Millainen ihminen ei pääse ylioppilaaksi?
Tänä keväänä on varmasti jäänyt muutama ilman valkolakkia kuten aiempina vuosina, mutta millaisia ihmisiä he ovat?
Miten he ovat päässeet elämässä eteenpäin?
Kommentit (79)
Minä. Olen jollain tavalla vajaa. En osaa opiskella. Luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Epäilen olevani ns. kehitysvammainen.
Voi täysin normaalikin olla pääsemättä, kun sensorit viilaa kunnolla sitä pilkkua.
Miksi äidinkielen yo-kokeiden vaikeusaste on niin pirun vaativa?
En oikein tiedä millainen olen kun en edes harkinnut moista, olisin ehkä keski-arvon perusteella päässytkin lukioon kuitenkin lähdin ilman muuta muille reiteille. Taloudellisesti, henkisesti ja osittain jopa terveydellisesti olen tavallaan pärjännyt kuitenkin paremmin kuin sisarussarjani muut jotka ovat opiskelleet ylioppilaiksi ja siitä eteenpäinkin. Saatan olla melko tyhmä omalla tavallani, mutta ei se ole ihan keskiluokkaista eloa estänyt, tosin en sellaiseksi itseäni miellä, keski-luokkaiseksi, ihan tavan vihervasemmistolainen työläinen
Kyllä ylioppilastutkinnon suorittaminen pitäisi olla helppoa. On totta, että hyvätkään arvosanat eivät kuitenkaan vielä takaa onnistumista elämässä, mutta jotenkin kyllä epäilyttää tyypit, jotka eivät saa edes suoritettua sitä tutkintoa, mitä muuta sitten saavat aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ylioppilastutkinnon suorittaminen pitäisi olla helppoa. On totta, että hyvätkään arvosanat eivät kuitenkaan vielä takaa onnistumista elämässä, mutta jotenkin kyllä epäilyttää tyypit, jotka eivät saa edes suoritettua sitä tutkintoa, mitä muuta sitten saavat aikaiseksi.
Ompas typerä teksti, ei mitään järkeä
Vierailija kirjoitti:
Öö ensinäkin yo-kirjoituksista jokaisesta aineesta about 5% saa hylätyn, ja jos on niin heikko jossakin aineessa on usein myös muissakin saattaa olla ongelmia. Ja kappas näin ei kompensaatiopisteet riitäkään ja valkolakkia ei tulekaan.
Aiemmin ylioppilaskirjoitukset pidettiin yhdellä kertaa lukion kolmannen luokan keväällä ja ainoastaan reputtaneet kirjoittivat ylioppilaiksi syksyllä. Tuo systeemiä on pehmennetty paljon sen jälkeen, joten yokirjoitukset voi suorittaa useammassa osassa eikä reaaliaineista saa vain yhtä arvosanaa. Samoin luokalle jäämiset lienevät nykyisin harvinaisia esimerkiksi pitkän matematiikan tai vieraitten kielten takia, vaan annetaan mielummin niitä "armoviitosia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka ei mene lukioon. Onko jossain laissa määritelty että lukioon on pakko mennä?
Pitäisi olla.
12-vuotinen peruskoulu siis? Ja sen päälle ammatillinen koulutus kaikille ja sitten vasta yliopistoon?
Kuulostaa hyvältä.
Mul on monta , n. 10 kaveria, jotka ovat yrittäjiä , toimitusjohtajia, eikä valkolakkeja ole. Palkka ministeri-miljonääritasoa.
YO tyyppejä työttöminä, paskahommissa, korporaation oravanpyörässä.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi ei pääse, jos on vaikka erityislapsi eikä voi mennä lukioon.
Normaalin ihmisen tulee selvitä ylioppilaskokeista hyvin arvosanoin.
Normaali ihminen suorittaa YO-kirjoitukset keskinkertaisin arvosanoin.
kirjoituksissa reputtaa sellaiset, jotka suoriutuvat sillä kerralla kokeista huonommin kuin muut samaan aikaan kokeisiin osallistuvat. Moni YO-kokeen reputtanut uusii sen kokeen, mistä ei saanut hyväksyttyä arvosanaa. Ja matka jatkuu.
YO-kokeessa reputtaminen ei ole este jatko-opinnoille. Tiedän yhden, joka ei uusinut hylättyä YO-koetta, eikä siis "saanut" (Huom! pitää itse ostaa tai lainata) koskaan valkolakkia, mutta on insinööri, ja yrittäjä.
No esimerkiksi sellainen joka kyselee Vauva-palstalla kansalaisilta että minkälainen ihminen ei pääse ylioppilaaksi. Ihmetyttää miten ihmiset täällä tuntisi jokaisen joka ei ylioppilaslakkia ole päähänsä saanut, miten, siis miten täällä osattaisiin antaa tuohon kattava vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö ensinäkin yo-kirjoituksista jokaisesta aineesta about 5% saa hylätyn, ja jos on niin heikko jossakin aineessa on usein myös muissakin saattaa olla ongelmia. Ja kappas näin ei kompensaatiopisteet riitäkään ja valkolakkia ei tulekaan.
Aiemmin ylioppilaskirjoitukset pidettiin yhdellä kertaa lukion kolmannen luokan keväällä ja ainoastaan reputtaneet kirjoittivat ylioppilaiksi syksyllä. Tuo systeemiä on pehmennetty paljon sen jälkeen, joten yokirjoitukset voi suorittaa useammassa osassa eikä reaaliaineista saa vain yhtä arvosanaa. Samoin luokalle jäämiset lienevät nykyisin harvinaisia esimerkiksi pitkän matematiikan tai vieraitten kielten takia, vaan annetaan mielummin niitä "armoviitosia".
Luokattomassa lukiossa ei voi jäädä luokalle, vaan jos ei saa jostain aineesta riittävästi hyväksyttyjä kurssiarvosanoja, voi uusia vain niitä hylättyjä kursseja. Ei siis tarvitse suorittaa uudestaan sellaisia kursseja, joista on saanut hyvät arvosanat.
Mun lapsuudenleikkitoverillani oli vaikeuksia oppia kieliä ja niistä reputti, ei vaan päässyt läpi. Hänestä taisi tulla joku ensihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka ei mene lukioon. Onko jossain laissa määritelty että lukioon on pakko mennä?
Ylioppilaaksi pääsee ilman lukioon menoakin. Lapseni on ylioppilas, vaikka meni vain ammattikouluun. Suoritti kaksoistutkinnon.
Tuntuu, että kaikki on suunniteltu tyttöjä varten ja niitä, ketkä ovat orjallisia noudattamaan jonkun YTL:n reunaehtoja.
Gaussin käyrä on muinaisjäänne ja tarpeeton.
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrä on muinaisjäänne ja tarpeeton.
Samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka ei mene lukioon. Onko jossain laissa määritelty että lukioon on pakko mennä?
Ylioppilaaksi pääsee ilman lukioon menoakin. Lapseni on ylioppilas, vaikka meni vain ammattikouluun. Suoritti kaksoistutkinnon.
Alanuolittajalle tiedoksi, että
Voiko muu henkilö kuin lukio-opiskelija osallistua ylioppilastutkintoon?
Kyllä voi. Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavan henkilön lisäksi ylioppilastutkinnosta annetun lain mukaan ylioppilastutkinnon saa suorittaa myös henkilö, joka on aiemmin suorittanut:
1) lukiokoulutuksen oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen
2) ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman tutkinnon
3) muun perusopetuksen oppimäärälle tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan vähintään kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon tai sitä vastaavat opinnot sekä Ylioppilastutkintolautakunnan määräämät lisäopinnot.
Pitäisi tämän verran osata selvittää, jos on ylioppilaaksi päässyt. Yliopistoon taas voi hakea ihan kuka tahansa avoimen väylän kautta ja avoimeen ilmoittautuessa ei yleensä kysellä ylioppilastodistuksia.
Eräs tietämäni henkilö jäi eräästä kielestä vain kiinni jota ei ollut jaksanut opiskella. Muut aineet menivät lävitse. Jotenkin otti siitä itseensä eikä jaksanut opiskella sen verran lisää että olisi saanut tuon yhden aineen lävitse.