaa suuteleminen (siis sellainen joka kestää pitkään ja käytetään kieltä ym) on aina ällöttänyt. Ihan sama kenen kanssa, yhtä ällöttävää se on aina ollut.
Mieheni iloksi välillä voin suudella ja pikku pusuja vaihdetaan useita kertoja viikossa. Tätäkin teen enemmän mieheni iloksi, en omakseni. Kahdestaan ollessa istumme lähekkäin/sylikkäin ja vähintään iltaisin ja/tai aamuisin jollakin tavaa silitellään tai halaillaan.
Kosketus ei ole minulle tärkeää, mutta miehelleni on. Siksi panostankin tuohon kahdenkeskiseen kosketteluun. Muiden edessä en mielelläni kosketa ja meitä ei nähdä esim. käsikkäin missään. Tämä on meidän molempien valinta.
Ja vaikkei kysytty, niin seksielämä on aina toiminut. Välillä rakastellaan, välillä pannaan rajusti. Mielikuvitusta löytyy ja mieheni suutelee mielellään niitä toisia huulia.
Kerrankin löytyy joku samis. Yleensä ihmiset pitävät outona jos joku ei pidä suutelemisesta. Meillä myöskin mies on se joka haluaa enemmän kosketusta ja läheisyyttä.
Miehellä on hyvin aktiivinen huuliherpes, melkein koko ajan päällä lääkkeistä huolimatta, kaikki pusuttelu yms on sitten vaan jäänyt. Pusutellaan kyllä muualle kuin suulle.
Ollaan seurusteltu kohta 2,5v, eikä kyllä enää pitkään aikaan ole muuta ollut kun pikkupusuja silloin tällöin ja aina erotessa kun lähden vklp jälkeen pois hänen luotaan. Ei vaan tee mieli pussailla, en ole koskaan pitänyt siitä selvinpäin, ellei molempien suut ole todella puhtaat ja raikkaat. Eikä hänkään välitä mistään kunnon suuteloista, ellei ole juuri pessyt hampaansa ja mielellään vielä purkkaa jauhaa vähän aikaa. Kyllä suhteen alussa riitti pussailua kun oltiin joka vklp päissään..
Jos suutelu loppuu, loppuu suhdekin.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan seurusteltu kohta 2,5v, eikä kyllä enää pitkään aikaan ole muuta ollut kun pikkupusuja silloin tällöin ja aina erotessa kun lähden vklp jälkeen pois hänen luotaan. Ei vaan tee mieli pussailla, en ole koskaan pitänyt siitä selvinpäin, ellei molempien suut ole todella puhtaat ja raikkaat. Eikä hänkään välitä mistään kunnon suuteloista, ellei ole juuri pessyt hampaansa ja mielellään vielä purkkaa jauhaa vähän aikaa. Kyllä suhteen alussa riitti pussailua kun oltiin joka vklp päissään..
..Ja hän siis polttaa ja se saa hänen hengityksensä haisemaan pahalle, ei pelkästään tupakille, vaan muutenkin pahalle.
Välillä suudellaan päivittäin, välillä ei. Silti pidän edelleen miestäni elämäni mieheni enkä vain kivana kämppiksenä, mutta joskus se suutelemattomuuskin tuo vaihtelua. Oletteko koskaan yrittänyt esim. kiusoitella toisianne seksuaalisesti vaikka viikon verran laukeamatta? Suosittelen kokeilemaan, päivittistä orgasmiakin tietenkin arvostaa, mutta sitä pihdattua yhteistä orgasmia vasta arvostaakin. Luottamuksellisessa parisuhteessa voi tehdä tuollaisia kokeiluja.
Niin ja ap, me riitelemmekin, joskus ihan kiroillaan ja kilahdellaan. Olemme siis tunne-elämältämme aivan kakaroiden tasolla eikä osata aidosti kuunnella ja rakastaa toisiamme. Tässä oot just niin oikeessa kuin voi olla, tiedät kaiken paremmin. Hyvä, että teidän suhde toimii parhaiten, on paras ja onnellisin. Saat äärettömän ihailuni, ole hyvä!
Hyvä suhde. En vain halua suudella miestä, hänellä on huono suuhygienia ja henki haisee ja hampaitakin on tippunut ihan noinvain suusta. Ekat vuodet usutin hammaslääkäriin, sitten luovutin. Suutelemattomuus ei haittaa mua, seksi on hyvää.
Ei ole vähemmän tarvetta, mutta sitä tulee tehtyä paljon muillakin tavoilla. Ja taas irrallissuhteessa on enemmän tarvetta tehdä suhdetta ylläpitäviä rituaaleja, koska mikroeroja on paljon.