Iäkäs äiti heittäytyy marttyyriksi...

Vierailija kirjoitti:

Äitini on 75 ja kieltää kaiken, jopa sairaalassa ei suostunut puhaltamaan, vaikka pää oli auki.. Eniten minua harmittaa, että hän on tuossa tilassa, että elämä voisi olla muutakin.

En anna lapsia hänelle hoitoon, vaikka sanoo että lasten aikana ei ole juonut, mutta minusta joskus hän on haissut viinalle. Lipittää viiniä.

Kakut ja herkut olis ok tuossa iässä, mutta juopottelu, että rikkoo itseään onkin jo haastavampi juttu.

Ei myöskään suostu muistikokeisiin vaikka vähän huijaamallakin yritettiin saada hänet sinne..

Ap

Mutta olisiko? Uskoisin ymmärtäväni sua. Oma äitini on vanhempi kuin sinun, mutta viimeiset 10 vuotta hänen elämänsä on ollut yhtä konditionaalia: pitäisi, voisi, haluaisi. Muutama vuosi sitten kävin jopa lainaamassa terveyskeskuksesta pyörätuolin, jotta saisin äitiä kuskattua ihan vain kaupungille. Yhden kerran käytiin ja äitini nautti reissusta. Sitten sairastuin itse ja kun toivuin, äiti oli pyytänyt isää palauttamaan pyörätuolin takaisin terveyskeskukseen. Silti aina, kun tapaan äitiäni, hän haluaisi sitä ja tätä. Kun ehdottaa, että no tehdään niin ja sopii ajankohdan, ei sovittuna ajankohtana haluakaan lähteä. Hän valittaa jatkuvasti lonkkakipuja,  mutta ei kuitenkaan halua käyttää kipulääkkeitä. Aluksi olin todella turhautunut, mutta vähitellen opin ymmärtämään, että äiti nyt vaan pikkuhiljaa on alkanut luovuttamaan. Hetken hän haluaa jotain, mutta seuraavassa hetkessä ei enää haluakaan. 

Äitisi elää omaa elämäänsä. Vihdoinkin.

Jos hän on hoitanut ja sietänyt mukuloitaan seitsemänkymppiseksi, niin oliskohan hänen aika saada vaikka lipittää viiniä, jos mielensä tekee.