Syöpään sairastunut amerikkalaisnainen Suomessa: "olen pahoillani niiden puolesta, jotka eivät osaa suomea"

Vierailija kirjoitti:

Neiti on hyvä ja menee hoidattamaan syömäänsä Amerikkaan jos ei suomalainen hoito kelpaa.

Täällä ei näköjään suurin osa keskustelijoista  ole lukenut uutista ollenkaan. Tuottaako lukeminen vaikeuksia? Tai luetun ymmärtäminen?

Vierailija kirjoitti:

Oli ihan hirveää kun olin synnytyksen jälkeen osastolla (sektion ja komplikaatioiden jälkeen itse aika heikossa hapessa) ja viereisessä sängyssä oli amerikkalainen nainen menossa hyvin ennenaikaiseen synnytykseen. Nainen aneli että saisi soittaa aviomiehensä avuksi tulkiksi mutta kätilö ei suostunut. Mies oli muutamaa tuntia aiemmin ajettu ulos vierailuajan loputtua.

"Ei tänne mitään miehiä tarvita hössöttämään" kätilö jupisi vaan toiselle kätilölle suomeksi. Nainen oli aika paniikissa, hänelle tehtiin kaikenlaisia toimenpiteitä eikä ymmärtänyt mitä tapahtuu.

Ja nämä kyseiset kätilöt/hoitajat oli n. 30-40-v ikäisiä että todellakin olivat opiskelleet englantia koulussa.

Hyi kamala, millaisia ihmisiä hoitajina!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni umpiruotsinkielinen iäkäs sukulainen kärsi sairaalassa siitä, että ei saanut palvelua ruotsiksi.

Kieltämättä se oli kamalaa, kun hoitajat osasivat yhden tai kaksi sanaa. Esim mat. Mitään hoito-ohjeita tms ei pystynyt juttelemaan. Tai pyytämään mitään.

Lääkärit osasivat melko hyvin. (älykkäinä tietty kirjoittaneet ruotsista ällän.) Mutta ei se lääketieteessä tarvittava sanasto ollut riittävällä tasolla. Hankalaa keskustella, kun miettivät, menisikö leikkaukseen vai ei. Jollei me miehen kanssa oltais oltu mukana, miten olisi sujunut.

Itte oon suomenkielinen. Mutta ruotsi on meidän toinen kotimainen. Meidän lapsemme eivät muuten suostu kirjoittamaan ruotsia yo-kirjoituksissa. Mitenköhän sitä jatkossa missään osataan, jollei rkp vaadi hallitusneuvotteluissa pakolliseksi.

Miksi tämä sai 55 alanuolta? Mieheni sukulainen oli erittäin pulassa. Sääliksi kävi.

. Hänen ikäluokalleen on aina painotettu, että ruotsi on tasaveroinen Suomessa.

Esim hänelle ei opetettu missään oppilaitoksessa suomea. Ei kansakoulussa eikä sen jälkeen jossain opistossa. Englantia kyllä oli.

Hänen ikäluokalleen oli siis painotettu, että ruotsi on täysin tasaveroinen kieli suomen kanssa. Mutta jostain syystä hänen ei ole tarvinnut opetella suomea, mutta samalla odotetaan, että suomen kielisiltä tulee palvelu ruotsiksi. Ja bättre folk vielä pohtii miksi ruotsin kieltä ei haluta opiskella.

Mutta olen pahoillani, ettei sukulaisesi saanut palvelua äidinkielellään. Olen sitä mieltä, että tuollaiset tärkeät palvelut tulisi saada äidinkielellä ja juuri sen takia siinä pitäisi käyttää tulkkeja eikä olettaa, että lääkärit/hoitajat, jotka ovat viimeksi ehkä tarvinneet ruotsia viisi vuotta sitten ja lukeneet oman alansa ruotsia yhden kurssin verran, osaisivat sitten solkata täydellistä ruotsia sen yhden kerran kun sitä tarvitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä väärinymmärtäjää taas liikkellä, tuomitsemassa otsikoin jotain olematonta suomi vastasiuutta jota jutussa ei edes ollut. Lapsellista käyttäisitte tuonkin ajan vaikka jonkun kielen opetteluun. Sitten kun on itsellä syöpä voi mietti että oliko se provojen työstäminen niin hyvää elämää sittenkään. 

Minä niin pahoitin mieleni..

Eihän tuo mikään Suomi-vastainen juttu ollut, mutta suomalaista terveydenhuoltoahan siinä kritisoitiin. Suurin ongelma oli, ettei potilaan mielestä hänen vaivaansa tutkittu tarpeeksi tarkasti, eikä hän ulkomaalaisena osannut hakea parempaa hoitoa. Suomea osaamattomille ongelma olisi siis paljon pahempi vielä.

Terveydenhuollossa on paljon kritisoitavaa, mutta en tiedä, onko ihan kohtuullista odottaa, että nuoren ihmisen nenän tukkoisuuden tajuttaisiin heti olevan superharvinainen syöpä.

Tietty ironia on siinäkin, että amerikkalainen kritisoi Suomen (lähes) ilmaista terveydenhuoltoa. Toki jos huonoa hoitoa on oikeasti saanut, siitä pitää voida valittaa, sitä en kiellä. Ja onhan tuo todella stressaava tilanne, kun voi vain odottaa että uusiutuuko syöpä vai ei.

Amerikassa kyllä testataan kaikki taudit jos on terveysvakuutus, koska sairaalat saavat testeistä rahaa. Siksi heidän systeemi onkin niin kallis. Suomessa taas saa suht tehokasta hoitoa jos sattuu sairastamaan jotain tavallista vaivaa, jonka diagnosointi onnistuu helposti. Hankalammat vaivat jäävät vastaavasti huonommalle hoidolle, koska niitä varten pitää itse osata hakeutua asiantuntijalle.

Suomessa kyllä on maailman parhaat tulokset mm. syövän hoidossa ja muussa joten tuo on pötyä.

Niin.... Kunhan ensin havaittaisiin se syöpä...

"Hänen syöpänsä on kuitenkin niin harvinainen, ettei sen mahdollisuus tullut lääkäreille mieleen."

Olipa outo otsikointi jutussa, klikkejä näköjään hesarikin kalastelee. Itse juttu oli mielenkiintoinen ja tämä otsikossa ollut asia mainittu vain sivulauseessa. Enemmän tarttuisi tässä jutussa siihen kuinka monella eri taholla ko. nainen joutui juoksemaan ennenkuin diagnoosi saatiin.

Vierailija kirjoitti:

Oon kyllä olettanut että kaikki terveydenhoidon ammattilaiset osaavat englantia. Eikös se pitäisi olla vähimmäisvaatimus alalle päästäkseen (ruotsista ei niin väliä)?

Ei kun juuri toisin päin on Suomen laissa asian laita, siis julkisella puolella: lakisääteisesti on osattava sekä suomen että ruotsin kieltä julkisen viran haltijan, ainakin korkeammissa yliopistollista akateemista loppututkintoa vaativissa viroissa kuten lääkäreiden kohdalla. Sitä varten tarvitsee olla yliopistosta hyväksytty arvosana sekä ruotsin kirjallisesta että suullisesta kokeesta. Suomen kielen osaaminen osoitetaan yleensä ns. kypsyyskokeella. Jos äidinkieli on ruotsi niin sitten toisin päin. Riippuen tutkinnosta myös ulkomaisen kielen kurssi voi olla pakollinen. Esim. lääkäreillä on pakollinen englanninkielen kurssi ja tentti, lisäksi ruotsin kirjallinen ja suullinen tentti ja suomen kielen osalta kypsyyskoe. Englannin kielestä ei ole lakisääteistä velvollisuutta osata sitä hoitajien ainakaan, en ole varma lääkäreistä vai voiko ulkomaisen kielen (englanti) pakollisen kurssin korvata esim. saksalla halutessaan ja onko kielten osalta kaikki LL-tutkinnot samanlaisia rakenteiltaan. Julkiseen virkaan hakiessa tulee ns. virkamiesruotsin osaaminen osoittaa. Esim. diplomi-insinööreillekin se ruotsi kuuluu sen takia yliopisto-opintoihin, että monin diplomi-insinööri hakee jotain virkaa. Suomessa saa lain mukaan asioida kaikissa julkisissa asioissa joko ruotsiksi tai suomeksi. Tosin esim. käytännössä Ahvenanmaalla jos koettaa asioida suomeksi niin saa vain huutoa ja haukut eikä suomea osata. Toki sama esim. jossain Lappeenrannassa vaikka ruotsinkielisten kohdalla käytännössä monesti on että esim. Kelassa tai sossussa ei voi asioida ruotsiksi.

Tätähän se on. Ruotsinkielisten ei tarvitse osata suomea (Suomessa), mutta suomenkielisten on pakko osata...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä väärinymmärtäjää taas liikkellä, tuomitsemassa otsikoin jotain olematonta suomi vastasiuutta jota jutussa ei edes ollut. Lapsellista käyttäisitte tuonkin ajan vaikka jonkun kielen opetteluun. Sitten kun on itsellä syöpä voi mietti että oliko se provojen työstäminen niin hyvää elämää sittenkään. 

Minä niin pahoitin mieleni..

Eihän tuo mikään Suomi-vastainen juttu ollut, mutta suomalaista terveydenhuoltoahan siinä kritisoitiin. Suurin ongelma oli, ettei potilaan mielestä hänen vaivaansa tutkittu tarpeeksi tarkasti, eikä hän ulkomaalaisena osannut hakea parempaa hoitoa. Suomea osaamattomille ongelma olisi siis paljon pahempi vielä.

Terveydenhuollossa on paljon kritisoitavaa, mutta en tiedä, onko ihan kohtuullista odottaa, että nuoren ihmisen nenän tukkoisuuden tajuttaisiin heti olevan superharvinainen syöpä.

Tietty ironia on siinäkin, että amerikkalainen kritisoi Suomen (lähes) ilmaista terveydenhuoltoa. Toki jos huonoa hoitoa on oikeasti saanut, siitä pitää voida valittaa, sitä en kiellä. Ja onhan tuo todella stressaava tilanne, kun voi vain odottaa että uusiutuuko syöpä vai ei.

Amerikassa kyllä testataan kaikki taudit jos on terveysvakuutus, koska sairaalat saavat testeistä rahaa. Siksi heidän systeemi onkin niin kallis. Suomessa taas saa suht tehokasta hoitoa jos sattuu sairastamaan jotain tavallista vaivaa, jonka diagnosointi onnistuu helposti. Hankalammat vaivat jäävät vastaavasti huonommalle hoidolle, koska niitä varten pitää itse osata hakeutua asiantuntijalle.

Suomessa kyllä on maailman parhaat tulokset mm. syövän hoidossa ja muussa joten tuo on pötyä.

Niin.... Kunhan ensin havaittaisiin se syöpä...

"Hänen syöpänsä on kuitenkin niin harvinainen, ettei sen mahdollisuus tullut lääkäreille mieleen."

Lääkärin tulee osata ja tietää diagnostiset kriteerit, oireet ja löydökset useaan tuhanteen sairauteen, kansanvälisessä tautiluokituksessa on jotain 5.000 sairautta joten jos on jokin harvinaisuus kyseessä jota on vain muutama esim. 1-2 vuodessa koko kansan 5.000.000:lla ihmisellä niin helposti voi käydä niin ettei se tule mieleen. Hoitoa varten toki harvinaisuuksissa voidaan laittaa spesialistille koska ei kukaan lääkäri voi osata kaikkien tuhansien sairauksien hoitoa eikä kaikkiin tietysti mitään hoitoa olekaan.

Mikä tuo syöpä oli, jokin tymooma tai pineooma ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni umpiruotsinkielinen iäkäs sukulainen kärsi sairaalassa siitä, että ei saanut palvelua ruotsiksi.

Kieltämättä se oli kamalaa, kun hoitajat osasivat yhden tai kaksi sanaa. Esim mat. Mitään hoito-ohjeita tms ei pystynyt juttelemaan. Tai pyytämään mitään.

Lääkärit osasivat melko hyvin. (älykkäinä tietty kirjoittaneet ruotsista ällän.) Mutta ei se lääketieteessä tarvittava sanasto ollut riittävällä tasolla. Hankalaa keskustella, kun miettivät, menisikö leikkaukseen vai ei. Jollei me miehen kanssa oltais oltu mukana, miten olisi sujunut.

Itte oon suomenkielinen. Mutta ruotsi on meidän toinen kotimainen. Meidän lapsemme eivät muuten suostu kirjoittamaan ruotsia yo-kirjoituksissa. Mitenköhän sitä jatkossa missään osataan, jollei rkp vaadi hallitusneuvotteluissa pakolliseksi.

Miksi tämä sai 55 alanuolta? Mieheni sukulainen oli erittäin pulassa. Sääliksi kävi.

. Hänen ikäluokalleen on aina painotettu, että ruotsi on tasaveroinen Suomessa.

Esim hänelle ei opetettu missään oppilaitoksessa suomea. Ei kansakoulussa eikä sen jälkeen jossain opistossa. Englantia kyllä oli.

Hänen ikäluokalleen oli siis painotettu, että ruotsi on täysin tasaveroinen kieli suomen kanssa. Mutta jostain syystä hänen ei ole tarvinnut opetella suomea, mutta samalla odotetaan, että suomen kielisiltä tulee palvelu ruotsiksi. Ja bättre folk vielä pohtii miksi ruotsin kieltä ei haluta opiskella.

Mutta olen pahoillani, ettei sukulaisesi saanut palvelua äidinkielellään. Olen sitä mieltä, että tuollaiset tärkeät palvelut tulisi saada äidinkielellä ja juuri sen takia siinä pitäisi käyttää tulkkeja eikä olettaa, että lääkärit/hoitajat, jotka ovat viimeksi ehkä tarvinneet ruotsia viisi vuotta sitten ja lukeneet oman alansa ruotsia yhden kurssin verran, osaisivat sitten solkata täydellistä ruotsia sen yhden kerran kun sitä tarvitsisi.

Itse osaan muodollisesti ruotsia niin hyvin että voin hakea mitä vain julkista virkaa jossa vaaditaan ruotsin osaaminen virkamieheltä vaadittavalla tavalla. Olen ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kokeen suorittanut hyväksytysti yliopistossa v. 2002. Sen jälkeen en sitä ole harjoitellut tai käyttänyt kylläkään. Mutta todistus minulla siitä on ja esim. valtion virkaa hakiessani v. 2010 se todistus hyväksytystä suorittamisesta vaadittiin, olin virassa 6 vuotta ja kertaakaan en sitä ruotsia virkaa hoitaessani tarvinnut enkä ole tarvinnut kyllä muulloinkaan. Ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa olin tekemisissä virkatöissä, mutta asioitiin aina englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä väärinymmärtäjää taas liikkellä, tuomitsemassa otsikoin jotain olematonta suomi vastasiuutta jota jutussa ei edes ollut. Lapsellista käyttäisitte tuonkin ajan vaikka jonkun kielen opetteluun. Sitten kun on itsellä syöpä voi mietti että oliko se provojen työstäminen niin hyvää elämää sittenkään. 

Minä niin pahoitin mieleni..

Eihän tuo mikään Suomi-vastainen juttu ollut, mutta suomalaista terveydenhuoltoahan siinä kritisoitiin. Suurin ongelma oli, ettei potilaan mielestä hänen vaivaansa tutkittu tarpeeksi tarkasti, eikä hän ulkomaalaisena osannut hakea parempaa hoitoa. Suomea osaamattomille ongelma olisi siis paljon pahempi vielä.

Terveydenhuollossa on paljon kritisoitavaa, mutta en tiedä, onko ihan kohtuullista odottaa, että nuoren ihmisen nenän tukkoisuuden tajuttaisiin heti olevan superharvinainen syöpä.

Tietty ironia on siinäkin, että amerikkalainen kritisoi Suomen (lähes) ilmaista terveydenhuoltoa. Toki jos huonoa hoitoa on oikeasti saanut, siitä pitää voida valittaa, sitä en kiellä. Ja onhan tuo todella stressaava tilanne, kun voi vain odottaa että uusiutuuko syöpä vai ei.

Amerikassa kyllä testataan kaikki taudit jos on terveysvakuutus, koska sairaalat saavat testeistä rahaa. Siksi heidän systeemi onkin niin kallis. Suomessa taas saa suht tehokasta hoitoa jos sattuu sairastamaan jotain tavallista vaivaa, jonka diagnosointi onnistuu helposti. Hankalammat vaivat jäävät vastaavasti huonommalle hoidolle, koska niitä varten pitää itse osata hakeutua asiantuntijalle.

Suomessa kyllä on maailman parhaat tulokset mm. syövän hoidossa ja muussa joten tuo on pötyä.

Niin.... Kunhan ensin havaittaisiin se syöpä...

"Hänen syöpänsä on kuitenkin niin harvinainen, ettei sen mahdollisuus tullut lääkäreille mieleen."

Lääkärin tulee osata ja tietää diagnostiset kriteerit, oireet ja löydökset useaan tuhanteen sairauteen, kansanvälisessä tautiluokituksessa on jotain 5.000 sairautta joten jos on jokin harvinaisuus kyseessä jota on vain muutama esim. 1-2 vuodessa koko kansan 5.000.000:lla ihmisellä niin helposti voi käydä niin ettei se tule mieleen. Hoitoa varten toki harvinaisuuksissa voidaan laittaa spesialistille koska ei kukaan lääkäri voi osata kaikkien tuhansien sairauksien hoitoa eikä kaikkiin tietysti mitään hoitoa olekaan.

Mikä tuo syöpä oli, jokin tymooma tai pineooma ?

Lue artikkeli.

Miksi meidän on verorahoilla kustannettava jonkun amerikkalaisen syöpähoidot? Olisikohan maksukykyä löytynyt, jos olisi kotimaassaan sairastunut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni umpiruotsinkielinen iäkäs sukulainen kärsi sairaalassa siitä, että ei saanut palvelua ruotsiksi.

Kieltämättä se oli kamalaa, kun hoitajat osasivat yhden tai kaksi sanaa. Esim mat. Mitään hoito-ohjeita tms ei pystynyt juttelemaan. Tai pyytämään mitään.

Lääkärit osasivat melko hyvin. (älykkäinä tietty kirjoittaneet ruotsista ällän.) Mutta ei se lääketieteessä tarvittava sanasto ollut riittävällä tasolla. Hankalaa keskustella, kun miettivät, menisikö leikkaukseen vai ei. Jollei me miehen kanssa oltais oltu mukana, miten olisi sujunut.

Itte oon suomenkielinen. Mutta ruotsi on meidän toinen kotimainen. Meidän lapsemme eivät muuten suostu kirjoittamaan ruotsia yo-kirjoituksissa. Mitenköhän sitä jatkossa missään osataan, jollei rkp vaadi hallitusneuvotteluissa pakolliseksi.

Miksi tämä sai 55 alanuolta? Mieheni sukulainen oli erittäin pulassa. Sääliksi kävi.

. Hänen ikäluokalleen on aina painotettu, että ruotsi on tasaveroinen Suomessa.

Esim hänelle ei opetettu missään oppilaitoksessa suomea. Ei kansakoulussa eikä sen jälkeen jossain opistossa. Englantia kyllä oli.

Hänen ikäluokalleen oli siis painotettu, että ruotsi on täysin tasaveroinen kieli suomen kanssa. Mutta jostain syystä hänen ei ole tarvinnut opetella suomea, mutta samalla odotetaan, että suomen kielisiltä tulee palvelu ruotsiksi. Ja bättre folk vielä pohtii miksi ruotsin kieltä ei haluta opiskella.

Mutta olen pahoillani, ettei sukulaisesi saanut palvelua äidinkielellään. Olen sitä mieltä, että tuollaiset tärkeät palvelut tulisi saada äidinkielellä ja juuri sen takia siinä pitäisi käyttää tulkkeja eikä olettaa, että lääkärit/hoitajat, jotka ovat viimeksi ehkä tarvinneet ruotsia viisi vuotta sitten ja lukeneet oman alansa ruotsia yhden kurssin verran, osaisivat sitten solkata täydellistä ruotsia sen yhden kerran kun sitä tarvitsisi.

Itse osaan muodollisesti ruotsia niin hyvin että voin hakea mitä vain julkista virkaa jossa vaaditaan ruotsin osaaminen virkamieheltä vaadittavalla tavalla. Olen ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kokeen suorittanut hyväksytysti yliopistossa v. 2002. Sen jälkeen en sitä ole harjoitellut tai käyttänyt kylläkään. Mutta todistus minulla siitä on ja esim. valtion virkaa hakiessani v. 2010 se todistus hyväksytystä suorittamisesta vaadittiin, olin virassa 6 vuotta ja kertaakaan en sitä ruotsia virkaa hoitaessani tarvinnut enkä ole tarvinnut kyllä muulloinkaan. Ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa olin tekemisissä virkatöissä, mutta asioitiin aina englanniksi.

Minäkin olen suorittanut yliopisto-opintojeni yhteydessä virkamiesruotsin ihan muutama vuosi sitten. En siis osaa juuri ollenkaan ruotsia enkä kurssillakaan ollut erityisen motivoitunut, vaan toin esille faktan, että olen siellä vain pakotettuna. Läpi meni. Sillä todistuksella voi käytännössä pyyhkiä perää, vaikka joskus johonkin julkiseen virkaan hakisinkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei Suomen ilmaiset palvelut miellytä voi aina mennä muualle.

Eihän tuo valittanut sitä kuinka kurjaa palvelua sai. Kertoi vain millaista se oli. Ihan samanlainen tarina kuin monella suomalaisellakin, eli heti ei tehdä oikeaa diagnoosia. Eikä se edes ollut jutun koko pointti.

Suomea kyllä oppii siinä missä mitä tahansa muutakin kieltä, jos täällä muuten kiinnostaa asua pidempään. Toki monessa paikassa pärjää englannillakin aivan mainiosti. Todellinen tarve tahtoo näkyä sitten, kun alkaa tarvitsemaan jotain yhteiskunnalta. Ei ole kuitenkaan suomalaisen yhteiskunnan velvollisuus tarjota palveluja kaikilla mahdollisilla maailman kielillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän odottanut, kunhan mainitsi että kommunikaatio olisi ollut hankalaa jos hän ei olisi osannut suomea. Loukkaannuit nyt ihan turhasta.

Haiskahtaa sille, että on Sibiksessä tottunut viettämään aikaa koulutettujen ja kultturellien sibisläisten kanssa, eli kuplassa, jossa "kaikki" osaavat englantia. Sitten joutunut poistumaan sieltä maailmaan, jossa kaikki ei hoidu englanniksi.

Tämähän se on iso ongelma näillä englanninkielisistä maista tulevilla ja etenkin heillä jotka asettuvat asumaan pääkaupunkiseudulle. Täällä pärjää, etenkin Helsingissä, vallan mainiosti englannin kielellä, joten ei vaivauduta opettelemaan paikallista kieltä. Maassamme asuu paljon esim amerikkaisia, jotka ovat asuneet Suomessa pitkälti toistakymmentä vuotta, eivätkä osaa vieläkään suomea käytännössä lainkaan. Kuitenkaan heitä ei katsota lainkaan kieroon, vaikka heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on onnistunut melko kehnosti. Monille muillehan asetetaan hyvinkin tiukkoja kriteereitä kielen suhteen, vaikka sieltäkin löytyisi englannin kielen osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neiti on hyvä ja menee hoidattamaan syömäänsä Amerikkaan jos ei suomalainen hoito kelpaa.

Voi luoja, lukekaa se artikkeli! Hän ei todellakaan haukkunut suomalaista sairaanhoitoa JA OSAA MYÖS PUHUA SUOMEA.

Hmm, en ole tuo kenelle vastaat ja luin kyllä artikkelin. Mutta mikä sen artikkelin pointti on, ellei se, ettei potilas saanut tarpeeksi nopeasti hoitoa, ja osittain siksi ettei ulkomaalaisena osannut sitä vaatia? Tavallisen ihmisen syövässä ei ole paljon uutisoitavaa ilman jotain erityistä näkökulmaa. Naisella itsellään ei taida olla syöpähoidoista paljon valittamista, mutta itse artikkelin näkökulma on kylläkin kritisoida suomalaista terveydenhuoltoa ja etenkin sen tapaa kohdella ulkomaalaisia potilaita. Artikkelista suurin osa käsitteli sitä, ettei nenän tukkoisuutta otettu alussa tarpeeksi vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei Suomen ilmaiset palvelut miellytä voi aina mennä muualle.

Eihän tuo valittanut sitä kuinka kurjaa palvelua sai. Kertoi vain millaista se oli. Ihan samanlainen tarina kuin monella suomalaisellakin, eli heti ei tehdä oikeaa diagnoosia. Eikä se edes ollut jutun koko pointti.

Mikä se pointti siis oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän odottanut, kunhan mainitsi että kommunikaatio olisi ollut hankalaa jos hän ei olisi osannut suomea. Loukkaannuit nyt ihan turhasta.

Haiskahtaa sille, että on Sibiksessä tottunut viettämään aikaa koulutettujen ja kultturellien sibisläisten kanssa, eli kuplassa, jossa "kaikki" osaavat englantia. Sitten joutunut poistumaan sieltä maailmaan, jossa kaikki ei hoidu englanniksi.

Tämähän se on iso ongelma näillä englanninkielisistä maista tulevilla ja etenkin heillä jotka asettuvat asumaan pääkaupunkiseudulle. Täällä pärjää, etenkin Helsingissä, vallan mainiosti englannin kielellä, joten ei vaivauduta opettelemaan paikallista kieltä. Maassamme asuu paljon esim amerikkaisia, jotka ovat asuneet Suomessa pitkälti toistakymmentä vuotta, eivätkä osaa vieläkään suomea käytännössä lainkaan. Kuitenkaan heitä ei katsota lainkaan kieroon, vaikka heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on onnistunut melko kehnosti. Monille muillehan asetetaan hyvinkin tiukkoja kriteereitä kielen suhteen, vaikka sieltäkin löytyisi englannin kielen osaamista.

Onko kieli ainoa integraation kriteeri? Useimmat amerikkalaiset ovat täällä naimisissa suomalaisen kanssa, saaneet kansalaisuuden ja käyvät töissä. Monella on täällä myös omaisuutta ja lapsia.

Miks tää yliopistolainen ei mennyt YTHS: lle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän odottanut, kunhan mainitsi että kommunikaatio olisi ollut hankalaa jos hän ei olisi osannut suomea. Loukkaannuit nyt ihan turhasta.

Haiskahtaa sille, että on Sibiksessä tottunut viettämään aikaa koulutettujen ja kultturellien sibisläisten kanssa, eli kuplassa, jossa "kaikki" osaavat englantia. Sitten joutunut poistumaan sieltä maailmaan, jossa kaikki ei hoidu englanniksi.

Tämähän se on iso ongelma näillä englanninkielisistä maista tulevilla ja etenkin heillä jotka asettuvat asumaan pääkaupunkiseudulle. Täällä pärjää, etenkin Helsingissä, vallan mainiosti englannin kielellä, joten ei vaivauduta opettelemaan paikallista kieltä. Maassamme asuu paljon esim amerikkaisia, jotka ovat asuneet Suomessa pitkälti toistakymmentä vuotta, eivätkä osaa vieläkään suomea käytännössä lainkaan. Kuitenkaan heitä ei katsota lainkaan kieroon, vaikka heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on onnistunut melko kehnosti. Monille muillehan asetetaan hyvinkin tiukkoja kriteereitä kielen suhteen, vaikka sieltäkin löytyisi englannin kielen osaamista.

Onko kieli ainoa integraation kriteeri? Useimmat amerikkalaiset ovat täällä naimisissa suomalaisen kanssa, saaneet kansalaisuuden ja käyvät töissä. Monella on täällä myös omaisuutta ja lapsia.

Valkosia protestantteja ei katota kieroon niin kauan kun ovat turisteja. Hyvä puolihan suomenosaamattomuuessaan toki on se että eivät saakansalaisuutta eivätkä äänestä kokoomusta tai vihreitä.