Tyttäreltä kiellettiin nuorisopsykiatrisella sarjakuvien piirtäminen, kun piirsi kuulemma liian synkästä aiheesta (hirviöt/pimeät metsät tms.)

Tuo kuulostaa oudolta. Voisiko siitä jutella hoitotapaamisessa.

Kummallista hoitamista. Pitäähän ihmisellä jotain tekemistä,olla pelkkä oleilu on kauheaa

etenkin paikassa, jossa ei ole tuttuja.

Onkohan tuo hoitohenkilökunta ihan ajan tasalla.

Työskentelen nuorisopsyk polilla ja melko erikoiselta kuulostaa. Kannattaa varmaan kysyä henkilökunnalta, että mikä perusteena välineiden pois ottamiseen. Nyt ei jotenkin tunnu mätsäävän se, että synkkyys olisi syynä tähän.

Kannattaa tehdä valitus, ei ole nyt ammattimaista tuo touhu. Kuulostaa näin vaikean masennuksen läpi käyneenä ja myöskin piirtämällä ja kirjoittamalla asioita käsitelleenä suoranaiselta kidutukselta, joka saattaa ajaa lapsesi jopa entistä pahempaan jamaan.

On mahdollista sillä olen kuullut myös tuollaisella osastolla askartelutaideryhmän vetäjän kieltäneen kun piirsi hyvin! Olisi siis pitänyt piirtää niinkuin se eukko määräsi vaan töherryksiä .Muu ei ollutkaan kuulemma potilasta itseään.

No ei todellakaan ole asiallista! Taiteen kautta voi käsitellä kaikki vaikeatkin tunteet läpi. Parempihan se on purkaa maalaamiseen, piirtämiseen yms luovaan toimintaan kuin kääntyä sisäänpäin tai alkaa itsetuhoiseksi. Siitähän on suomessa tehty väitöskirjakin että nuoret säätelevät tunteitaan musiikin avulla, miksei sama pätisi muihin taidemuotoihin. 

Valita asiasta ja pysy nuoresi tukena. Tsemppiä!

Juuri tuollaistahan se on. Kyykytetään silkasta kyykyttämisen ilosta ja vallanhalusta. Ja kun tuollaisen jälkeen mitään paranemista ei tapahdu, aletaan kohta jo puhua psykoottisuudesta ja ties mistä.

Olisiko sairaalalla tarjota taideterapiaa? Tuskinpa.

Tosi outoa henkilökunnan toiminta, yhteys osaston vastaavaan tai ylilääkäriin. Tosin varaudu siihen että pitää henkilökuntansa puolta.

Kyllä pitäs saada piirtää!! Se auttaa!! Voivat muuttua valoisammiksi kuvat ajan mittaan.

Luulisi että taideterapiassa saisi maalata, piirtää tai vaikka töherrellä juuri sitä mikä sillä hetkellä tuntuu oikealle (ja sitten käydään yhdessä terapeutin kanssa läpi sitä mitä on tehty ja mitä ajatuksia ja tunteita se herättää). Ihan käsittämättöntä että jossain nuorisopsykiatrisella ei saisi taiteilla mitä haluaa. 

Todella outoa! 

Mä nimittäin osastolla kirjoitin päiväkirjaa, sen avulla minua hoidettiin ja juttelin sen kautta tuntemuksiani hoitajille. Vaikka olikin kaikkea itsem-rha juttujakin siellä!

Mikä ihmeen paikka toi on?? Voiko tyttö siirtyä muualle?

Mä en usko tätä juttua, kokemusta sairaalassa olosta on.

Minä olin psykiatrisessa sairaalassa yli kuukauden. Aikuisten puolella mutta kirjoitin paljon siellä ja valtaosa synkkää tekstiä Hoitajat ja lääkäri olivat sitä mieltä miten on hyvä kirjoittaa ja sanoin että saavat lukea. Sanovat suoraan etteivät lue ellen minä anna vihkoa käteen ja ole läsnä.

Kyllä kumma juttu .Ehkä taas hänellä jotain kokemattomia /asiaa tuntemattomia hoitajia.Yleensähän noista kuvista selviää se mikä häntä pitää tuossa maailmassa jos osaa katsoa.Eivät viitsi keskittyä asiaan niin kuin joka paikassa nykyään.

Ota heti yhteyttä sinne osaston johtoon, ei tuo kuulosta yhtään hyvältä tavalta kuntouttaa ihmistä, tunteet pitäisi käsitellä ja piirtäminen on oikein hyvä tapa tähän, juuri tällainen toiminta on sitä mihin pitäisi kannustaa ja opettaa.

Jos tuo on totta, en kyllä jättäisi asiaa tähän, etenkin mikäli on kyse nuorisopsykiatrian osastosta.

Kannattaa muistaa mitä kaikkea sairaaloissa voi tapahtua, osaamatontakin hoitoa ja raskaita riman alituksia, kuten vanhuspuolella.

Varmasti näitä sattuu myös psykiatrian puolella, ne vaan harvemmin nostetaan esiin, kun jostain syystä niistä ei valiteta.

Kyllä ottaisin asian esiin hoitotapaamisessa. Pelkkä sängyssä makaaminen ja nukkuminen ei ole hoitoa, se voi olla hoidotta jättämistä.

Ei varmaan saa sitten myöskään puhua niistä ikävistä asioista? Tosi terapeuttista.

En kyllä jaksa uskoa tätä.

Ainut mikä mulla tulee mieleen, että jotenkin kokevat tytön pitävän synkkyyttään yllä toiminnallaan, velloo niissä ikävissä ajatuksissaan.

Uskon tämän kyllä täysin, joissakin paikoissa työntekijät käyttäytyvät oikeasti todella mielivaltaisesti. Välillä tuntuu, että noihin hommiin on hakeutunut epänormaalin paljon vallanhimoisia sadisteja. Itse jouduin nuorena osastolle, jossa minulta kiellettiin elämäni henkireikä, lukeminen, koska en ollut kuulemma hoitajien mielestä lukiessani "tarpeeksi läsnä". Olin jo valmiiksi todella ahdistunut osastolle joutumisesta, eikä tuo lukukielto yhtään parantanut tilannetta.

Kommunistit ei siedä jos joku osaa jotain ja ne rupee rajottaan osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Uskon tämän kyllä täysin, joissakin paikoissa työntekijät käyttäytyvät oikeasti todella mielivaltaisesti. Välillä tuntuu, että noihin hommiin on hakeutunut epänormaalin paljon vallanhimoisia sadisteja. Itse jouduin nuorena osastolle, jossa minulta kiellettiin elämäni henkireikä, lukeminen, koska en ollut kuulemma hoitajien mielestä lukiessani "tarpeeksi läsnä". Olin jo valmiiksi todella ahdistunut osastolle joutumisesta, eikä tuo lukukielto yhtään parantanut tilannetta.

Aina ei tarvitse olla edes vallanhimoisia sadisteja, vaan ihan yksistään "empaattisia" ja "ihmisläheisiä" työntekijöitä. Yleensä näillä sanoilla itseään kuvailevat, etenkin (nuoriso)psykiatrian puolella, ovat kaikkea muuta. Projisoivat nuoriin omaa käsitystään "oikeasta nuoruudesta" ja haluavat tukahduttaa nuorten negatiiviset tunteet, koska ne ovat "pahoja". Oikeasti empaattinen ihminen ei koko aikaa alleviivaa empaattisuuttaan vaan antaa tekojen puhua puolestaan.