Lue keskustelun säännöt.
Mua ei yhtään surettanut ekan mieheni kuolema
25.05.2019 |
Asiakas vaan eilen oli itkuinen kun miehensä oli kuollut muutama kuukausi sitten.
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kai, jos toivoit sitä.
Tai aiheutti tilanteen? :D
Vierailija kirjoitti:
No ei kai, jos toivoit sitä.
En mä sitä toivonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai, jos toivoit sitä.
Tai aiheutti tilanteen? :D
Hän oli sairaalassa 2 viikkoa ja kuoli siellä.
Eikä esikoisen adoptioon antaminenkaan. Etkä sä nykyäänkään ole onnellinen, vaan lähinnä sellainen ankeuttaja, joka imee kaiken ilon omasta ja nykyisen miehen ja pidetyn lapsen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit syöttää sille vähän itse tekemääsi sienisalaattia.
Vierailija kirjoitti:
Taisit syöttää sille vähän itse tekemääsi sienisalaattia.
No kuule, en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai, jos toivoit sitä.
En mä sitä toivonut.
Sähän inhosit sitä väkisinmakaajaa.
Ammattivalittaja taas miettii niin pirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihmissuhteita on erilaisia. En mäkään surrut exän kuolemaa. Mutta mulla olikin huonot muistot hänestä. Mut jos suhteesta olisi ollut enemmän hyviä muistoja, ehkä olisinkin surrut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai, jos toivoit sitä.
En mä sitä toivonut.
Sähän inhosit sitä väkisinmakaajaa.
Silti hän olisi voinut elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ikinä ollut onnellinen?
Olen. Nuorena ekan poikaystävän kanssa, silloin kun asuin yksin ja kun tapasin nykyisen mieheni. Tilanteet ja ihmiset vaan muuttuu.
Ehkää hän rakasti miestään? Olen kuullut sellaisista tilanteista.