Ihastunut, mitä syitä olla tekemättä aloitetta?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 170/94
Eipä tällä ruholla paljon miehiä vietelläEntä sun luonne? Eikä tuo tuhosi ole loppuelämän tuomio. Entä jos lähdet salille ja lenkille ahkeraan? Voit yllättyä.
Tuhosi piti olla ruhosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 170/94
Eipä tällä ruholla paljon miehiä vietelläEntä sun luonne? Eikä tuo tuhosi ole loppuelämän tuomio. Entä jos lähdet salille ja lenkille ahkeraan? Voit yllättyä.
Luonne kai ok ja olen kuulemma "hyvä tyyppi" muttei mihet ole kiinnostuneet sen enemmästä. Veikkaan tuota ylipainoa. Käyn kyllä lenkillä ja jumpissa mutta olen tunnesyöppö. Elämäntapamuutoksen olen tehnyt "sata kertaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en välttämättä halua niin kovasti seurustella tässä elämäntilanteessa, pitäisi tehdä niin suuria muutoksia omaan arkielämään että en ainakaan kovin helposti ole kiinnostunut lähtemään sellaiseen. Vaikka kiikarissa onkin yksi todella kiinnostava mies. Jotenkin vaistoan että hänellä voisi olla jotain tällaista samanlaista taustalla. Kuitenkin itsellä tilanne helpottaa vuoden-parin sisään joten voisin ajatella tekeväni jonkun peliliikkeen vaikka sitten jos ja kun olemme saaneet ylläpidettyä yhteyttä sinne asti.
Ne vaistot, ne voi unohtaa. Taustalla voi olla miehenkin kiinnostusta, mutta kannattaa varautua, että joku toinen ehtii väliin.
En halua omistaa ketään joten minusta tämä on väärä lähtökohta alkaa pokailla ketään ettei kukaan toinen ehtisi väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 170/94
Eipä tällä ruholla paljon miehiä vietelläEntä sun luonne? Eikä tuo tuhosi ole loppuelämän tuomio. Entä jos lähdet salille ja lenkille ahkeraan? Voit yllättyä.
Luonne kai ok ja olen kuulemma "hyvä tyyppi" muttei mihet ole kiinnostuneet sen enemmästä. Veikkaan tuota ylipainoa. Käyn kyllä lenkillä ja jumpissa mutta olen tunnesyöppö. Elämäntapamuutoksen olen tehnyt "sata kertaa".
Olen aina luullut, että hyvillä tyypeillä tärppää ihmissuhteissa.
Aiempien kokemusten pettymysten aiheuttama torjutuksi ja ivatuksikin tulemisen pelko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 170/94
Eipä tällä ruholla paljon miehiä vietelläEntä sun luonne? Eikä tuo tuhosi ole loppuelämän tuomio. Entä jos lähdet salille ja lenkille ahkeraan? Voit yllättyä.
Luonne kai ok ja olen kuulemma "hyvä tyyppi" muttei mihet ole kiinnostuneet sen enemmästä. Veikkaan tuota ylipainoa. Käyn kyllä lenkillä ja jumpissa mutta olen tunnesyöppö. Elämäntapamuutoksen olen tehnyt "sata kertaa".
Olen aina luullut, että hyvillä tyypeillä tärppää ihmissuhteissa.
Ei aina jos on lihva
Nainen voi loukkaantua tunteideni kuulemisesta, jos hän on ajatellut minut vain ystäväksi. Hän voi kokea ystävyyden petetyksi ja hyväksikäytetyksi. Tämän vääryyden nainen voi kertoa kaikille yhteisille tuttavillemme, jotka voivat sen jälkeen halveksua minua ja kartella seuraani. Tämän seurauksena voin vaikka menettää työpaikkani.
Vaikka minä olisin ihastunut, en voi tietää vastapuolen tunteita. Niinpä olen aina jättänyt aloitteen teon naisille. Aina on silti seuraa tarjolla.
Komea mies kirjoitti:
Vaikka minä olisin ihastunut, en voi tietää vastapuolen tunteita. Niinpä olen aina jättänyt aloitteen teon naisille. Aina on silti seuraa tarjolla.
Eikö olisi palkitsevaa tehdä joskus onnistunut aloite ihan itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei uskalla tehdä aloitetta, niin se on kiltti. Tästä syystä naisen on syytä välttää aloitteiden tekoa viimeiseen asti. Kukaan ei halua alistavaan parisuhteeseen epäseksikkään kiltin miehen kanssa.
Jos mies ei tee aloitetta, tulkitsen ettei hän ole kiinnostunut ja että aloitteeni on epätoivottu. Jos voisi varmasti tietää että kyse on vain uskalluksen puutteesta, tekisin aloitteen heti.
Minulla sama tilanne. Mies viestitellyt ja kysynyt kuulumisia, itse en oikein ole uskaltanut, nyt miehestä ei kuulu mitään. Mietin poistanko mätsin Tinderistä vai nolaanko itseni jos kysyn kuulumisia? Tämä on kyllä niin rasittavaa, että ihmiset vaan häviää, eikä ilmoita mitään. Tsemppiä ap:lle!
No minä ainakin poistaisin mätseistä jos joutuisin itse olla aina ylläpitämässä viestittelyä eikä toisesta kuulu koskaan oma-aloitteisesti mitään.
Viimeksi ihastukseni kohde sattui olemaan varattu. Naimisissa ihan.
Sitä edellsen kohdalla itse olin varattu.
Ja muiden kohdalla itsetunto ei ole riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei uskalla tehdä aloitetta, niin se on kiltti. Tästä syystä naisen on syytä välttää aloitteiden tekoa viimeiseen asti. Kukaan ei halua alistavaan parisuhteeseen epäseksikkään kiltin miehen kanssa.
Jos mies ei tee aloitetta, tulkitsen ettei hän ole kiinnostunut ja että aloitteeni on epätoivottu. Jos voisi varmasti tietää että kyse on vain uskalluksen puutteesta, tekisin aloitteen heti.
Minulla sama tilanne. Mies viestitellyt ja kysynyt kuulumisia, itse en oikein ole uskaltanut, nyt miehestä ei kuulu mitään. Mietin poistanko mätsin Tinderistä vai nolaanko itseni jos kysyn kuulumisia? Tämä on kyllä niin rasittavaa, että ihmiset vaan häviää, eikä ilmoita mitään. Tsemppiä ap:lle!
No minä ainakin poistaisin mätseistä jos joutuisin itse olla aina ylläpitämässä viestittelyä eikä toisesta kuulu koskaan oma-aloitteisesti mitään.
Onhan se vähän, että jos toinen ei koskaan kysele kuulumisia, niin mitä sellaista roikottaa. Tinderissä jos vielä ollaan ja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi ihastukseni kohde sattui olemaan varattu. Naimisissa ihan.
Sitä edellsen kohdalla itse olin varattu.
Ja muiden kohdalla itsetunto ei ole riittänyt.
Kun niitä kuitenkin tulee uusia, niin ehkä kaikkia ei kannata yrittää pokata. Jossain nurkan takana saattaa olla jo seuraava. Äh.
Välimatka voi olla syynä. Nykyisen puolisoni kanssa vatvoimme muutaman vuoden tahoillamme, kun kumpaakaan ei kiinnostanut etäsuhde. Lopulta toinen päätti, että pakko sitä on uskaltautua, kun ei vuosien vieriessäkään pääse asian yli.
Vierailija kirjoitti:
Välimatka voi olla syynä. Nykyisen puolisoni kanssa vatvoimme muutaman vuoden tahoillamme, kun kumpaakaan ei kiinnostanut etäsuhde. Lopulta toinen päätti, että pakko sitä on uskaltautua, kun ei vuosien vieriessäkään pääse asian yli.
Etäsuhteessa voi olla puolensa, kunhan ei hirveän kaukana asu.
Vierailija kirjoitti:
Nainen oli liian nuori.
Itsekin jätin erään miehen suhteen asian sikseen suuren ikäeron tähden. Olen ollut ihastunut monesti ikäisiini, mutta vain hänen kanssa olen kokenut vastaavanlaista kemiaa. Tuntui kun joku salama olisi lyönyt läpi ihan vain katseiden kohdatessa. Oli todella erikoista. Olisi kiva kokea vielä jonkun kanssa vastaavanlaista kemiaa.
Entä sun luonne? Eikä tuo tuhosi ole loppuelämän tuomio. Entä jos lähdet salille ja lenkille ahkeraan? Voit yllättyä.