Äidit joilla on epärealistinen käsitys lapsensa taidoista

Miksi se sinua kalvaa?

Usein sekä äidin, että lapsen itsetunto on aivan nolla, mutta äiti joko kuvittelee, että heillä on erittäin vahva itsetunto tai sitten pitää yllä kulissia.

Lasten saanti samentaa monen vanhemman mielen, jotkut pitävät lastaan nerona ties mistä syystä. Kuuluu ihan normaaliin meininkiin, tosin joissakin tapauksissa huomaa menevän överiksi ja silloin on helppo huomata syykin, aikuinen elää lapsensa kautta omaa alisuoriutumistaan.

Kaikki tuollainen kehuskelu kertoo äidin typeryydestä ja huonoista käytöstavoista - riippumatta siitä, onko lapsi lahjakas vai ei.

Toki olen kohdannut -erityisesti asuessani Jenkeissä- lasten vanhempiin siis en rajaa otantaani nyt koskamaan vain lapsien äitejä, jotka omasta mielestäni sortuvat lapsiensa kehumseen niin, että se omasta mielestäni menee toisnaan hieman överiksi; tyyliin katso miten ihanan värisen kakan  olet saanut aikaan vaippaa minun rakas suuremmoinen kolmevuotias n.n!!! Voi katsohan (pikkusisko) e e  näin komean jäljen sai aikaan veljesi otahan mallia.. Hei JJ (=minä) eikä n.n vaipan jäljestä erotakkin, miten monipuolista ravintoa hän on saanut ja kuinak tämä vaippa varmasti on auttanut häntä kasvamaan myös.. Ymmärrtähän.. 

Mutta toisaalta vastaavasti Suomessa olen kohdannut sellaista omien lasten vähättelyä ja mollaamista, että minun on vaikea käsittää, että mitä vanhempi sillä haluaa kertoa lapselleen saati muille.... 

Joo kyllä meidän tyttö kirjoitti ylioppilaaksi sai oikein viisi laudaturia ja se on jo kauan haaveillu yliopistoon pääsystä ja ramppaa kirjastossa ja on siel aamusta ilttaa. - Mistä lie tyttö saanut sellaisia päähänsä. parempi olisi hakisi vain hoitajakouluun, niinkuin äitinsä kun ei meistä kukaan muukaan oo koskaan kirjoittanu ylioppilaaksi saati kuvitlellut, että hakisi yliopsitoon. Kun taitaa tuo tyttö kumminkin tullut isäänsä ja on yhtä tyhmä ku viettää aikaa lukien.

Mitä se sellanen, että lukkee kun, eikö nykyaikana pitäs olla kiinnostunu digitaalitekniikasta niinku toi sen veli, joka sentään pelailee tietokoneella päivittäin ja osasi käydä laittamas bensaa auton tankkii ku lainasi sitä kaverinsa kanssa.

Mut se onkin ny menos pian armeijaan.  - Heinäkuus kuulemma alkaa. Mut kyl me ollaa sukulaisil sanottu, että lauantaina voi tulla käymää on pannu kuumana sen verra ny kuiteksi aateltii tytön ylioppilaaaksi pääsyä juhlistaa. Se lupas heti kirjoitisten tulostten selvittyy ite tehä vegaanikakkua tarjottavaksi. Mitenkähän mää selitä sen sukulaisil vaik kai se voi hyvääkin olla tai kuva oli ainakin komee laito pojan ettii mulle kuva sellaisest netistä ku tyttö luuhaa siel kirjastos, ku saa siellä kuulemma luettuu paremmin pääsykokeisiin. Mit se ny semottii. Oon kyllä kysyny sit monesti. Kyllä mää aina syksysinkin muisti kysyy, että onko se varma, että lukio on sen paikka.              

Aika moni myös sekoaa lapsestaan niin että kuvittelee mm. että juuri heidän lapsensa on kaikkien lemmikki ja ihailun kohde. Kuten lapsi on tietysti vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. Mutta luullaan että esim. myös neuvolatädit, tarhantädit ja satunnaiset ihmiset kaupassa haluavat juuri heidän muruselta askartelun tms. ja säästävät sen kalleimpana aartenaan, koska heidän lapsensa on ihmeellisistä lapsista ihmeellisin ja ainutlaatuisin. Ja samaan sarjaa liittyy myös se, että kuvitellaan että jos oma kullannuppu sanoo jonkun hienon tokaisun (esim. minä itte), niin se on kaikkien muidenkin mielestä yhtä ihmeellistä ja omaperäistä kuin se lapsen vanhempien mielestä. Ei tule siis edes mieleen että aivan kaikki uhmaikäiset hokevat ”minä itte” jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Toki olen kohdannut -erityisesti asuessani Jenkeissä- lasten vanhempiin siis en rajaa otantaani nyt koskamaan vain lapsien äitejä, jotka omasta mielestäni sortuvat lapsiensa kehumseen niin, että se omasta mielestäni menee toisnaan hieman överiksi; tyyliin katso miten ihanan värisen kakan  olet saanut aikaan vaippaa minun rakas suuremmoinen kolmevuotias n.n!!! Voi katsohan (pikkusisko) e e  näin komean jäljen sai aikaan veljesi otahan mallia.. Hei JJ (=minä) eikä n.n vaipan jäljestä erotakkin, miten monipuolista ravintoa hän on saanut ja kuinak tämä vaippa varmasti on auttanut häntä kasvamaan myös.. Ymmärrtähän.. 

Mutta toisaalta vastaavasti Suomessa olen kohdannut sellaista omien lasten vähättelyä ja mollaamista, että minun on vaikea käsittää, että mitä vanhempi sillä haluaa kertoa lapselleen saati muille.... 

Joo kyllä meidän tyttö kirjoitti ylioppilaaksi sai oikein viisi laudaturia ja se on jo kauan haaveillu yliopistoon pääsystä ja ramppaa kirjastossa ja on siel aamusta ilttaa. - Mistä lie tyttö saanut sellaisia päähänsä. parempi olisi hakisi vain hoitajakouluun, niinkuin äitinsä kun ei meistä kukaan muukaan oo koskaan kirjoittanu ylioppilaaksi saati kuvitlellut, että hakisi yliopsitoon. Kun taitaa tuo tyttö kumminkin tullut isäänsä ja on yhtä tyhmä ku viettää aikaa lukien.

Mitä se sellanen, että lukkee kun, eikö nykyaikana pitäs olla kiinnostunu digitaalitekniikasta niinku toi sen veli, joka sentään pelailee tietokoneella päivittäin ja osasi käydä laittamas bensaa auton tankkii ku lainasi sitä kaverinsa kanssa.

Mut se onkin ny menos pian armeijaan.  - Heinäkuus kuulemma alkaa. Mut kyl me ollaa sukulaisil sanottu, että lauantaina voi tulla käymää on pannu kuumana sen verra ny kuiteksi aateltii tytön ylioppilaaaksi pääsyä juhlistaa. Se lupas heti kirjoitisten tulostten selvittyy ite tehä vegaanikakkua tarjottavaksi. Mitenkähän mää selitä sen sukulaisil vaik kai se voi hyvääkin olla tai kuva oli ainakin komee laito pojan ettii mulle kuva sellaisest netistä ku tyttö luuhaa siel kirjastos, ku saa siellä kuulemma luettuu paremmin pääsykokeisiin. Mit se ny semottii. Oon kyllä kysyny sit monesti. Kyllä mää aina syksysinkin muisti kysyy, että onko se varma, että lukio on sen paikka.              

Jos jälkimmäisellä tytöllä on noin dorkat vanhemmat, niin luuletko oikeasti, että olsi voinut saada noin hyvät arvosanat ylppäreistä? - Eiköhän vaan ollu satua koko juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki olen kohdannut -erityisesti asuessani Jenkeissä- lasten vanhempiin siis en rajaa otantaani nyt koskamaan vain lapsien äitejä, jotka omasta mielestäni sortuvat lapsiensa kehumseen niin, että se omasta mielestäni menee toisnaan hieman överiksi; tyyliin katso miten ihanan värisen kakan  olet saanut aikaan vaippaa minun rakas suuremmoinen kolmevuotias n.n!!! Voi katsohan (pikkusisko) e e  näin komean jäljen sai aikaan veljesi otahan mallia.. Hei JJ (=minä) eikä n.n vaipan jäljestä erotakkin, miten monipuolista ravintoa hän on saanut ja kuinak tämä vaippa varmasti on auttanut häntä kasvamaan myös.. Ymmärrtähän.. 

Mutta toisaalta vastaavasti Suomessa olen kohdannut sellaista omien lasten vähättelyä ja mollaamista, että minun on vaikea käsittää, että mitä vanhempi sillä haluaa kertoa lapselleen saati muille.... 

Joo kyllä meidän tyttö kirjoitti ylioppilaaksi sai oikein viisi laudaturia ja se on jo kauan haaveillu yliopistoon pääsystä ja ramppaa kirjastossa ja on siel aamusta ilttaa. - Mistä lie tyttö saanut sellaisia päähänsä. parempi olisi hakisi vain hoitajakouluun, niinkuin äitinsä kun ei meistä kukaan muukaan oo koskaan kirjoittanu ylioppilaaksi saati kuvitlellut, että hakisi yliopsitoon. Kun taitaa tuo tyttö kumminkin tullut isäänsä ja on yhtä tyhmä ku viettää aikaa lukien.

Mitä se sellanen, että lukkee kun, eikö nykyaikana pitäs olla kiinnostunu digitaalitekniikasta niinku toi sen veli, joka sentään pelailee tietokoneella päivittäin ja osasi käydä laittamas bensaa auton tankkii ku lainasi sitä kaverinsa kanssa.

Mut se onkin ny menos pian armeijaan.  - Heinäkuus kuulemma alkaa. Mut kyl me ollaa sukulaisil sanottu, että lauantaina voi tulla käymää on pannu kuumana sen verra ny kuiteksi aateltii tytön ylioppilaaaksi pääsyä juhlistaa. Se lupas heti kirjoitisten tulostten selvittyy ite tehä vegaanikakkua tarjottavaksi. Mitenkähän mää selitä sen sukulaisil vaik kai se voi hyvääkin olla tai kuva oli ainakin komee laito pojan ettii mulle kuva sellaisest netistä ku tyttö luuhaa siel kirjastos, ku saa siellä kuulemma luettuu paremmin pääsykokeisiin. Mit se ny semottii. Oon kyllä kysyny sit monesti. Kyllä mää aina syksysinkin muisti kysyy, että onko se varma, että lukio on sen paikka.              

Jos jälkimmäisellä tytöllä on noin dorkat vanhemmat, niin luuletko oikeasti, että olsi voinut saada noin hyvät arvosanat ylppäreistä? - Eiköhän vaan ollu satua koko juttu. 

Tottakai voi saada!

Monesti kaksi tyhmääkin voi saada itseään selvästi älykkäämmän jälkeläisen. Tiedän monia tällaisia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni myös sekoaa lapsestaan niin että kuvittelee mm. että juuri heidän lapsensa on kaikkien lemmikki ja ihailun kohde. Kuten lapsi on tietysti vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. Mutta luullaan että esim. myös neuvolatädit, tarhantädit ja satunnaiset ihmiset kaupassa haluavat juuri heidän muruselta askartelun tms. ja säästävät sen kalleimpana aartenaan, koska heidän lapsensa on ihmeellisistä lapsista ihmeellisin ja ainutlaatuisin. Ja samaan sarjaa liittyy myös se, että kuvitellaan että jos oma kullannuppu sanoo jonkun hienon tokaisun (esim. minä itte), niin se on kaikkien muidenkin mielestä yhtä ihmeellistä ja omaperäistä kuin se lapsen vanhempien mielestä. Ei tule siis edes mieleen että aivan kaikki uhmaikäiset hokevat ”minä itte” jatkuvasti.

Olen kuvitellut, että askarteluita annetaan sen lapsen itsensä vuoksi, eli hän saa kokemuksen antaa itse tekemänsä lahjan jollekin. Opetetaan sosiaalisuutta. Ei kai kukaan luule niiden olevan mikään aarre.

Eiköhän lapselle pitäisi nimenomaan opettaa, että lahja valitaan lahjan saajan mieleiseksi eikä lahjanantajan mieleiseksi ? Se on mielestäni sosiaalisten taitojen opettamista.

Mä jo ihmettelin missä te törmäätte noihin lapsiaan ylikehuviin vanhempiin, kun en itse niitä näe, mutta tuo askartelujuttu selitti asian. Jos se, että lapsi antaa kiitoksensi jonkun räpellysaskartelun tulkitaan lapsen taitojen yliarvioinniksi, niin johan on. Mäkin "pakotin" lapseni tekemään opelle Kiitos ja hyvää kesää -kortin annettavaksi kevätjuhlassa, koska se on mielestäni kaunis tapa. Tiedän, että lapseni EI ole kovin hyvä askartelija. Pitäisi varmaan ostaa kortti kaupasta (jotain tyylikästä eikä toki siis lapsen valitsemaa) ettei ope luule, että luulen lapseni olevan taitava.

Askartelujutussa kai ei ollut kyse kehumisesta vaan otettiin esiin että on oikeasti äitejä, joiden mielestä oman lapsen tekemät ja sanomat jutut on jostain syystä ylivertaisen kallisarvoisia ja kiinnostavia ihan kaikkien satunnaisten tyyppienkin mielestä. Ihan perus kortin tekeminen opettajalle on aivan hyvän käytöksen perusjuttuja, eikä kuulu tähän kategoriaan mistä puhuttiin.

Meillä on naapurissa tällainen äiti. Puhuu koko ajan esikoispoikansa ylimaallisista taidoista. Aina niin täynnä ihmettelyä miten taitava poika onkaan. Jos jollakin on joku ongelma lapsensa kanssa, kuitataan että "ai, ei Meillä vaan ole". Jä tämä on siis todella räikeää.

Some on täynnä kuvia "Isoveli halusi Välttämättä lukea pikkuveljelle iltasadun, on se niiin hyvä isoveli" "Isoveli haluaa Välttämättä hoitaa pikkuveljeä, on se niiin huolehtivainen" "Isoveli rakastaa kattaa pöytää ja näin kaunis siitä tuli". Kuvia kuvia kuvia joissa poika poseeraa ylpeänä "kun halusi Välttämättä laittaa äidille aamupalan taas tänäkin aamuna". Kaikista kuvista näkee että isoveli on pakotettu halaamaan pikkuveljeä tai että 4-vuotias ei satavarmasti ole kattanut ko pöytää tai tehnyt smootheita kukkakoristeilla.

Poika on nyt koulussa. Hänestä on tullut sellainen, että hakkaa ja kiusaa pikkuveljeään aina kun äidin silmä välttää. Lisäksi valehtelee ihan jatkuvasti aivan kaikista asioista. Laittaa kaikki tekemisensä muiden lasten syyksi. Todella narsistinen persoona.

Uskon, että tuon isoveljen ei olla annettu olla omanlaisensa lapsi. Hänen ei ole sallittu epäonnistua ja hänet on tietyllä tavalla tungettu muottiin jossa hänen tulee jatkuvasti miettiä äitinsä miellyttämistä. Murtautuakseen ulos muotista käyttäytyy sitten jatkuvasti huonosti muualla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuollainen kehuskelu kertoo äidin typeryydestä ja huonoista käytöstavoista - riippumatta siitä, onko lapsi lahjakas vai ei.

Ei välttämättä. Lapsen kehuminen ja kannustaminen on normaali tapa vahvistaa itsetuntoa. Suomessahan on yleisempää nolata ja haukkua lapsensa, seuraukset tunnetaan.

Realistinen käsitys osaamisesta ja lahjoista on ihan paikallaan, mutta toki se edellyttää vanhemmalta itseltään aika paljon.

Minä olin hitusen yliampuvien odotusten "uhri", joka pakotettiin esiintymään koulun juhlissa 7-vuotiaasta lähtien. 600 hengen yleisön edessä mokailin menemään pianolla kevätjuhlissa vanhempien kuvitellessa, että kehityn konserttipianistiksi 😂, vaikken harjoitellut koskaan ja inhosin esiintymistä. Kun pianoura tyssäsi, he päättivät, että minusta tuleekin oopperalaulaja 👀, joten kävin yhden talven laulutunneilla kiusaamassa hormoneista käheää kurkkuani ja sitten onneksi pääsin muuttamaan kotoa pois.

Oli minulla lahjoja, muttei tarpeeksi, eikä varsinkaan yhtään kunnianhimoa. Vanhemmat olivat musiikin puoliammattilaisia tyyliin maakuntaooppera, mutta en minä voinut tai halunnut HEIDÄN UNELMIAAN toteuttaa vaan omiani. Paha juttu, mutta en osannut ikinä unelmoida mistään, kun oli 20 vuotta pakotettu siihen toisten unelman realisointiin.

On noista pakkoesiintymisistä kuitenkin se hyöty ollut, että pystyn tarvittaessa pitämään puheen lyhyellä varoitusajalla. Ei lurahda paniikit pöksyyn jos joutuu katseiden kohteeksi.

Mutta siis: kehu lastasi kun hän onnistuu, mutta ole realisti.

Meillä on suvussa yksi sietämätön kerskailijamummo, syytää sukulaisten whatsuppiin kuvaa lapsenlapsistaan urheilemassa, miten he ovat jo viisivuotiaina maailmanmestareita. Muut eivät näitä lapsia juuri tapaa joten ei kiinnosta kauheasti. Lisäksi jos joku kertoo lapsensa ongelmista vaikka oppimisen suhteen, hän tosi epähienosti siihenkin toteaa miten hänen liisansa on aina ollut niin hyvä.

Joku häntä puolustaa että rakastaa lapsenlapsia niin kauheasti. No itse en ainakaan nuorena olisi tykännyt että kuviani ja saavutuksiani esitellään kuin kilpahevosella ja ollaan suorituskeskeisiä. Joku " paistoin vohveleita ihanan lapsenlapseni liisan kanssa" riittäisi kyllä. Mutta se olisi kerskujan mielestä liian tavallista sitten, ei toisi parrasvaloja siihen maailman lahjakkaimpaan lapseen.

Kyllähän se taitaa olla ihan itse ap, joka ei tiedä realismista mitään enää. Keskity elämään, älä kateuteen, kaunaan ja jatkuvaan valitukseen.

No en tiedä onko toi niin iso ongelma. :D En varmaan edes tunne tollaisia..

Tottakai sellanen kaikelle kansalle jatkuva kehuminen ja muiden lasten lyttääminen tai että tehdään joku kilpailu lapsista on raivostuttavaa, tai OIS raivostuttavaa. :D Tai sitten just se että pakotetaan lapsi johonkin muottiin ja vaikka toteuttamaan omaa lapsuuttaan ihanne-kaavana ja pakotetaan vaikka lapsi asioihin joita se ei halua yms yms on väärin.. Pitäis nähdä ne lapsen omat vahvuudet ja tietenkin kaikkea saa kokeilla ja itsetuntoa kannattaakin vahvistaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni myös sekoaa lapsestaan niin että kuvittelee mm. että juuri heidän lapsensa on kaikkien lemmikki ja ihailun kohde. Kuten lapsi on tietysti vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. Mutta luullaan että esim. myös neuvolatädit, tarhantädit ja satunnaiset ihmiset kaupassa haluavat juuri heidän muruselta askartelun tms. ja säästävät sen kalleimpana aartenaan, koska heidän lapsensa on ihmeellisistä lapsista ihmeellisin ja ainutlaatuisin. Ja samaan sarjaa liittyy myös se, että kuvitellaan että jos oma kullannuppu sanoo jonkun hienon tokaisun (esim. minä itte), niin se on kaikkien muidenkin mielestä yhtä ihmeellistä ja omaperäistä kuin se lapsen vanhempien mielestä. Ei tule siis edes mieleen että aivan kaikki uhmaikäiset hokevat ”minä itte” jatkuvasti.

Olen kuvitellut, että askarteluita annetaan sen lapsen itsensä vuoksi, eli hän saa kokemuksen antaa itse tekemänsä lahjan jollekin. Opetetaan sosiaalisuutta. Ei kai kukaan luule niiden olevan mikään aarre.

Sille 5-vuotiaalle kuuluu sanoa, että ei se sun tarhantäti halua sun rumaa piirrustusta. Ei kannata antaa, kun täti heittäisi sen kuitenkin heti roskiin kun ei sitä kiinnosta toisten lasten rumat kuvat. Opettele eka piirtämään kunnolla. Sun nykyiset piirrokset on tosi rumia ja olet paljon huonompi piirtäjä kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on naapurissa tällainen äiti. Puhuu koko ajan esikoispoikansa ylimaallisista taidoista. Aina niin täynnä ihmettelyä miten taitava poika onkaan. Jos jollakin on joku ongelma lapsensa kanssa, kuitataan että "ai, ei Meillä vaan ole". Jä tämä on siis todella räikeää.

Some on täynnä kuvia "Isoveli halusi Välttämättä lukea pikkuveljelle iltasadun, on se niiin hyvä isoveli" "Isoveli haluaa Välttämättä hoitaa pikkuveljeä, on se niiin huolehtivainen" "Isoveli rakastaa kattaa pöytää ja näin kaunis siitä tuli". Kuvia kuvia kuvia joissa poika poseeraa ylpeänä "kun halusi Välttämättä laittaa äidille aamupalan taas tänäkin aamuna". Kaikista kuvista näkee että isoveli on pakotettu halaamaan pikkuveljeä tai että 4-vuotias ei satavarmasti ole kattanut ko pöytää tai tehnyt smootheita kukkakoristeilla.

Poika on nyt koulussa. Hänestä on tullut sellainen, että hakkaa ja kiusaa pikkuveljeään aina kun äidin silmä välttää. Lisäksi valehtelee ihan jatkuvasti aivan kaikista asioista. Laittaa kaikki tekemisensä muiden lasten syyksi. Todella narsistinen persoona.

Uskon, että tuon isoveljen ei olla annettu olla omanlaisensa lapsi. Hänen ei ole sallittu epäonnistua ja hänet on tietyllä tavalla tungettu muottiin jossa hänen tulee jatkuvasti miettiä äitinsä miellyttämistä. Murtautuakseen ulos muotista käyttäytyy sitten jatkuvasti huonosti muualla.

Ainiin paras jäi tästä pois! Toimii miehensä kanssa samalla tavalla, selittää ja somettaa jatkuvasti miten ihana mies hänellä onkaan kun aina se Haluaa perjantaisin tuoda kukkia jne. Mies kerran avautui minun miehelleni, että nainen odottaa, olettaa, edellyttää ja jopa painostaa miehen tekevän asioita. Vaikkapa kaivamaan työpäivän päätteeksi pihamaalle ison vihannesmaan. Sen jälkeen hehkuttaa kaikille (ja laittaa tietty someen!) että "on se vaan mahtava mies, kun vaimon levätessä sohvalla Haluaa Välttämättä juuri tänään vesisateessa ilahduttaa vaimoaan hartaasti toivotulla vihannesmaalla" 😂😂😂

Mielesi on todella ruma. Tulee hyvä päivä kateuden ja katkeruuden kera.