Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi suomalaiset eivät sävellä ja sanoita uutta kansallislaulua?
28.05.2019 |
Maamme-laulu on laina ja Finlandia on liian vaikea. Miksi suomalaiset eivät järjestä kansallislaulun sävellyskilpailua?
Olisi sitten suomalaisen tekemä (mieluummin DNA-testi ja kantakirja todistuksena) ja siitä tulisi sellainen, joka kelpaa kaikille ja sopisi laulettavaksi meille suomalaisille raakkujille.
Kommentit (17)
Ei ole Finlandia liian vaikea vaan sen juuri pitäisi olla Suomen kansallislaulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
Vierailija kirjoitti:
euroviisumenestyksen perusteella parempi ettei yritetäkään
No sehän olisi täydellistä, että muut maat eivät siitä tykkäisi niin sitä ei varastettaisi muihin maihin, kuten Maamme-laulun ja Finlandian kanssa on jo käynyt.
No miksi nyt vihersuvakille ei kelpaakaan suomenruotsalaisen ja saksalaismamun luomus?
Vierailija kirjoitti:
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
- Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty, ja jo vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, niin sanottu Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt”. Säveltäjä Heikki Klemetti kutsui Maamme-laulua Paavilaulun muunnelmaksi. Kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen väitteli Klemetin kanssa asiasta 1944. Haapanen myönsi, että Maamme-laulussa saattoi olla vaikutteita Paavilaulusta
- Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
-Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Finlandia liian vaikea vaan sen juuri pitäisi olla Suomen kansallislaulu.
Niinhän ne suomalaiset kiekujat tuppaavat ajattelemaan, että ovat hyviä laulajia ja ääni riittää. Johtunee siitä, että ovat kuuroja omalle äänelleen.
Juicen "Ei elämästä selviä hengissä" olisi hyvä. Nimi ja ensimmäiset sanat jo kertovat Suomesta kaiken oleellisen:
Kas elämä se kaikkein vaikeinta lie...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yks P. Kurikan nimipäivien kappaleista sopis tosi hyvin!
Saman voisi tehdä Suomileijonalle. Leijona kertoo Ruotsin vallan alla olemisesta, eikä meillä esiinny leijonaa luonnossa. Sen sijaan meillä on esimerkiksi uljas ilves ja voisimme vaihtaa Suomileijonan vaikka Suomi-ilvekseen. Tai vaikkapa saimaannorppaan, jota ei muualla maailmassa esiinny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saman voisi tehdä Suomileijonalle. Leijona kertoo Ruotsin vallan alla olemisesta, eikä meillä esiinny leijonaa luonnossa. Sen sijaan meillä on esimerkiksi uljas ilves ja voisimme vaihtaa Suomileijonan vaikka Suomi-ilvekseen. Tai vaikkapa saimaannorppaan, jota ei muualla maailmassa esiinny.
Norppa olisi kyllä muodoiltaan aika suomalainen pötkylä, joka ei kauheesti liiku, makaa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Juicen "Ei elämästä selviä hengissä" olisi hyvä. Nimi ja ensimmäiset sanat jo kertovat Suomesta kaiken oleellisen:
Kas elämä se kaikkein vaikeinta lie...
Minun mielestäni Irwin Goodmanin "Terveisiä perseestä" olisi hyvä kansallislaulu.
Terveisiä perseestä yhteiskunnan luteet, prässihousut ja liituraitakuteet...
Teillä on taito lipoa ja nuolla ja mahtimiehinä kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
- Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty, ja jo vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, niin sanottu Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt”. Säveltäjä Heikki Klemetti kutsui Maamme-laulua Paavilaulun muunnelmaksi. Kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen väitteli Klemetin kanssa asiasta 1944. Haapanen myönsi, että Maamme-laulussa saattoi olla vaikutteita Paavilaulusta
- Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
-Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo
No näytäpä laulu mistä voisi osoittaa ettei se ole saanut mitään vaikutteita mistään muusta laulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
- Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty, ja jo vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, niin sanottu Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt”. Säveltäjä Heikki Klemetti kutsui Maamme-laulua Paavilaulun muunnelmaksi. Kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen väitteli Klemetin kanssa asiasta 1944. Haapanen myönsi, että Maamme-laulussa saattoi olla vaikutteita Paavilaulusta
- Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
-Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo
Todella hyvä kansallislaulu kun sanat on ruotsalaiselta ja sävelmä saksalaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lippukin on kristinuskon tunnustus, joka ei sovi ateisteille. Värit ovat kyllä hyvät. Lippuunkin voisi laittaa jotain luontoon liittyvää. Valkoinen lentävä joutsen sinisellä pohjalla kenties :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
- Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty, ja jo vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, niin sanottu Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt”. Säveltäjä Heikki Klemetti kutsui Maamme-laulua Paavilaulun muunnelmaksi. Kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen väitteli Klemetin kanssa asiasta 1944. Haapanen myönsi, että Maamme-laulussa saattoi olla vaikutteita Paavilaulusta
- Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
-Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo
Jokainen voi sitten tehdä ihan omat päätelmänsä kuinka paljon muistuttaa Maamme-laulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Maamme-laulu on laina"
Laina mistä?
- Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty, ja jo vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, niin sanottu Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt”. Säveltäjä Heikki Klemetti kutsui Maamme-laulua Paavilaulun muunnelmaksi. Kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen väitteli Klemetin kanssa asiasta 1944. Haapanen myönsi, että Maamme-laulussa saattoi olla vaikutteita Paavilaulusta
- Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
-Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo
Todella hyvä kansallislaulu kun sanat on ruotsalaiselta ja sävelmä saksalaiselta.
No osoittaa hyvin miten Suomi ei ollut mikään pullo 1850-luvulla vaan kansainvälinen, ja oli maahanmu.uttoakin vaikka tänne ei tullutkaan vyörymällä nee-kere.itä.
Alue: Aihe vapaa
euroviisumenestyksen perusteella parempi ettei yritetäkään