(Entinen) ystävä välttelee

Vierailija kirjoitti:

Joo mulla oli kans yks tällänen "kaveri", muuttui oudoksi ja vältteleväksi. Ei edes moikannut kun tervehdin. Sanoin hänelle: No haistapa sitten kuule pasca. Eipähän tarvi enää miettiä tuollaista oudokkia.

Entä jos oli masentunut tms, silloin voi olla itsetunto alhaalla..

Oiskohan mennyt jotenkin eteen päin elämässään,päässyt piireihin?Ehkäpä tullut valehdeltua tai peiteltyä menneitä asioita ja nyt varuillaan tilanteissa,joissa joku voi tuoda esille jotain totuuksia.Outoja tyyppejä on paljon,jotka teeskentelevät.Mistään synkistä salaisuuksista ei tarvi olla edes kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luettuani tuon nro 3:n kommentin, alan kallistua siihen, että hän on lähempänä totuutta kuin minä. Yllättävä reaktio, mutta olen nähnyt tapahtuvan. Jos haluat vielä Annan jonkunlaiseksi ystäväksi, laita ihmeessä hänelle viesti tyyliin ’harmi kun ei ehditty jutella siellä juhlissa, mutta mentäiskö torstaina lasilliselle?’. Jos hän ei vastaa tai kieltäytyy eikä ehdota toista päivää, niin se tais olla sitten siinä.

Pitää harkita tälläisen viestin laittamista. Tällä hetkellä olen niin harmistunut kaikesta ignooraamisesta ja yksipuolisuudesta, etten oikeastaan halua enää yrittää. Oishan se silti hyvä idea, katsotaan jos tästä lauhdun. :)

Ap

Ymmärrän :-D. Sillä tavalla vain saisit selville, että onko jotain ystävyyttä jäljellä vai ei, sinun ei tarvitsisi arvuutella eikä tuhlata energiaasi. Mutta tosiaan, eri asia on, viitsiikö edes yrittää, jos toinen käyttäytyy noin huonosti.

Ennenkuin mollaat Annaa lisää, niin muista, että olemme vasta aloittajan stooria kuulleet...

No kerrohan pois oma puolesi. 

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan mennyt jotenkin eteen päin elämässään,päässyt piireihin?Ehkäpä tullut valehdeltua tai peiteltyä menneitä asioita ja nyt varuillaan tilanteissa,joissa joku voi tuoda esille jotain totuuksia.Outoja tyyppejä on paljon,jotka teeskentelevät.Mistään synkistä salaisuuksista ei tarvi olla edes kysymys.

En oikeastaan tiedä, missä piireissä hän pyörii nykyään. Paitsi näköjään on vielä tekemisissä illanvieton järjestäneen kaverini kanssa.

Menin nyt vakoilemaan hänen someaan, siellä on paljon kuvia ihmisistä, joita en tunne. Lisäksi perheestä ja parista lapsuudenystävästä. On näköjään alkanut tekemään hyväntekeväisyyttä ja mainostamaan kaikkea eettisyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvää. Mikä siis eroaa aiemmasta aika paljonkin. Tuntuu vähän nololta kyllä vakoilla.

Viesti 44 oli taas Ap. Sori unohtuu tägätä!

Vierailija kirjoitti:

Hän on luultavasti tulkinnut etääntymisenne toisin. Ehkä hän ajattelee, että sinun olisi vain pitänyt sinnikkäästi pitää yhteyttä ja tyytyä ihan toisenlaiseen ystävyyteen kuin mitä oli ennen Annan pariutumista. Ihmisillä on niin outo tapa tulkita asiat aina omaksi edukseen. Hän on luultavasti ollut uuden miehensä pauloissa eikä nähnyt mitään muuta. Ja kun pahimmat huurut olivat haihtuneet hän havaitsikin sinun jatkaneen omaa elämääsi ilman häntä.

Ja sivuhuomio. Minulla on myös muutama ystävä, jotka seurassa käyttäytyvät välttelevästi, mutta kahden kesken oikein miellyttävästi. Vähän tulee outo hytinä näistä tyypeistä.

Mulla on myös tuollainen kaveri. Tämä seurassa välttelevästi käyttäytymine njohtuu siitä, että hän esittää eri ihmisille erilaista naamaa. On iso riski jäädä tästä esittämisestä kiinni, kun seurassa on useista porukoista olevia ihmisiä.

Annan näkö on huonontunut tässä välissä, eikä erottanut, kuka olet. Kaverisi tunnisti äänestä.

Illanistujaisissa oli Annan sijasta Annan identtinen kaksoisisko Enni

Vierailija kirjoitti:

Olen aika epävarma ulkonäöstäni, muilta kuulen kehuja. Kukapa sitä haukkuja antaisikaan. :D Varmaan suurin piirtein yhtä paljon meillä on ollut Annan kanssa "ihailijoita". En usko että on mustasukkainen. :D

Suomalainen omaa kehua välttelevä tapa sanoa olevansa kaunis ja miesten suosiossa. Jos olisit ruma ja epäsuosittu, olisit vastannut suoraan "ei, olen ruma ja epäsuosittu"

Vierailija kirjoitti:

Mulla on myös tuollainen kaveri. Tämä seurassa välttelevästi käyttäytyminen johtuu siitä, että hän esittää eri ihmisille erilaista naamaa. On iso riski jäädä tästä esittämisestä kiinni, kun seurassa on useista porukoista olevia ihmisiä.

Hyi. Aika raskasta vetää montaa roolia eri suuntiin, yhtä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on luultavasti tulkinnut etääntymisenne toisin. Ehkä hän ajattelee, että sinun olisi vain pitänyt sinnikkäästi pitää yhteyttä ja tyytyä ihan toisenlaiseen ystävyyteen kuin mitä oli ennen Annan pariutumista. Ihmisillä on niin outo tapa tulkita asiat aina omaksi edukseen. Hän on luultavasti ollut uuden miehensä pauloissa eikä nähnyt mitään muuta. Ja kun pahimmat huurut olivat haihtuneet hän havaitsikin sinun jatkaneen omaa elämääsi ilman häntä.

Ja sivuhuomio. Minulla on myös muutama ystävä, jotka seurassa käyttäytyvät välttelevästi, mutta kahden kesken oikein miellyttävästi. Vähän tulee outo hytinä näistä tyypeistä.

Mulla on myös tuollainen kaveri. Tämä seurassa välttelevästi käyttäytymine njohtuu siitä, että hän esittää eri ihmisille erilaista naamaa. On iso riski jäädä tästä esittämisestä kiinni, kun seurassa on useista porukoista olevia ihmisiä.

Totta! Ja ap:n ja Annan tapauksessa voi olla kysymys samasta asiasta. Anna on puhunut ap:sta negatiiviseen sävyyn illanvieton järjestäjälle ja rooli oli sitten pitänyt pitää päällä. Sikäli voi olla, ettei ap kuitenkaan hyödy kahdenkeskisestä keskustelusta, koska Anna voi taas esittää eri ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on luultavasti tulkinnut etääntymisenne toisin. Ehkä hän ajattelee, että sinun olisi vain pitänyt sinnikkäästi pitää yhteyttä ja tyytyä ihan toisenlaiseen ystävyyteen kuin mitä oli ennen Annan pariutumista. Ihmisillä on niin outo tapa tulkita asiat aina omaksi edukseen. Hän on luultavasti ollut uuden miehensä pauloissa eikä nähnyt mitään muuta. Ja kun pahimmat huurut olivat haihtuneet hän havaitsikin sinun jatkaneen omaa elämääsi ilman häntä.

Ja sivuhuomio. Minulla on myös muutama ystävä, jotka seurassa käyttäytyvät välttelevästi, mutta kahden kesken oikein miellyttävästi. Vähän tulee outo hytinä näistä tyypeistä.

Mulla on myös tuollainen kaveri. Tämä seurassa välttelevästi käyttäytymine njohtuu siitä, että hän esittää eri ihmisille erilaista naamaa. On iso riski jäädä tästä esittämisestä kiinni, kun seurassa on useista porukoista olevia ihmisiä.

Totta! Ja ap:n ja Annan tapauksessa voi olla kysymys samasta asiasta. Anna on puhunut ap:sta negatiiviseen sävyyn illanvieton järjestäjälle ja rooli oli sitten pitänyt pitää päällä. Sikäli voi olla, ettei ap kuitenkaan hyödy kahdenkeskisestä keskustelusta, koska Anna voi taas esittää eri ihmistä.

Tai sitten on puhunut ap:sta pahaa omalle miehelleen ja ei halua vaikuttaa tämän silmissä kaksinaamaiselta

Vierailija kirjoitti:

Hän on luultavasti tulkinnut etääntymisenne toisin. Ehkä hän ajattelee, että sinun olisi vain pitänyt sinnikkäästi pitää yhteyttä ja tyytyä ihan toisenlaiseen ystävyyteen kuin mitä oli ennen Annan pariutumista. Ihmisillä on niin outo tapa tulkita asiat aina omaksi edukseen. Hän on luultavasti ollut uuden miehensä pauloissa eikä nähnyt mitään muuta. Ja kun pahimmat huurut olivat haihtuneet hän havaitsikin sinun jatkaneen omaa elämääsi ilman häntä.

Ja sivuhuomio. Minulla on myös muutama ystävä, jotka seurassa käyttäytyvät välttelevästi, mutta kahden kesken oikein miellyttävästi. Vähän tulee outo hytinä näistä tyypeistä.

Tuo viimeinen lause muakin kummastuttaa. Miksi joku on isommassa seurassa kuin ei tuntisi sinua ja sitten kahden kesken juttelee? En tajua, käynyt mullekin tuolleen.

Minulla on vähän samanlainen kokemus, mutta toistepäin. Ystävä, jonka tunsin melkein 10 vuotta ja jonka kanssa oli asuttukin yhdessä, löysi miehen itselleen. Valitettavasti minä ja mies emme vaan tulleet toimeen keskenämme. Emme mitenkään. Samalla ystäväni alkoi muuttua samanlaiseksi kuin mies. Kyyniseksi ja piikitteleväksi. Siinä, missä me ennen hänen poikaystäväänsä nauroimme, pidimme hauskaa ja puhuimme kaikesta, niin nyt aina kun tapasimme, hän vain valitti kaikesta ja nälvi ihmisiä. On väsynyt jokaisen tapaamisen jälkeen.

Poistuin hiljaisesti takavasemmalle ja lopulta kokonaan pois.

Harmittaa, että menetin ystävän, mutta olen iloinen niistä vuosista, jotka kuljimme samaan suuntaan. 

^ Siis OLIN väsynyt tapaamisten jälkeen.

Minulle on tapahtunut samalla tavalla. Todella hyvä (paras) ystäväni lopetti yhteydenpidon pikkuhiljaa kokonaan sen jälkeen, kun tapasin elämäni rakkauden, jonka kanssa sittemmin menin naimisiin. Oltiin kouluaikaisia ystäviä ja aikuisina 18 vuotta kuin paita ja peppu. Kerrottiin toisillemme kaikki asiat. Lomat vietettiin usein yhdessä. Olen miettinyt suuttuiko etten lähtenyt hänen kanssaan ulkomaanmatkalle syksyllä vaan pidin kesäloman kesällä mieheni kanssa mökillä. Syksyllä ei olisi ollut mahdollista olla edes lomalla, mutta ehkä hän ei sitä sitten ymmärtänyt. Tämän jälkeen ehkä vuoden parin päästä törmäsin häneen vahingossa sellaisessa paikassa ettei ollut mahdollisuutta kuin moikata ja vaihtaa pari "diipadaapa"sanaa. Sen jälkeen laitoin hänelle sähköpostia, jossa ehdotin tapaamista kahville tai syömään. Vastasi, että hänen on hankala saada koiriaan ja kissojaan hoitoon. Se oli varmasti osittain totta, mutta  halutessaan olisi kyllä päässyt tulemaan. Ajattelin sitten, että antaa olla. Kurjinta kuitenkin, kun en tosiaankaan tiedä miksi välirikko tuli, koska riitaa ei ollut. Voin vaan arvailla. Olisi reilua puhua asiat halki, vaikka sitten ystävyys olisikin loppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on luultavasti tulkinnut etääntymisenne toisin. Ehkä hän ajattelee, että sinun olisi vain pitänyt sinnikkäästi pitää yhteyttä ja tyytyä ihan toisenlaiseen ystävyyteen kuin mitä oli ennen Annan pariutumista. Ihmisillä on niin outo tapa tulkita asiat aina omaksi edukseen. Hän on luultavasti ollut uuden miehensä pauloissa eikä nähnyt mitään muuta. Ja kun pahimmat huurut olivat haihtuneet hän havaitsikin sinun jatkaneen omaa elämääsi ilman häntä.

Ja sivuhuomio. Minulla on myös muutama ystävä, jotka seurassa käyttäytyvät välttelevästi, mutta kahden kesken oikein miellyttävästi. Vähän tulee outo hytinä näistä tyypeistä.

Mulla on myös tuollainen kaveri. Tämä seurassa välttelevästi käyttäytymine njohtuu siitä, että hän esittää eri ihmisille erilaista naamaa. On iso riski jäädä tästä esittämisestä kiinni, kun seurassa on useista porukoista olevia ihmisiä.

mutta entä kun isommassa porukassa muut eivät tunne minua, vain tuo joka kohtelee kuin ilmaa tuntee minut. Miksi siis olla tuollainen isommassa porukassa? Ehkä jotenkin johtuu siitä että haluaa olla just niitten tiettyjen seurassa vain sillä hetkellä eikä kenenkään muun olen pähkäillyt.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tapahtunut samalla tavalla. Todella hyvä (paras) ystäväni lopetti yhteydenpidon pikkuhiljaa kokonaan sen jälkeen, kun tapasin elämäni rakkauden, jonka kanssa sittemmin menin naimisiin. Oltiin kouluaikaisia ystäviä ja aikuisina 18 vuotta kuin paita ja peppu. Kerrottiin toisillemme kaikki asiat. Lomat vietettiin usein yhdessä. Olen miettinyt suuttuiko etten lähtenyt hänen kanssaan ulkomaanmatkalle syksyllä vaan pidin kesäloman kesällä mieheni kanssa mökillä. Syksyllä ei olisi ollut mahdollista olla edes lomalla, mutta ehkä hän ei sitä sitten ymmärtänyt. Tämän jälkeen ehkä vuoden parin päästä törmäsin häneen vahingossa sellaisessa paikassa ettei ollut mahdollisuutta kuin moikata ja vaihtaa pari "diipadaapa"sanaa. Sen jälkeen laitoin hänelle sähköpostia, jossa ehdotin tapaamista kahville tai syömään. Vastasi, että hänen on hankala saada koiriaan ja kissojaan hoitoon. Se oli varmasti osittain totta, mutta  halutessaan olisi kyllä päässyt tulemaan. Ajattelin sitten, että antaa olla. Kurjinta kuitenkin, kun en tosiaankaan tiedä miksi välirikko tuli, koska riitaa ei ollut. Voin vaan arvailla. Olisi reilua puhua asiat halki, vaikka sitten ystävyys olisikin loppu.

Tässä voi olla syynä sellainen että kaverisi on sinkku ja ajatteli että kun sinä pariuduit, teidän dynamiikka muuttuu kun sinulla on mies eikä enää aikaa tavata häntä ja hän ajatteli että helpompi antaa olla koko suhteenne kuin joutua taas kaverin hylkäämäksi joka ei näe kuin sen miehensä (vaikka et olisi hylännyt, hän ehkä näki asian niin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tapahtunut samalla tavalla. Todella hyvä (paras) ystäväni lopetti yhteydenpidon pikkuhiljaa kokonaan sen jälkeen, kun tapasin elämäni rakkauden, jonka kanssa sittemmin menin naimisiin. Oltiin kouluaikaisia ystäviä ja aikuisina 18 vuotta kuin paita ja peppu. Kerrottiin toisillemme kaikki asiat. Lomat vietettiin usein yhdessä. Olen miettinyt suuttuiko etten lähtenyt hänen kanssaan ulkomaanmatkalle syksyllä vaan pidin kesäloman kesällä mieheni kanssa mökillä. Syksyllä ei olisi ollut mahdollista olla edes lomalla, mutta ehkä hän ei sitä sitten ymmärtänyt. Tämän jälkeen ehkä vuoden parin päästä törmäsin häneen vahingossa sellaisessa paikassa ettei ollut mahdollisuutta kuin moikata ja vaihtaa pari "diipadaapa"sanaa. Sen jälkeen laitoin hänelle sähköpostia, jossa ehdotin tapaamista kahville tai syömään. Vastasi, että hänen on hankala saada koiriaan ja kissojaan hoitoon. Se oli varmasti osittain totta, mutta  halutessaan olisi kyllä päässyt tulemaan. Ajattelin sitten, että antaa olla. Kurjinta kuitenkin, kun en tosiaankaan tiedä miksi välirikko tuli, koska riitaa ei ollut. Voin vaan arvailla. Olisi reilua puhua asiat halki, vaikka sitten ystävyys olisikin loppu.

Tässä voi olla syynä sellainen että kaverisi on sinkku ja ajatteli että kun sinä pariuduit, teidän dynamiikka muuttuu kun sinulla on mies eikä enää aikaa tavata häntä ja hän ajatteli että helpompi antaa olla koko suhteenne kuin joutua taas kaverin hylkäämäksi joka ei näe kuin sen miehensä (vaikka et olisi hylännyt, hän ehkä näki asian niin)

Niin kurjaa että näin tapahtuu! Hylätä nyt toinen etukäteen ihan varmuuden vuoksi, ennenkun toinen vaan ehtii muka hylätä. Tuossahan päätyy varmasti yksin. Minulle on käynyt ihan sama juttu, ja onni uudesta miehestä vaihtui hetkeksi suruun ystävän menettämisestä. Minä yritin mutta hän antoi mulle vaan kylmää olkapäätä. Ei sitten. Vähän tuli olo myös että ihankun haluaisi sabotoida toisen onnellisuuden, että hähää etpäs voi saada kaikkea, kavereita ja miestä. Vaikka eihän se välttämättä tietoista käytöstä toisen puolelta ole.

Lisää ideoita? Kiinnostava ilmiö