Tuleeko teillä aikuisenakin tunne että pitää juosta pimeästä alakerrasta rappuset ylös nopeasti koska JOKIN on ihan selän takana
Vanhempieni talo on rintamamiestalo jossa kellarikerroksessa saunatilat. Sieltä kun lähtee ja sammuttaa valot perässä on se ihan säkkipimeä. Mulle tulee vieläkin, melkein 40-vuotiaana välillä pakottava olo että ne raput on loikittava kaksi kerrallaan ylös mahdollisimman nopeasti ja ovi kiinni koska sieltä käytävän perältä lähtee jotain mun perään😱
Kommentit (26)
Täh? Ei oo tullu tollasta lapsenakaan. Miten tulisi aikuisena? Ethän vaan oo jotain spykedeelejä käyttäny elämäsi aikana, niistä voi tulla flashbäkkejä paljon myöhemminkin?
Joo tulee. Ja välillä ihan kotona pimeässä nukkumaan mennessä pelkoa jostain asuntoon tunkeutujasta.
Ei tule nyt eikä ole tullut ennenkään tuollaista tunnetta portaissa.
ei tule, en muutenkaan pelkää mörköjä M43
Joo, rivarin portaat ylös harppomalla niin jytinä käy :D
Vierailija kirjoitti:
Täh? Ei oo tullu tollasta lapsenakaan. Miten tulisi aikuisena? Ethän vaan oo jotain spykedeelejä käyttäny elämäsi aikana, niistä voi tulla flashbäkkejä paljon myöhemminkin?
En ole ikinä käyttänyt mitään huumeita. Vissiin liian vilkas mielikuvitus ollut aina :D Ja liian nuorena katsotuilla kauhuleffoilla kai jotain osuutta asiaan... ap
Vierailija kirjoitti:
Asun nykyisin omassa lapsuudenkodissani, jossa samalla tavoin kylpyhuone ja sauna kellarissa. Kellarista pois juokseminen loppui, kun meille tuli koira, joka seuraa minua kaikkialle, joten enää ei tarvi olla kellarissa yksin 😂
Mua pelottaa välillä tulla vintinraput alas koira perässä, edessä tai sivulla:)
Meillä myös kellarikerroksessa saunatilat, mutta pimeässä ei tarvi kulkea, koska valokatkaisin on portaiden yläpäässä. Silti jokin epämääräinen inha tunne tulee varsinkin silloin kun olen yksin kotona ja pitää kellarista jotain hakea (ilta-aikaan siis, ei päivisin). Kai se tunne on jotenkin lapsuudesta säilynyt, eikä auta vaikka kuinka yrittää järjellä selittää, että ei siellä kellarissa mitään pelättävää ole.
Meidän kotitalossa (missä isovanhemmat aikoinaan asuivat) on perunakellari, enkä ole koskaan käynyt siellä, aikuisenakaan. On kai se vähän outoa, että kotitalossa on joku sellainen paikka.
Kyllä on, sama juttu. Ehken juokse, mutta sellainen pelonsekainen tunne tulee kuin joku katsoisi tai seuraisi. Samoin sängylle on hypättävä askelta kauempaa jottei kukaan tai mikään nappaa sängyn alta jalkaan kiinni. Joskus mietin uskallanko kääntyä pimeässä ympäri koska pelkään näkeväni pimeydessä minua seuraavan olennon.
Ja ihan normaali olen, liian vilkas mielikuvitus vain. N36
Ei kun olen aina pimeän tullen jo juovuksissa.
Talomme en yhdessä kerroksessa, ei portaikkoa.
Mutta sängyn reunan yli jalkoja roikottaessa tulee joskus se ajatus, että joku nappaa kiinni jalasta.
rva 47
Lapsena tuo tunne oli todella voimakas. Ulkohuussikin oli 15 metriä rinnettä alaspäin, siinä kunto kasvoi kun juoksi tuon pätkän ylös muutaman kerran alaspäin. Nykyään ei enää...
Vierailija kirjoitti:
Talomme en yhdessä kerroksessa, ei portaikkoa.
Mutta sängyn reunan yli jalkoja roikottaessa tulee joskus se ajatus, että joku nappaa kiinni jalasta.
rva 47
Tuohan selviää kokeilemalla. Roikuta jalkoja ja huomaa, kukaan ei nappaa niitä. Ainakaan jos teillä ei ole koiraa tai kissaa, joka voi luulla, että nyt leikitään jotain.
Vierailija kirjoitti:
ei tule, en muutenkaan pelkää mörköjä M43
Kanadalaiset pelkää.
Meillä on kylppäri kodinhoitohuoneen perällä. KHH:ssa on verhon takana jätekeräysastiat, nämä metallit, muovit, paperit sun muut. Joskus huomaan nukkumaan mennessä, että kylppäriin on jäänyt valo päälle, ja kun menen sitä sammuttamaan, on ihan pakko laittaa KHH:seen valo (vaikka näkisin ihan hyvin mennä sen läpi ja takaisin), koska siitä verhon ohi on niin karmivaa mennä. Ties mikä siellä verhona takana istuu.
Näin kerran sellaista untakin, että siellä oli joku hullu sekopäätappaja mielisairas, joka vain istui tuijottamassa ohi kulkevia ja talon hiljetessä lähti sieltä hiippailemaan pitkin taloa ja heräsin unessani siihen, että se olento seisoi sänkyni vieressä kumartuneena ihan lähelle kasvojani ja tuijotti minua.
Hyi helkkari, sen jälkeen varsinkin tuo paikka tässä talossa on ollut erityisen karmiva. Kerran kun mies lähti yli yön työmatkalle, minun oli pakko käydä tarkistamassa se verhontaka ennen kuin pystyin menemään nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kylppäri kodinhoitohuoneen perällä. KHH:ssa on verhon takana jätekeräysastiat, nämä metallit, muovit, paperit sun muut. Joskus huomaan nukkumaan mennessä, että kylppäriin on jäänyt valo päälle, ja kun menen sitä sammuttamaan, on ihan pakko laittaa KHH:seen valo (vaikka näkisin ihan hyvin mennä sen läpi ja takaisin), koska siitä verhon ohi on niin karmivaa mennä. Ties mikä siellä verhona takana istuu.
Näin kerran sellaista untakin, että siellä oli joku hullu sekopäätappaja mielisairas, joka vain istui tuijottamassa ohi kulkevia ja talon hiljetessä lähti sieltä hiippailemaan pitkin taloa ja heräsin unessani siihen, että se olento seisoi sänkyni vieressä kumartuneena ihan lähelle kasvojani ja tuijotti minua.
Hyi helkkari, sen jälkeen varsinkin tuo paikka tässä talossa on ollut erityisen karmiva. Kerran kun mies lähti yli yön työmatkalle, minun oli pakko käydä tarkistamassa se verhontaka ennen kuin pystyin menemään nukkumaan.
Verho pois niin kukaan ei voi lymytä sen takana.
Asun nykyisin omassa lapsuudenkodissani, jossa samalla tavoin kylpyhuone ja sauna kellarissa. Kellarista pois juokseminen loppui, kun meille tuli koira, joka seuraa minua kaikkialle, joten enää ei tarvi olla kellarissa yksin 😂