Miksi ihmeessä tuhlaatte niin tuhottomasti rahaa esim. vauvanvaatteisiin?

Periaatteessahan sekä lapsi että aikuinen pärjäävät aika pienelläkin vaatevarastolla, mutta jos vaateshoppailu tuo iloa elämään, mitä pahaa siinä on? Jos siis perheen talous antaa siihen mahdollisuuden. Sitä minäkään en ymmärrä, että tuhlataan vaatteisiin, jos budjetti on kiinni yhdestä satasesta. Jos tilanne olisi se, että joutuu kyttäämään, milloin lapsilisä tulee, että pääsee ruokakauppaan, on ehkä aihetta miettiä kulutustottumuksia uusiksi.

Meillä tosin aika monet nätit ja siistit vauvan vaatteet ystäväperheiltä käytettyinä saatuja ja osa itse ostamiani (tuhlaamiani??) tai uutena lahjaksi saatuja.



Mä en voi ymmärtää, miksi tämä häiritsee niin paljon joitakin ihmisiä? Siis, niin paljon, että joku viitsii tehdä aiheesta oikein aloituksenkin!!



Minä olen just sellainen, monien mielestä ärsyttävä äiti, joka haluaa pukea lapsensa nätisti, niin kuin puen mielestäni itsenikin. Olen varmaan oikein superärsyttävä, kun satun vielä pitämään palstalla paljon parjatuista Marimekon kuoseista ja väreistä!

Enkä muuten voisi kuvitellakaan, että laittaisin lapselleni sukat, jotka eivät sovi väreiltään muiden vaatteiden kanssa!

Nyt kun vihdoin saa ekaa omaa lasta pukea, on niin ihanaa ostaa nättejä vaatteita ja katsella niitä lapsen päällä. Minuakin häiritsee, jopa kotona kahdestaan ollessa, jos lapsella on " väärän väriset" sukat jalassa :). Ja silloinhan sillä ei ole mitään tekmistä lapsen " esittelyn" kanssa. Sallittakoon tämä ilo äideille!

vaihtoehtoiset rahareiät. Esimerkkinä vaan, että jollakin ne vähäiset rahat menee niinkin turhiin ostoksiin ja lapsella sitten kuluneet rääsyt päällä. Että suon vähävaraiselle mieluummin vaatteisiin tuhlailun. Itse en kuulu niihin, joilla tänään tulleet lapsilisät on jo tuhlattu etukäteen. Säästöön menee...

Joka kerta kun on vauva syntyny, olen ostellu mielettömät määrät vauvan vaatteita. Harvemmin käytän sisaruksilta jääneitä vaatteita. Ja myönnän et tää taitaa olla jonkin sortin sairaus. Kaapit pullollaan vauvan vaatteita ja lisää pitää vauvalle ostaa. Kaikkea ei edes kerkiä käyttämään ja sit taas en raaski myydä tai antaa niitä pois kun säästän taas seuraavalle jolle kuitenkin ostan uutta. Eikä tää ole mukavaa vaan erittäin rassaavaa.

on lapsen tai vauvan arvostamista.



Toiseksi tilanteen mukainen pukeutiminen on tärkeää.

Omalla pihalla meillä on kirpparilta ostettuja tai muuten halpoja piha vaatteita, koska pojilla esim. verkkarit ja lenkkarit ovat hetkessä kamalan näköiset. Päiväkodissa on taas käytännöllistä, mutta siistiä vaatetusta. Sitten on vielä olemassa paremmat vaatteet, joita ei vartavasten anneta sotkuisiin leikkeihin.

Vierailija:

Kirppariltakin löytyy hyviä, ja ei vauva välitä mitä päälleen pukee. Kyllä se merkkitietoisuus iskee sitten leikki-iässä päälle, ytuhlatkaa silloin??? Ymmärrän tietysti rikkaat, muttta nekin joilla ei niin kamalasti rahaa ole?

Pukeudun itse, niin miksi en pukisi lapsianikin. Ja ei ne vaatteet nykyään kaupassa hirveästi enemmän maksa kuin esim. huutonetissä.



On myös mukava ajatella kuinka lapseni vanhemmiksi tullessaan voivat kaivaa esiin omat somat vauvanvaatteensa ja pukea ne omille lapsilleen. Oma ja mieheni äiti ovat nimittäin säästäneet kivoimmat/kauneimmat vaatteemme ja tuntuu kivalta pukea ne nyt omille lapsilleen.



Se on tietynlaista lapsen kunnioitusta sekin, että vaatettaa nätisti. Ei tietenkään tärkeintä sellaista, mutta osa sitä mun mielestä.

oli sitä rahaa vähän tai paljon.. ja lapsihan suorastaan oikeuttaa kuluttamaan.. eihän sitä itselle mitään

..eikä aivan kulahtaneisiin vetimiin. Täälläpäin on ainakin yleisempää, että lapsen vaatteet ja kengät (ja turvaistuimet sun muut myös) ovat vähintäänkin viidellä käytettyjä, mutta ison talon pihalla seisoo kaksi uutta autoa. Vanhemmatkin ovat vielä siedettävästi puettuja, mutta voi niitä lapsia! Talvellakin sellaiset ohenneet ja kuluneet ryysyt jotenkin heitetty päälle, että varmasti palelee, kun on kaula paljaana eikä puvussa ja kengissä toppausta ollenkaan. Ja syykuussa heitetään Kuomat jalkaan, kun ei kesäkenkien jälkeen viitsitä syksykenkiä ostaa.

Ja toisten kunnioittamista pukeminen on siinä mielessä, että miettii vähän miten mihinkin tilanteeseen pukeutuu. Kyllä minulta ainakin menee ruokahalut, kun muksut tuodaan ravintolaan ulkoilupuvussa ja riisutaan se ja sitten syödään ja ollaan siellä rikkinäisissä kulahtaneissa kalsareissa.



Eli paremmin ymmärrän niitä, jotka haluavat satsata lastensa pukeutumiseen, kuin niitä jotka satsaavat vain isin autoon.

kun on ihan pienillä vauvoilla kaikenlaista merkkivaatteita hirveät määrät, jotka juuri mahtuu päälle parisen kuukautta. Jotkut ei varmaan tule ajatelleeksi, että samaa linjaa ei sitten mitenkään voi jatkaa, kun lapset kasvavat tai heitä on perheessä useampi, että osteltaisiin jatkuvasti kaapit pullolleen vaatteita, kun entiset on vielä käyttämättä.

tuskin ap tarkoitti, että lasten tulisi olla kuluneissa, sotkuisissa tai rikkinäisissä vaatteissa.

Kyllä sitä voi lapsensa pukea kauniisti, siististi ja tilanteen mukaisesti, vaikka ei siihen laittaisikaan kaikkia rahojaan, ainakaan niin, että elää jo yli varojensa.

yleensä se tuppaa olemaan niin, että johonkin ne rahat menevät: joko lastenvatteisiin tai muuhun. joku tuhlaa tupakkaan, joku kaljaan, joku omiin merkkivaatteisiin, joku huonekaluihin tai astioihin jne. ap, taidat olla itse tosi säästäväinen tapaus? meillä ainakin kuluu rahaa erinäisiin juttuihin, vaikkemme polta eikä meillä ole kalliita harrastuksia. lastenvaatteet ovat yksi menoerä. pyrin hankkimaan erilaisia vaatteita: kirppikseltä löytöjä, tuttavilta kierrätettyjä ja kaupasta uusia. Mitä isommiksi lapset tulevat, sitä vaikeampi on löytää kirppikseltä siistejä vaatteita. mutta pääasiaan: me ostamme lapsille kauniita vaatteita, koska teemme niin itsellemmekin. pyrin aina hankkimaan hyvän hinta-laatusuhteen vaatteita. myös vauvana lapsille on ostettu uusia vaatteita mutta iso osa käytössä olevista on ollut myös kierrätettyjä.