Listaa tähän fraaseja, esim. "tukka putkella" yms
Laittakaahan alle suomalaisia fraaseja/sanontoja. Tukka putkella Kieli pitkänä Levis ku Jokisen eväät Taivahan talikynttilät
Kommentit (63)
Lähti kuin kuppa töölöstä
Väkeä on kuin pipoa
Ahneella on paskanen loppu.
Sitä saa mitä tilaa.
Aina roiskuu kun rapataan.
Mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa.
On kuin myrkynniellyt.
Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Ei ole omena kauas puusta pudonnut.
Let's go lehmät, navetta palaa
Siinä kirjoitti:
Heittää jontkalle
Oottaa kuin kuuta nousevaa
Harva se päivä
Lähtee ku leppäkeihäs
Minä en ymmärrä tuota "harva se päivä". Se kuulostaa, että se tarkoittaisi "harvoin" - ikään kuin "harvassa olivat ne päivät". Mutta se tarkoittaakin ihan päinvastaista, eli tiuhaan, usein. Osaisiko joku selittää? Mikä tässä on harvaa? Ja miksi tuollainen muoto, jota ei muuten suomen kielessä käytetä?
Ei pidä ostaa sikaa säkissä.
Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Ei tule lasta eikä paskaa.
Kiireellä tulee vain kusipäisiä kakaroita.
Laiska töitä laskee.
Paino on voimaa, mutta ylipaino on ylivoimaa.
Haisee kuin rankkitynnyri.
Naama loistaa kuin Naantalin aurinko.
Tuli hännän/perseen alla.
Pää pyörällä kuin Haminan kaupunki.
Kateus vie kalatkin vedestä.
Kaikki tiet vievät Roomaan.
Hulluja nuo roomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Siinä kirjoitti:
Heittää jontkalle
Oottaa kuin kuuta nousevaa
Harva se päivä
Lähtee ku leppäkeihäsMinä en ymmärrä tuota "harva se päivä". Se kuulostaa, että se tarkoittaisi "harvoin" - ikään kuin "harvassa olivat ne päivät". Mutta se tarkoittaakin ihan päinvastaista, eli tiuhaan, usein. Osaisiko joku selittää? Mikä tässä on harvaa? Ja miksi tuollainen muoto, jota ei muuten suomen kielessä käytetä?
Tätä samaa olen miettinyt. "Hän käy meillä harva se päivä" kuulostaa kuin se olisi alun perin ollut "Harva(ssa on) se päivä jolloin hän ei käy meillä". Mutta miten siitä on tullut tuollainen käänteinen muoto?
Isäni käyttämä sadattelu: "Perseen suti!" Ihmettelen aina, mikä se mahtaa olla. :D
Vierailija kirjoitti:
Pää on kuin haminan kaupunki
Haahuilee kuin hoomoilanen
Katoaa kuin pieru saharaan
Älähän hättäile lähde mättäälle
Meillä on sanottu näin
Äläpä hättäile istaha mättäälle
Ei tuu lasta eikä paskaa
Täynnä ku turusen pyssy
Nyt tuli tupen rapinat
Pää kolmantena jalkana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kirjoitti:
Heittää jontkalle
Oottaa kuin kuuta nousevaa
Harva se päivä
Lähtee ku leppäkeihäsMinä en ymmärrä tuota "harva se päivä". Se kuulostaa, että se tarkoittaisi "harvoin" - ikään kuin "harvassa olivat ne päivät". Mutta se tarkoittaakin ihan päinvastaista, eli tiuhaan, usein. Osaisiko joku selittää? Mikä tässä on harvaa? Ja miksi tuollainen muoto, jota ei muuten suomen kielessä käytetä?
Tätä samaa olen miettinyt. "Hän käy meillä harva se päivä" kuulostaa kuin se olisi alun perin ollut "Harva(ssa on) se päivä jolloin hän ei käy meillä". Mutta miten siitä on tullut tuollainen käänteinen muoto?
Ruma kuin venäläinen traktori
Kädet käy kuin turkkilaisella vitunsuolaajalla
Kiukkuinen kuin tupakki
Parempi kuin uusi venäläinen
Täynnä tavaraa kuin mustilaisen hevosen selkä
Lähti kuin nato-ohjus/hauki rannasta
Hullu kuin pullosta tullu
Hiljaa kuin mykkä p.kalla
Vahtaa kuin lehmä uutta veräjää
Kieli kravattina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kirjoitti:
Heittää jontkalle
Oottaa kuin kuuta nousevaa
Harva se päivä
Lähtee ku leppäkeihäsMinä en ymmärrä tuota "harva se päivä". Se kuulostaa, että se tarkoittaisi "harvoin" - ikään kuin "harvassa olivat ne päivät". Mutta se tarkoittaakin ihan päinvastaista, eli tiuhaan, usein. Osaisiko joku selittää? Mikä tässä on harvaa? Ja miksi tuollainen muoto, jota ei muuten suomen kielessä käytetä?
Tätä samaa olen miettinyt. "Hän käy meillä harva se päivä" kuulostaa kuin se olisi alun perin ollut "Harva(ssa on) se päivä jolloin hän ei käy meillä". Mutta miten siitä on tullut tuollainen käänteinen muoto?
Sus siunatkoon = Kiesus.
Valehtelee niin että korvat heiluu
Kiero kuin korkkiruuvi
Niin kiero, ettei edes piere suoraan/ulospäin.
Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
Levisi kuin Raamattu.
Läks kun lämpes.
Pidot paranee kun väki vähenee.
Kyllä hymy hyytyy kun Perämeri jäätyy.
Kyllä tämä muistetaan, kun perunoita paistetaan.
"Mitä muuta?" kysyi puotipoika, ja pisti taas sokeripalasen suuhunsa.
Hukkaan meni hyvät humalat.
Hoh hoijaa ja kaks kaljaa.
Kiitos ja anteeks.
Vierailija kirjoitti:
Työn raskaan raataja
Hjallis näytä pallis
Suu söis, muttei vatsa vetäisi
Syö niin paljon kuin napa raikaa
Lankaan meni kuin kala onkeen
Myy vaikka hiekkaa saharaa
Puhuu muut pyörryksiin
Myy lunta eskimoille.
Hävisi kuin hyttysen pissa Itämereen/hohtimet kaivoon/tina tuhkaan.
Jeesus pelastaa
Jumala armahtaa, minä en