Onko täällä muita, jotka jättäneet opiskelematta (korkeakoulussa) sen takia, ettei rahatilanne salli?
Itselläni on tämä problema, periaatteessa haluisin kyllä jatko-opintoihin kovasti, mutta taloustilanne ei tunnu sallivan. Nykyään ei ole mitään takeita siitä saako tutkinnolla edes töitä, joten lainanottokaan ei ole niin kannattavaa. Olen pienituloisesta perheestä, joten vanhemmiltakaan turha pyytää avustusta. Tämän vuoksi oon jumiutunut vain ammattikoulun jälkeen työelämään, että pärjäisin rahallisesti. Tokihan sitä pystyy työskentelemään koulun ohessa, mutta tässäkin on omat varjopuolensa, aika paljon pitää työtunteja saada kasaan että tienaa sen +1000€/kk millä pärjäisi (opintojen ohella).
M23
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Oletus että opiskelija saisi asumistukea.. Eipä saa jos sattuu asumaan puolisonsa kanssa.
Tuloni ovat 250€/kk eli opintotuki . Ensimmäisenä syksynä en saanut mitään tukia koska olin keväällä tienannut sen tulorajan yli. Vuokrasta maksan tietystj puolet eli 370€, ei suomalainen mies halua elättää naistaan.
En ole kuitenkaan ottanut lainaa, koska pidin pari välivuotta, kävin töissä ja säästin 15000. Ehkä maisteria tehdessä sitten.
Suosittelen säästämään reilun pesämunan niin ei tarvitse tuskailla lainaa.
No minä olen opiskelija, mies on työssäkäyvä ja 2 lasta on. Saan asumistukea. Jos puolison tulot on tarpeeksi isot niin sitten ei asumistukea saa, koska sitä ei tarvitse. On varaa maksaa asumiskulut muutenkin.
Typerä olet kun suostut maksamaan puolet vuokrasta tuossa tilanteessa.
Opintotuella eläminen tuntuu usein mahdottomalta sen jälkeen, kun on ollut töissä ja tottunut kuluttamaan rahaa. Eri asia jatkaa niitä opintoja heti toisen asteen jälkeen.
Itse opiskelin amk - tutkinnon kolmen lapsen huoltajana. Opintolainan otin ja myös mieskin, kun hänkin opiskeli. Jonkin verran oli säästöjä, joten toimeentulotukia ei haettu. Päivähoito oli maksuton. Toisen opiskeluvuoden jälkeen olin jo kesätöissä.
Raha ei voi lla opinnoille este. Oma asenne vain, jos muuten kouluun pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se niinkin, mutta nyt oon tosiaan duunarina tottunut elämään suht leveästi pienehköillä menoilla, joten olisi aikamoinen "pudotus" hypätä takaisin opiskeluelämään. Periaatteessa ylempi koulutus kiinnostaisi, mutta toisaalta itseäni kiinnostaa enemmän että paljonko tienaan nyt kuin vaikkapa nelikymppisenä.
-AP
Tämä on se suurin ongelma. Ei se, etteikö rahat riittäisi opintojen aikana, vaan se, että siitä leveämmästä elämäntavasta on vaikea pakittaa opiskelijan elintasoon.
Parempi palkka ei ole ainoa, mitä niillä jatko-opinnoilla voi saada. Ne paremmin palkatut työtehtävät tuppaavat olemaan myös mielenkiintoisempia. Työkaverit on vähän fiksumpia kuin amishommissa. Ja omiin työaikoihin ja lomiin pääsee vaikuttamaan enemmän, ehkä tekemään etätöitäkin.
Onko sinulla nykyisellä koulutuksella mahdollisuus edetä urallasi vaativiin ja hyvin palkattuihin hommiin? Vai onko se vaan sitä, että ammattitaidon karttuessa palkka nousee?
Yksi varteenotettava vaihtoehto on jatkaa samalla alalla, mutta päivittää koulutusta ylöspäin. Jos olet nyt vaikka sähkäri, niin saman alan opinnot AMK:ssa voisi olla kova juttu. Ehkä joskus myöhemmin maisterivaihe teknisessä yliopistossa. Tekniikan alalla on iso etu siitä, että osaa myös ne käytännön hommat. Päädytpä sitten tuotekehitykseen tai suunnittelijaksi, niin on iso etu siitä ruohonjuuritason osaamisesta ja ymmärtämisestä. Pelkän korkeakoulun/yliopiston käyneet DI:t eivät välttämättä hoksaa, miksi joku paperilla hienolta näyttävä homma ei vaan toimi käytännössä.
Myös toisen alan jatkokoulutus voi olla ihan toimiva yhdistelmä yhdistettynä nykyiseen koulutukseen. Kannattaa yrittää miettiä, minkä alan asiantuntijahommissa voi olla hyötyä siitä nykyisestä koulutuksesta. Jos on vaikka kauppaopistossa opiskellut merkonomiksi ja tehnyt taloushallinnon hommia, niin tältä pohjalta voi olla hyvä jatkaa IT-puolelle, jossa voi tehdä sitten niitä ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä taloushallinnon puolen käyttöön.
Jos kertoisit ap mikä sinulla on se nykyinen koulutus, niin ehkä palstan parviäly osaisi vinkata sopivia jatko-opintoja?
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeaan haluaisin hakea, mutta rahattomuus huolettaa, nyt olen työtön, joten ei pienet tulot mikään este sinällään ole. En varmasti saisi opintolainaa, koska olen luottotiedoton...
Luottotiedotonkin saa nykyään valtion lainatakauksen ja todennäköisesti saat opintolainaa. Se on pankeille aika riskitöntä, kun valtio sen takaa.
Vierailija kirjoitti:
Sun Ap kannattaisi ensin tarkastella kulutustottumuksiasi. Moni korkeakoulu opskelija kituutta monta kuukautta keskimäärin huomattavasti alle 1000 € menoilla kuukaudessa; maksaen tuolla summalla kaiken elämsensä. (Asumsiesta, bilettämisestä- vaatetisiin matksutamiseen you name it!)
Kyllä tiukkaa teki, varsinkin perheellisenä (ei lapsia, muuta perhettä). Jatkuva matkustelu eestaas ym. No, bilettämiseen ei menny senttiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeaan haluaisin hakea, mutta rahattomuus huolettaa, nyt olen työtön, joten ei pienet tulot mikään este sinällään ole. En varmasti saisi opintolainaa, koska olen luottotiedoton...
Nykyään opintolainaa voi saada myös luottotiedot. Säännölliset palkkatulot tietenkin auttaisivat sen saamisessa. Joka tapauksessa päiväopiskelijana saisit opintotukea ja asumistukea.
En ymmärrä ruikutusta "en voi opiskella kun ei ole varaa", kun itse olen opiskellut todella pienituloisena ja perheellisenä. Ehkä ehdin maksaa opintolainan kokonaan pois ennen kuin jään eläkkeelle, jos en vielä jatka opiskelua.
Sanoit olevasi 23-vuotias, oletan että asut yksin vuokra-asunnossa.
Jos pääsisit esim. Helsingin yliopistoon opiskelemaan, saisit oikeuden opintotukeen.
Käytännössä saisit opintorahaa joka kuukausi 250 euroa ja sen päälle asumistuen. Vuokran pitäisi olla kuussa enintään 450 e, että tulisit jotenkuten toimeen ilman lainan ottamista. Mutta söisit Unicaféssa halvalla ja saisit alennusta matkakortista (jos edes tarvis).
Opintolaina kuussa olisi tuohon 650 e lisää, sillä tulisi jo hyvin toimeen. Korkeammalla koulutuksella saa keskimäärin paremmin töitä, joten kyllä useimmin lainanotto maksaa itsensä takaisin.
Lisäksi voi tehdä työtä esim. kesäisin ja säästää rahaa, joten lainaa ei tarvitse nostaa aina. Tai tehdä töitä lukukausien aikana.
Itse opiskelin maisteriksi niin että mulla oli vain opintoraha ja asumislisä (eli vähemmän kuin nykyinen asumistuki). Asuin ensin solukämpässä, sitten osakunnan miniyksiössä. Tein töitä sekä kesäisin että lukukausien aikana. Kyllä sillä pärjäsi, tosin sairastuin uupumukseen, koska tein liikaa. Että kyllä se mahdollista on, mutta fiksumpaa on nostaa lainaa edes silloin tällöin.
menet pörssiyhtiöön kesätöihin.
Normisti kesän duunissa ja menee tonni kuussa silloinkin, niin pitäis tienata sellaiset 15000 , eli 7500 per kk ,verojen jälkeen. Sitten niillä voisit elellä ens kesään , mutta tarvit edelleen tuet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeaan haluaisin hakea, mutta rahattomuus huolettaa, nyt olen työtön, joten ei pienet tulot mikään este sinällään ole. En varmasti saisi opintolainaa, koska olen luottotiedoton...
Nykyään opintolainaa voi saada myös luottotiedot. Säännölliset palkkatulot tietenkin auttaisivat sen saamisessa. Joka tapauksessa päiväopiskelijana saisit opintotukea ja asumistukea.
En ymmärrä ruikutusta "en voi opiskella kun ei ole varaa", kun itse olen opiskellut todella pienituloisena ja perheellisenä. Ehkä ehdin maksaa opintolainan kokonaan pois ennen kuin jään eläkkeelle, jos en vielä jatka opiskelua.
Korjaan tämän yleisen virheen. OpintoTUKI on koko järjestelmä, sisältää opintoRAHA se kuukausittainen tukiraha.
Oletus että opiskelija saisi asumistukea.. Eipä saa jos sattuu asumaan puolisonsa kanssa.
Tuloni ovat 250€/kk eli opintotuki . Ensimmäisenä syksynä en saanut mitään tukia koska olin keväällä tienannut sen tulorajan yli. Vuokrasta maksan tietystj puolet eli 370€, ei suomalainen mies halua elättää naistaan.
En ole kuitenkaan ottanut lainaa, koska pidin pari välivuotta, kävin töissä ja säästin 15000. Ehkä maisteria tehdessä sitten.
Suosittelen säästämään reilun pesämunan niin ei tarvitse tuskailla lainaa.