Kieltenopettajien mielestä englantia ei tarvitse opiskella koulussa, koska sen oppii peleistä! Opettajia ei siis tarvita?

Ei silla pelaamisella opitulla kielella pysty kirjoittamaan liikekirjetta, ei edes kunnollista sahkopostia.

Nakeehan sen tallakin palstalla, katuojakielta kaytetaan niinkuin se olisi yleisesti hyvaksyttavaa mutta yksinkertaistakaan sanomaa ei osata kirjoittaa oikein englanniksi.

t. usalainen

Ei silla pelaamisella opitulla kielella pysty kirjoittamaan liikekirjetta, ei edes kunnollista sahkopostia.

Nakeehan sen tallakin palstalla, katuojakielta kaytetaan niinkuin se olisi yleisesti hyvaksyttavaa mutta yksinkertaistakaan sanomaa ei osata kirjoittaa oikein englanniksi.

t. usalainen

Osaatko sinä lukea, ap? Siinä lukee että ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kannattaa valita jokin muu kieli.

Englanti alkaa silti kolmosella tai nelosella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä englannin dissaaminen on itse asiassa pakkoruotsittajien keksintöä (ja pakkoruotsittajiahan on kieltenopettajien liitto täynnä, koska iso osa kieltenopettajista on pakkoruotsinopettajia).

Esim. Ruotsissa ei tulisi kuuloonkaan, että lasten englannin opintoja yritettäisiin tärvellä ja tuputettaisiin tilalle jotain marginaalista vähemmistökieltä.

Suomessa kuitenkin tarvitaan sitä ruotsin kielen taitoa ja jos kaikki hylkäävät ruotsin englannin kustannuksella, kuka opettaa niille ruotsinkielisille sitten suomen tai englannin jotta voivat keskustella suomenkielisten kanssa? Ruotsinkielisille vanhuksille tarvitaan hoitajia tulevaisuudessakin jne. ei ruotsin kieltä voida hylätä sen takia että opeteltaisiin paremmin englantia.

Huoh. Jos keinotekoiset pakot jätetään huomioimatta, ruotsia EI tarvitse Suomessa missään.

Ruotsinkielisille on alempien pisterajojen kiintiöt yliopistoihin ym. juuri siksi, että he palvelevat toisiaan. LIsättäköön sitten ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta, jos ei ole riittävästi ruotsinkielisiä vanhusten vaipanvaihtajia.

Paitsi että yhteiskunnan on mahdollistettava samanlaiset koulutus- ja työelämämahdollisuudet sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestölle joten esimerkiksi ruotsinkielisestä väestöstä ei voida "korvamerkitä" jotain tiettyä osaa esimerkiksi ruotsinkieliseen palveluun tai ruotsinkielisiksi hoitajiksi.

Ruotsinkielinen väestö voi vaikka sataprosenttisesti opiskella tohtoriksi ja siitä huolimatta heille tarvitaan riittävät palvelut omalla äidinkielellään, joka on turvattava myös tulevaisuudessa. Sen takia suomalaisten on osattava riittävästi ruotsia niin, että suomenkielinen väestö pystyy toimimaan työelämässä myös ruotsiksi ja palvelemaan ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää tulkkaamalla. Konetulkkaus kehittyy jatkuvasti.

Onhan saamelaisillakin oikeus saada julkiset palvelut saameksi, silti ei ole pakkosaamea!

Luuletko että omassa kotimaassaan, maan virallista kieltä käyttävä kansalainen suostuu siihen että hänen palvelut hoidetaan jonkun tulkin kautta? Ja miksi sitä saamea jatkuvasti otetaan aina mukaan näihin keskusteluihin kun sen asema ei ole ruotsin ja suomen kielten aseman tasolla suomessa. Saameksi ei ole pakko järjestää palveluita esim. pääkaupunkiseudulla mutta ruotsiksi palvelut on saatava koko suomessa.

Ja ihan käytännön syistäkin on syytä, että saman valtion kansalaiset puhuu yhteistä kieltä, eihän siitä nyt mitään tule ettei kansalaiset ymmärrä toisiaan. Lisäksi tulee muistaa, että Ahvenanmaan alueella, joka on myös osa suomea, ei ole suomen kielen opetusta joten sen varaan, että ruotsinkieliset osaisivat suomea, ei voida laskea vaan myös suomenkielisten velvollisuus on osata ruotsia.

Niin juuri, Suomessa suomea.

Lopetaan siis pakkoruotsittaminen ja lisätään ruotsinkielisten suomen opintoja.

PS. saamelaisilla on ihan samanlaiset oikeudet kuin ruotsinkielisillä saada VALTION palvelut omalla kielellä omakielisen kunnan ulkopuolella. Ruotsinkielisillä ei ole sen suurempia oikeuksia suomenkielisessä kunnassa kuin saamenkielisillä. Kunnan ei siis ole pakko järjestään mitään ruotsinkielisiä palveluja suomenkielisessä kunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä englannin dissaaminen on itse asiassa pakkoruotsittajien keksintöä (ja pakkoruotsittajiahan on kieltenopettajien liitto täynnä, koska iso osa kieltenopettajista on pakkoruotsinopettajia).

Esim. Ruotsissa ei tulisi kuuloonkaan, että lasten englannin opintoja yritettäisiin tärvellä ja tuputettaisiin tilalle jotain marginaalista vähemmistökieltä.

Suomessa kuitenkin tarvitaan sitä ruotsin kielen taitoa ja jos kaikki hylkäävät ruotsin englannin kustannuksella, kuka opettaa niille ruotsinkielisille sitten suomen tai englannin jotta voivat keskustella suomenkielisten kanssa? Ruotsinkielisille vanhuksille tarvitaan hoitajia tulevaisuudessakin jne. ei ruotsin kieltä voida hylätä sen takia että opeteltaisiin paremmin englantia.

Huoh. Jos keinotekoiset pakot jätetään huomioimatta, ruotsia EI tarvitse Suomessa missään.

Ruotsinkielisille on alempien pisterajojen kiintiöt yliopistoihin ym. juuri siksi, että he palvelevat toisiaan. LIsättäköön sitten ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta, jos ei ole riittävästi ruotsinkielisiä vanhusten vaipanvaihtajia.

Paitsi että yhteiskunnan on mahdollistettava samanlaiset koulutus- ja työelämämahdollisuudet sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestölle joten esimerkiksi ruotsinkielisestä väestöstä ei voida "korvamerkitä" jotain tiettyä osaa esimerkiksi ruotsinkieliseen palveluun tai ruotsinkielisiksi hoitajiksi.

Ruotsinkielinen väestö voi vaikka sataprosenttisesti opiskella tohtoriksi ja siitä huolimatta heille tarvitaan riittävät palvelut omalla äidinkielellään, joka on turvattava myös tulevaisuudessa. Sen takia suomalaisten on osattava riittävästi ruotsia niin, että suomenkielinen väestö pystyy toimimaan työelämässä myös ruotsiksi ja palvelemaan ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää tulkkaamalla. Konetulkkaus kehittyy jatkuvasti.

Onhan saamelaisillakin oikeus saada julkiset palvelut saameksi, silti ei ole pakkosaamea!

Luuletko että omassa kotimaassaan, maan virallista kieltä käyttävä kansalainen suostuu siihen että hänen palvelut hoidetaan jonkun tulkin kautta? Ja miksi sitä saamea jatkuvasti otetaan aina mukaan näihin keskusteluihin kun sen asema ei ole ruotsin ja suomen kielten aseman tasolla suomessa. Saameksi ei ole pakko järjestää palveluita esim. pääkaupunkiseudulla mutta ruotsiksi palvelut on saatava koko suomessa.

Ja ihan käytännön syistäkin on syytä, että saman valtion kansalaiset puhuu yhteistä kieltä, eihän siitä nyt mitään tule ettei kansalaiset ymmärrä toisiaan. Lisäksi tulee muistaa, että Ahvenanmaan alueella, joka on myös osa suomea, ei ole suomen kielen opetusta joten sen varaan, että ruotsinkieliset osaisivat suomea, ei voida laskea vaan myös suomenkielisten velvollisuus on osata ruotsia.

Alkuperäiskielen asema on huonompi kuin siirtolaisten mukana tulleen täysin vieraan ruotsin kielen, koska ???

Vierailija kirjoitti:

Ei silla pelaamisella opitulla kielella pysty kirjoittamaan liikekirjetta, ei edes kunnollista sahkopostia.

Nakeehan sen tallakin palstalla, katuojakielta kaytetaan niinkuin se olisi yleisesti hyvaksyttavaa mutta yksinkertaistakaan sanomaa ei osata kirjoittaa oikein englanniksi.

t. usalainen

Ja tämä vaikka jokainen täällä on käynyt läpi koulun englannin tunnit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä englannin dissaaminen on itse asiassa pakkoruotsittajien keksintöä (ja pakkoruotsittajiahan on kieltenopettajien liitto täynnä, koska iso osa kieltenopettajista on pakkoruotsinopettajia).

Esim. Ruotsissa ei tulisi kuuloonkaan, että lasten englannin opintoja yritettäisiin tärvellä ja tuputettaisiin tilalle jotain marginaalista vähemmistökieltä.

Suomessa kuitenkin tarvitaan sitä ruotsin kielen taitoa ja jos kaikki hylkäävät ruotsin englannin kustannuksella, kuka opettaa niille ruotsinkielisille sitten suomen tai englannin jotta voivat keskustella suomenkielisten kanssa? Ruotsinkielisille vanhuksille tarvitaan hoitajia tulevaisuudessakin jne. ei ruotsin kieltä voida hylätä sen takia että opeteltaisiin paremmin englantia.

Huoh. Jos keinotekoiset pakot jätetään huomioimatta, ruotsia EI tarvitse Suomessa missään.

Ruotsinkielisille on alempien pisterajojen kiintiöt yliopistoihin ym. juuri siksi, että he palvelevat toisiaan. LIsättäköön sitten ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta, jos ei ole riittävästi ruotsinkielisiä vanhusten vaipanvaihtajia.

Paitsi että yhteiskunnan on mahdollistettava samanlaiset koulutus- ja työelämämahdollisuudet sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestölle joten esimerkiksi ruotsinkielisestä väestöstä ei voida "korvamerkitä" jotain tiettyä osaa esimerkiksi ruotsinkieliseen palveluun tai ruotsinkielisiksi hoitajiksi.

Ruotsinkielinen väestö voi vaikka sataprosenttisesti opiskella tohtoriksi ja siitä huolimatta heille tarvitaan riittävät palvelut omalla äidinkielellään, joka on turvattava myös tulevaisuudessa. Sen takia suomalaisten on osattava riittävästi ruotsia niin, että suomenkielinen väestö pystyy toimimaan työelämässä myös ruotsiksi ja palvelemaan ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää tulkkaamalla. Konetulkkaus kehittyy jatkuvasti.

Onhan saamelaisillakin oikeus saada julkiset palvelut saameksi, silti ei ole pakkosaamea!

Luuletko että omassa kotimaassaan, maan virallista kieltä käyttävä kansalainen suostuu siihen että hänen palvelut hoidetaan jonkun tulkin kautta? Ja miksi sitä saamea jatkuvasti otetaan aina mukaan näihin keskusteluihin kun sen asema ei ole ruotsin ja suomen kielten aseman tasolla suomessa. Saameksi ei ole pakko järjestää palveluita esim. pääkaupunkiseudulla mutta ruotsiksi palvelut on saatava koko suomessa.

Ja ihan käytännön syistäkin on syytä, että saman valtion kansalaiset puhuu yhteistä kieltä, eihän siitä nyt mitään tule ettei kansalaiset ymmärrä toisiaan. Lisäksi tulee muistaa, että Ahvenanmaan alueella, joka on myös osa suomea, ei ole suomen kielen opetusta joten sen varaan, että ruotsinkieliset osaisivat suomea, ei voida laskea vaan myös suomenkielisten velvollisuus on osata ruotsia.

Alkuperäiskielen asema on huonompi kuin siirtolaisten mukana tulleen täysin vieraan ruotsin kielen, koska ???

USAn mallin mukaan. Siirtolaiskielellä parempi asema kuin alkuperäiskielillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä englannin dissaaminen on itse asiassa pakkoruotsittajien keksintöä (ja pakkoruotsittajiahan on kieltenopettajien liitto täynnä, koska iso osa kieltenopettajista on pakkoruotsinopettajia).

Esim. Ruotsissa ei tulisi kuuloonkaan, että lasten englannin opintoja yritettäisiin tärvellä ja tuputettaisiin tilalle jotain marginaalista vähemmistökieltä.

Suomessa kuitenkin tarvitaan sitä ruotsin kielen taitoa ja jos kaikki hylkäävät ruotsin englannin kustannuksella, kuka opettaa niille ruotsinkielisille sitten suomen tai englannin jotta voivat keskustella suomenkielisten kanssa? Ruotsinkielisille vanhuksille tarvitaan hoitajia tulevaisuudessakin jne. ei ruotsin kieltä voida hylätä sen takia että opeteltaisiin paremmin englantia.

Huoh. Jos keinotekoiset pakot jätetään huomioimatta, ruotsia EI tarvitse Suomessa missään.

Ruotsinkielisille on alempien pisterajojen kiintiöt yliopistoihin ym. juuri siksi, että he palvelevat toisiaan. LIsättäköön sitten ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta, jos ei ole riittävästi ruotsinkielisiä vanhusten vaipanvaihtajia.

Paitsi että yhteiskunnan on mahdollistettava samanlaiset koulutus- ja työelämämahdollisuudet sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestölle joten esimerkiksi ruotsinkielisestä väestöstä ei voida "korvamerkitä" jotain tiettyä osaa esimerkiksi ruotsinkieliseen palveluun tai ruotsinkielisiksi hoitajiksi.

Ruotsinkielinen väestö voi vaikka sataprosenttisesti opiskella tohtoriksi ja siitä huolimatta heille tarvitaan riittävät palvelut omalla äidinkielellään, joka on turvattava myös tulevaisuudessa. Sen takia suomalaisten on osattava riittävästi ruotsia niin, että suomenkielinen väestö pystyy toimimaan työelämässä myös ruotsiksi ja palvelemaan ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestää tulkkaamalla. Konetulkkaus kehittyy jatkuvasti.

Onhan saamelaisillakin oikeus saada julkiset palvelut saameksi, silti ei ole pakkosaamea!

Luuletko että omassa kotimaassaan, maan virallista kieltä käyttävä kansalainen suostuu siihen että hänen palvelut hoidetaan jonkun tulkin kautta? Ja miksi sitä saamea jatkuvasti otetaan aina mukaan näihin keskusteluihin kun sen asema ei ole ruotsin ja suomen kielten aseman tasolla suomessa. Saameksi ei ole pakko järjestää palveluita esim. pääkaupunkiseudulla mutta ruotsiksi palvelut on saatava koko suomessa.

Ja ihan käytännön syistäkin on syytä, että saman valtion kansalaiset puhuu yhteistä kieltä, eihän siitä nyt mitään tule ettei kansalaiset ymmärrä toisiaan. Lisäksi tulee muistaa, että Ahvenanmaan alueella, joka on myös osa suomea, ei ole suomen kielen opetusta joten sen varaan, että ruotsinkieliset osaisivat suomea, ei voida laskea vaan myös suomenkielisten velvollisuus on osata ruotsia.

Alkuperäiskielen asema on huonompi kuin siirtolaisten mukana tulleen täysin vieraan ruotsin kielen, koska ???

Etelä-Suomen saamenpuhujat sulautuivat muuhun väestöön ja omaksuivat suomen kielen. Pohjoisen saamelaisalueet liitettiin Suomeen 1809. Eli saamen historia Suomessa on satoja vuosia lyhyempi kuin ruotsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt on muutenkin tavoitteena, että englantia ei ainakaan koulussa opi. Oma lapseni sai edellisestä enkun aineesta miinusta siitä, että kieli oli liian hyvää. Ihan itse kirjoitti sepustuksensa, mutta opettajan englanti on niin huonoa, että piti sitä 'plagiointina'.

Ei tuossa ole kyse opettajan kielitaidosta vaan kyllä tuon vilpin tunnistaa hyvinkin helposti. Jos oppilas ei tunnilla osaa jotain asiaa ja kokeessakin menee pieleen mutta sitten jostain syystä yllättäen palautettavassa ainekirjoituksessa onkin sama osattu täydellisesti ja vielä jopa useammassa kohdassa niin ei se voi olla itse kirjoitettua.

Tästä ei ollut kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Ei silla pelaamisella opitulla kielella pysty kirjoittamaan liikekirjetta, ei edes kunnollista sahkopostia.

Nakeehan sen tallakin palstalla, katuojakielta kaytetaan niinkuin se olisi yleisesti hyvaksyttavaa mutta yksinkertaistakaan sanomaa ei osata kirjoittaa oikein englanniksi.

t. usalainen

Suomalaiset kuvittelevat muutenkin yleisesti, että se kaikkein tökeröin huono englantikin on tosi hyvää. No ei ole. Suomalaisilla vaan on niin vähän omaa kokemusta esim. siitä, kun joku puhuu suomea huonosti, että eivät tajua asian olevan ihan sama englanninkielisillekin. Jos puheesta on vaikea saada selvää, ei puhujasta jää kovin fiksu vaikutelma. Lisäksi suomalaisilla on monesti isoja ongelmia tajuta, että suomalainen epäkohtelias asenne ei toimi muilla kielillä, ei oikeastaan edes ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei silla pelaamisella opitulla kielella pysty kirjoittamaan liikekirjetta, ei edes kunnollista sahkopostia.

Nakeehan sen tallakin palstalla, katuojakielta kaytetaan niinkuin se olisi yleisesti hyvaksyttavaa mutta yksinkertaistakaan sanomaa ei osata kirjoittaa oikein englanniksi.

t. usalainen

Suomalaiset kuvittelevat muutenkin yleisesti, että se kaikkein tökeröin huono englantikin on tosi hyvää.

Ei se ole kuvitelmaa vaan todistettu fakta. Suomalaiset puhuvat ei-natiiveista viidenneksi parasta englantia, ja ne neljä edellä olevaa (pohjoismaat ja Hollanti) ovat äidinkieleltään germaanista kieliperhettä eli heillä on kotikenttäetu.

Hän on ihan oikeassa. Ekaksi vieraaksi kieleksi kannattaa ottaa jokin muu kieli kuin englanti. Se kun alkaa sitten kaikilla joka tapauksessa ja koulun ulkopuolinen maailma tukee sen oppimista.

Meillä lapsi lukee kiinaa ekana vieraana kielenä.

Ja ruotsi muuten ei ole vieras kieli, vaan toinen kotimainen, joten se ei edes liity vieraiden kielten opiskeluun mitenkään.

Suomalaisten hyvän englannin kielen taito on muuten tutkitusti telkkarin ansiota. Meillä kun tekstitetään, eikä dubata.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten hyvän englannin kielen taito on muuten tutkitusti telkkarin ansiota. Meillä kun tekstitetään, eikä dubata.

Nykyisinä Netflix-aikoina moni vaihtaa tekstityksetkin englanniksi, se auttaa puhutun kielen ymmärtämisessä ja luokattomat suomennokset eivät pääse häiritsemään.

20, onko todella niin, että lapsesi kirjoitti ällän

ainoastaan pelaamalla opitulla englannilla? Hän ei siis istunut oppitunneilla kahdeksaa lukiokurssia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten hyvän englannin kielen taito on muuten tutkitusti telkkarin ansiota. Meillä kun tekstitetään, eikä dubata.

Nykyisinä Netflix-aikoina moni vaihtaa tekstityksetkin englanniksi, se auttaa puhutun kielen ymmärtämisessä ja luokattomat suomennokset eivät pääse häiritsemään.

On ikävää että kaupallisella puolella suomennokset on päästetty surkeiksi. Ja ylessäkin nykyään voi näemmä juontajaksi päästä kuka vaan. Ennen media myös vaali hyvää suomen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

20, onko todella niin, että lapsesi kirjoitti ällän

ainoastaan pelaamalla opitulla englannilla? Hän ei siis istunut oppitunneilla kahdeksaa lukiokurssia?

Omasta kokemuksesta sanon että täysin mahdollista. Te pelaamista harrastamattomat ette yleensä tajua harrastuksen tehokkuutta englannin itseopiskelussa. Ei pelaaminen opeta mitään yksinkertaisia yksittäisiä sanoja vaan omaksumaan ja soveltamaan kieltä monipuolisesti ja rikkaasti. Toki riippuu aina vähän mitä pelaa, pelejä on erilaisia.

Itse tunnen henkilön jonka englanti meni yläasteen lopulla arvosanasta 5 arvosanaan 10 hyvin lyhyen ajan sisällä. Pärjäsi lukion englannissa erinomaisesti, kieli jatkoi kehittymistään, kirjoitti ällän ja lähti opiskelemaan kieltä yliopistoon. Kieli lähti kehittymään koska ko. henkilö alkoi pelaamaan PC:llä englanninkielisiä roolipelejä, joissa tarinan seuraaminen vaatii hyvin suuren tekstimassan omaksumista.

Mielekäs tekeminen vauhdittaa kielenopiskelun parhaimmillaan uskomattomiin sfääreihin, vaikka te kelkasta pudonneet ette tätä ymmärtäisikään.

Hei. Kyllä nuori oli englannin oppitunneilla ja teki tehtävänsä tunnollisesti. lukee myös kirjansa englanniksi. Muutkin aineet kirjoitti loistavasti, mutta ainoa " notkahdus" oli äidinkieli.  Se on seurausta, kun ei lue suomenkielistä kirjallisuutta.Terv se ylioppilaan äiti.

Vierailija kirjoitti:

Hei. Kyllä nuori oli englannin oppitunneilla ja teki tehtävänsä tunnollisesti. lukee myös kirjansa englanniksi. Muutkin aineet kirjoitti loistavasti, mutta ainoa " notkahdus" oli äidinkieli.  Se on seurausta, kun ei lue suomenkielistä kirjallisuutta.Terv se ylioppilaan äiti.

Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, olen itsekin tuntenut muutaman samantyylisen nuoren. Loistava koulumenestys, ainoa notkahdus tosiaan äikkä johtuen siitä, että kaikki vapaa-ajan mediakulutus on englanninkielistä.

Monesti heillä on omassa päässään ajatus, että ovat natiivintasoisia englanninkäyttäjiä, mikä kuitenkaan ei oikeasti pidä paikkaansa. Toki englanti on monesti hyvin vahva, mutta ei kuitenkaan natiivin tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten hyvän englannin kielen taito on muuten tutkitusti telkkarin ansiota. Meillä kun tekstitetään, eikä dubata.

Nykyisinä Netflix-aikoina moni vaihtaa tekstityksetkin englanniksi, se auttaa puhutun kielen ymmärtämisessä ja luokattomat suomennokset eivät pääse häiritsemään.

On ikävää että kaupallisella puolella suomennokset on päästetty surkeiksi.

Eivät ne koskaan ole mitään erinomaisia olleet. Muistan kun 80-luvulla kävin elokuvissa USAssa vaihto-oppilaana olleen kaverin kanssa, hän herätti huomiota nauramalla vähän väliä repliikeille joita ei oltu käännetty tai niiden käännöksissä ei ollut mitään hauskaa.