Lopettakaa "narsisti" jahti.

Uskon, että narsisteja on, mutta vähän tuntuisi ylidiagnosoidulta jutulta. Jos narsisteja tuntuu kävelevän jatkuvasti vastaan, olisi ehkä syytä vilkaista peiliin.

Nykypäivänä vallitseva minäminä-asenne ja toisista hyötyminen röyhkeällä tavalla kukoistaa ja sellainen ihminen on kyllä aika lähellä narsistia. Ei oteta vastuuta mistään, paskotaan omat luottotiedot ja yritetään löytää vierelle joku kiltti kynnysmatto, joka voi pelastaa hädästä. Kulissit on tärkeitä ja on tärkeää miellyttää suhteen ulkopuolisia ihmisiä, jotta näyttäisi mahdollisimman hyvältä ja muut olisivat kateellisia, vaikka totuus on jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että narsisteja on, mutta vähän tuntuisi ylidiagnosoidulta jutulta. Jos narsisteja tuntuu kävelevän jatkuvasti vastaan, olisi ehkä syytä vilkaista peiliin.

Ei välttämättä. Tietty ihmistyyppi vetää narsisteja puoleensa kuin hunaja kärpäsiä... Etenkin empaattiset ja huonoitsetuntoiset, jotka ovat jo ehkä lapsuudessaan kasvaneet narsistin kanssa. Sitten taas vahvat ja itsevarmat eivät yleensä joudu narsistin ”uhreiksi”.

Tuntuu siltä, ettet oikein ymmärrä aiheesta mitään, joten kannattaisi mielummin olla hiljaa.

Ei narsisti ole mikään harvinaisuus ja kun näillä on tapana vaihtaa kumppaneita aika tiheään tahtiin, niin kyllä joku aina jonkun tietää.

Narsisti ja psykopaatti pärjää hyvin tässä maailmassa. Samalla kun meidän jokaisen pitäisi tulla toisten kanssa toimeen, pitää meidän kilpailla toisiamme vastaan. Mitä vähemmän tunnet empatiaa muita kohtaan, sitä paremmin pärjäät. Mitä enemmän edellytät muiden ihannoivan sinua, esimerkiksi hakemalla peukutuksia, sitä paremmin pärjäät. Antaa siis narsismin ja psykopatologian kukoistaa!

Psykopatia on täysin eri asia kuin narsismi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että narsisteja on, mutta vähän tuntuisi ylidiagnosoidulta jutulta. Jos narsisteja tuntuu kävelevän jatkuvasti vastaan, olisi ehkä syytä vilkaista peiliin.

Ei välttämättä. Tietty ihmistyyppi vetää narsisteja puoleensa kuin hunaja kärpäsiä... Etenkin empaattiset ja huonoitsetuntoiset, jotka ovat jo ehkä lapsuudessaan kasvaneet narsistin kanssa. Sitten taas vahvat ja itsevarmat eivät yleensä joudu narsistin ”uhreiksi”.

Tuntuu siltä, ettet oikein ymmärrä aiheesta mitään, joten kannattaisi mielummin olla hiljaa.

Sinäkö ymmärrät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että narsisteja on, mutta vähän tuntuisi ylidiagnosoidulta jutulta. Jos narsisteja tuntuu kävelevän jatkuvasti vastaan, olisi ehkä syytä vilkaista peiliin.

Ei välttämättä. Tietty ihmistyyppi vetää narsisteja puoleensa kuin hunaja kärpäsiä... Etenkin empaattiset ja huonoitsetuntoiset, jotka ovat jo ehkä lapsuudessaan kasvaneet narsistin kanssa. Sitten taas vahvat ja itsevarmat eivät yleensä joudu narsistin ”uhreiksi”.

Tuntuu siltä, ettet oikein ymmärrä aiheesta mitään, joten kannattaisi mielummin olla hiljaa.

Sinäkö ymmärrät?

Ainakin enemmän kuin tuo kommentoija!

Mutta nyt kun saimme kaltaisesi oikean asiantuntijan (psykologin?) ketjuun, niin haluaisitko kenties korjata näitä vääriä luulojamme?

Se on elämää, mutta välillä epäreilua, narsisti ei kanna vastuuta mistään.

Vierailija kirjoitti:

Se on elämää, mutta välillä epäreilua, narsisti ei kanna vastuuta mistään.

Mitä jos kannat itse vastuuta, niin ei tarvitse huolehtia pätkääkään kantaako joku toinen sitä?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näillä narsisti/psykopaatti/sosiopaatti kortin heiluttelijoilla on pidempi lista lääkärin diagnosoimia persoonallisuushäiriöitä kuin kortin heiluttelun kohteella.

Uskoisin että ei ole ainakaan diagnosoitu, koska kovin kevyin perustein näitä kortteja läiskitään. Ihminen joka on perehtynyt psykologiaan ja testeihin (enkä tarkoita av kyökkipsykologiaa ja eksän testauttamista) vaan ihan oikeisiin, niin ymmärtää ettei ilman pätevyyttä ole asiaa mennä antamaan kenellekkään diagnooseja.

Moni tuntuu unohtavan että on paljon inhottavia ihmisiä ilman häiriötä, on myös ihmisiä joilla on häiriö jotka yrittävät hoidattaa itseään.

Ei nuo diagnoosin lätkijät ole narskujaan parempia.

Siinä ap on oikeassa että kaikilla meistä on narsistisia piirteitä, sille tietty määrä itserakkautta on tervettä ja auttaa selviytymisessä. Jos ihmiseltä puuttuu kyky rakastaa itseään kokonaan, ei se ole hyvä, samoin kuin jos kaikki huomio ja rakkaus kohdistuu pelkästään itseensä.

Mikäli yhdellä ihmisellä esiintyy poikkeavan paljon narsistisia piirteitä, voi hänet luokitella narsistiksi, mutta näissäkin on paljon vaihteluita, sillä kaikki narsistit eivät ole yhtä syvällä suossaan, ja osa on pystynyt hakemaan apua ja työstämään ongelmaansa.

Ihan omasta elämästäni esimerkkinä voisin kertoa entisestä professorista jolla oli selkeitä narsismin piirteitä: totaalista kyvyttömyyttä ottaa muita huomioon, suuttumus mistä tahansa kommentista joka esitettiin hänelle, viha kaikkia kohtaan jotka eivät edesauttaneet hänen pyrkimyksiään yms... Sama ihminen pystyi kuitenkin hetkellisesti keskittymään ja olemaan empaattinen mikäli oikein yritti, tämä piirre oli vain hänellä niin piilevänä ja heikkona että vaati paljon ponnisteluita :D Tyyppi oli rasittava ja monen kolleegansa vihaama mutta erittäin menestynyt ja myös ihan ok tuttavuus kunhan ei ollut hänen kanssaan liikaa tekemisissä.

Toinen esimerkki on äitini jolla on selkeitä narsistisia taipumuksia, jotka tulevat esille lähinnä kriisi- tai stressitilanteissa. Tällöin hän esim. lyttää maanrakoon kaikki ympärillään ja on täysin kyvytön asettumaan kenenkään muun asemaan. Mutta muina "rauhallisempina" hetkinä ja kausina hän pystyy toimimaan normaalisti ja olemaan myös rakastettava.

En ole itse tavannut koskaan täysin narsistista henkilöä, koska näilläkin esimerkeilläni taipumus on melko vahva mutta ei totaalinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin pahin pelko on usein ns. paljastua. Se tietäisi taas voimakasta häpeän tunnetta, joka on kauheaa tuolla tavalla sairaalle. Siksi ap:ta vähän kuumottelee ja hän pyytelee ”jahdin” lopettamista.

En usko, että kukaan etsimällä etsii narsisteja. Mutta nyt, kun persoonallisuushäiriöistä ja oireista kirjoitellaan jatkuvasti ja tietoisuus on lisääntynyt, on oikeastaan aika outoa jos narsistiin eikä ikinä törmää mikäli on ihmisten kanssa tekemisissä. Aika paljonhan noita joukossamme on, etenkin sodan jälkeen syntyneissä ja heidän lapsissaan. Narsismi kun kehittyy lapsuudessa, jos vanhemmat ovat henkisesti sairaita.

Yleensä keittiöpsykologit löytävät narsisteja tiuhaa tahtia existään ja pomoistaan, joten en usko psykopaattien muuttuneen naristeiksi kymmenessä vuodessa.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt muka on? Todella monella on oikea narsisti eksänä, narsisteilla on nimittäin usein lukuisia, vaihtuvia ongelmaisia suhteita elämänsä aikana. Pomoissa on myös paljon grandiooseja narsisteja, joita valta houkuttaa.

Onhan se mahdollista, mutta mahdollisuus tavata narsisteja elämän eri alueilla useita on aika matala.

Miksi ajattelet näin? Eikö nykyään olla jo yhtä mieltä siitä, että about kuuden henkilön kautta kuka tahansa meistä tuntee jokaisen maailman ihmisen? Miksi olisi niin mahdotonta tavata elämänsä varrella vaikka kolmekin narsistisesti häiriintynyttä, jos kerran narsisteja on se pari kolme prosenttia? Minä tapaan jo yksistään työni ja opintojeni kautta useamman sadan ihmisiä vuodessa, sen lisäksi että on tämä lähipiiri, lasten kautta tulleet tutut jne. Eli harvalla se elämä pyörii niin että tapaa vain sen viisi samaa ihmistä koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on elämää, mutta välillä epäreilua, narsisti ei kanna vastuuta mistään.

Mitä jos kannat itse vastuuta, niin ei tarvitse huolehtia pätkääkään kantaako joku toinen sitä?

Sun vasta-argumenttis täysin turha, Jämsä, tottakai kannan vastuuta ja minähän juuri argumentoin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä ap on oikeassa että kaikilla meistä on narsistisia piirteitä, sille tietty määrä itserakkautta on tervettä ja auttaa selviytymisessä. Jos ihmiseltä puuttuu kyky rakastaa itseään kokonaan, ei se ole hyvä, samoin kuin jos kaikki huomio ja rakkaus kohdistuu pelkästään itseensä.

Mikäli yhdellä ihmisellä esiintyy poikkeavan paljon narsistisia piirteitä, voi hänet luokitella narsistiksi, mutta näissäkin on paljon vaihteluita, sillä kaikki narsistit eivät ole yhtä syvällä suossaan, ja osa on pystynyt hakemaan apua ja työstämään ongelmaansa.

Ihan omasta elämästäni esimerkkinä voisin kertoa entisestä professorista jolla oli selkeitä narsismin piirteitä: totaalista kyvyttömyyttä ottaa muita huomioon, suuttumus mistä tahansa kommentista joka esitettiin hänelle, viha kaikkia kohtaan jotka eivät edesauttaneet hänen pyrkimyksiään yms... Sama ihminen pystyi kuitenkin hetkellisesti keskittymään ja olemaan empaattinen mikäli oikein yritti, tämä piirre oli vain hänellä niin piilevänä ja heikkona että vaati paljon ponnisteluita :D Tyyppi oli rasittava ja monen kolleegansa vihaama mutta erittäin menestynyt ja myös ihan ok tuttavuus kunhan ei ollut hänen kanssaan liikaa tekemisissä.

Toinen esimerkki on äitini jolla on selkeitä narsistisia taipumuksia, jotka tulevat esille lähinnä kriisi- tai stressitilanteissa. Tällöin hän esim. lyttää maanrakoon kaikki ympärillään ja on täysin kyvytön asettumaan kenenkään muun asemaan. Mutta muina "rauhallisempina" hetkinä ja kausina hän pystyy toimimaan normaalisti ja olemaan myös rakastettava.

En ole itse tavannut koskaan täysin narsistista henkilöä, koska näilläkin esimerkeilläni taipumus on melko vahva mutta ei totaalinen.

Hyviä esimerkkejä, pitää myös muistaa että erilaiset elämäntilanteet saattaa ajaa ihmisen erilaisiin tekoihin mitä muutoin tekisi. Esimerkiksi kovin addiktoitunut tai surun murtama henkilö voi olla hyvinkin itsekäs, empatiakyvytön muita kohtaan vaikka ei muutoin olisi. Syitä tietynlaiselle käytökselle esim. kylmyydelle, empatiakyvyttömyydelle voi olla miljoona muutakin kuin narsismi, joten tuon leiman antaminen ihmiselle kertoo sen antajan kyvyttömyydestä ajatella asioita laajemmin ja suuremmassa mittakaavassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin pahin pelko on usein ns. paljastua. Se tietäisi taas voimakasta häpeän tunnetta, joka on kauheaa tuolla tavalla sairaalle. Siksi ap:ta vähän kuumottelee ja hän pyytelee ”jahdin” lopettamista.

En usko, että kukaan etsimällä etsii narsisteja. Mutta nyt, kun persoonallisuushäiriöistä ja oireista kirjoitellaan jatkuvasti ja tietoisuus on lisääntynyt, on oikeastaan aika outoa jos narsistiin eikä ikinä törmää mikäli on ihmisten kanssa tekemisissä. Aika paljonhan noita joukossamme on, etenkin sodan jälkeen syntyneissä ja heidän lapsissaan. Narsismi kun kehittyy lapsuudessa, jos vanhemmat ovat henkisesti sairaita.

Yleensä keittiöpsykologit löytävät narsisteja tiuhaa tahtia existään ja pomoistaan, joten en usko psykopaattien muuttuneen naristeiksi kymmenessä vuodessa.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt muka on? Todella monella on oikea narsisti eksänä, narsisteilla on nimittäin usein lukuisia, vaihtuvia ongelmaisia suhteita elämänsä aikana. Pomoissa on myös paljon grandiooseja narsisteja, joita valta houkuttaa.

Onhan se mahdollista, mutta mahdollisuus tavata narsisteja elämän eri alueilla useita on aika matala.

Ei, ei narsistit ole mitään harvinaisuuksia.

Noin 1% on narsisteja, joten aika paljon kumppaneita ja pomoja saa olla, että alituisesti tulee vastaan narskuja.

Joskus tuo keskustelu narsismin ympärillä vaikuttaa kieltämättä vähän holtittomalta. Narsistiselle persoonallisuushäiriölle on diagnoosikriteerit. Se on tietty pitkäaikainen, vääristynyt käyttäytymismalli, joka aiheuttaa ongelmia lähipiirille ja henkilölle itselleen. On monia muitakin persoonallisuushäiriöitä.

On varmaan paljon ihmisiä, joita on sanottu narsisteiksi, mutta jotka eivät ole narsistisesti persoonallisuushäiriöisiä ja paljon ihmisiä, jotka täyttäisivät diagnoosikriteerit, mutta joita ei kukaan ole osannut / uskaltanut sanoa narsistiksi ja joilla ei ole diagnoosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin pahin pelko on usein ns. paljastua. Se tietäisi taas voimakasta häpeän tunnetta, joka on kauheaa tuolla tavalla sairaalle. Siksi ap:ta vähän kuumottelee ja hän pyytelee ”jahdin” lopettamista.

En usko, että kukaan etsimällä etsii narsisteja. Mutta nyt, kun persoonallisuushäiriöistä ja oireista kirjoitellaan jatkuvasti ja tietoisuus on lisääntynyt, on oikeastaan aika outoa jos narsistiin eikä ikinä törmää mikäli on ihmisten kanssa tekemisissä. Aika paljonhan noita joukossamme on, etenkin sodan jälkeen syntyneissä ja heidän lapsissaan. Narsismi kun kehittyy lapsuudessa, jos vanhemmat ovat henkisesti sairaita.

Yleensä keittiöpsykologit löytävät narsisteja tiuhaa tahtia existään ja pomoistaan, joten en usko psykopaattien muuttuneen naristeiksi kymmenessä vuodessa.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt muka on? Todella monella on oikea narsisti eksänä, narsisteilla on nimittäin usein lukuisia, vaihtuvia ongelmaisia suhteita elämänsä aikana. Pomoissa on myös paljon grandiooseja narsisteja, joita valta houkuttaa.

Onhan se mahdollista, mutta mahdollisuus tavata narsisteja elämän eri alueilla useita on aika matala.

Ei, ei narsistit ole mitään harvinaisuuksia.

Noin 1% on narsisteja, joten aika paljon kumppaneita ja pomoja saa olla, että alituisesti tulee vastaan narskuja.

Oikeaa määrää ei tiedä kukaan, kun arviotkin vaihtelevat.

En ymmärrä logiikkaasi. Ymmärrätkö, että persoonallisuushäiriöt näyttävät kasautuvan alempiin sosiaaliryhmiin, ja ne ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla. Noin on tutkittu.

Joku ei välttämättä tapaakaan lähes ikinä, tai joudu lähemmin tekemisiin persoonallisuushäiriöisten kanssa. Mutta toiset sitäkin enemmän, koska ne kasautuvat tietynlaisille ihmisille, jotka usein viettävät aikaa toisten samankaltaisten ihmisten kanssa. Jos olet esimerkiksi syntynyt perheeseen, jossa vanhemmilla vakavia mt-ongelmia, on hyvin todennäköistä, että vietät koko elämäsi mt-ongelmaisten ympäröimänä ja heidän seuraansa hakeutuen, koska se on sinulle tavallista ja se ”normaali”. Tästä syystä jotkut tapaavat elämässään useita narsisteja, kun taas toiset eivät. Etkö tätä tosiaan ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

On totta, että monet käyttävät tuota sanaa aivan liian kevyesti. Joku saattaa leimata narsistiksi esimerkiksi sellaisenkin ihmisen, jota ei ole tavannut kuin muutaman kerran tai tapaa aina pelkissä muodollisissa tilanteissa (esim. työ). Koska mielikuva ihmisestä on jostain syystä muodostunut epämiellyttäväksi, on hänen pakko olla pohjimmiltaan ja kaikissa tilanteissa samanlainen ikävä ihminen.

Kyllä. Mutta kyllä oikeaa narsistia saa silti kutsua narsistiksi. Varsinkin, jos diagnoosin on tehnyt lääketieteen edustaja.

Ja todella paljon onnellisempana olisin elänyt (samoin perheeni, sillä uhriksi jouduimme kaikki), jos en olisi ikinä tällaiseen ihmiseen törmännyt. Mutta vaikka edelleen koitamme tästä traumasta perheenä toipua, niin silloin, kun tästä aiheesta puhumme (myös lasten kanssa),  käytämme sanaa narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin pahin pelko on usein ns. paljastua. Se tietäisi taas voimakasta häpeän tunnetta, joka on kauheaa tuolla tavalla sairaalle. Siksi ap:ta vähän kuumottelee ja hän pyytelee ”jahdin” lopettamista.

En usko, että kukaan etsimällä etsii narsisteja. Mutta nyt, kun persoonallisuushäiriöistä ja oireista kirjoitellaan jatkuvasti ja tietoisuus on lisääntynyt, on oikeastaan aika outoa jos narsistiin eikä ikinä törmää mikäli on ihmisten kanssa tekemisissä. Aika paljonhan noita joukossamme on, etenkin sodan jälkeen syntyneissä ja heidän lapsissaan. Narsismi kun kehittyy lapsuudessa, jos vanhemmat ovat henkisesti sairaita.

Yleensä keittiöpsykologit löytävät narsisteja tiuhaa tahtia existään ja pomoistaan, joten en usko psykopaattien muuttuneen naristeiksi kymmenessä vuodessa.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt muka on? Todella monella on oikea narsisti eksänä, narsisteilla on nimittäin usein lukuisia, vaihtuvia ongelmaisia suhteita elämänsä aikana. Pomoissa on myös paljon grandiooseja narsisteja, joita valta houkuttaa.

Onhan se mahdollista, mutta mahdollisuus tavata narsisteja elämän eri alueilla useita on aika matala.

Ei, ei narsistit ole mitään harvinaisuuksia.

Noin 1% on narsisteja, joten aika paljon kumppaneita ja pomoja saa olla, että alituisesti tulee vastaan narskuja.

Oikeaa määrää ei tiedä kukaan, kun arviotkin vaihtelevat.

En ymmärrä logiikkaasi. Ymmärrätkö, että persoonallisuushäiriöt näyttävät kasautuvan alempiin sosiaaliryhmiin, ja ne ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla. Noin on tutkittu.

Joku ei välttämättä tapaakaan lähes ikinä, tai joudu lähemmin tekemisiin persoonallisuushäiriöisten kanssa. Mutta toiset sitäkin enemmän, koska ne kasautuvat tietynlaisille ihmisille, jotka usein viettävät aikaa toisten samankaltaisten ihmisten kanssa. Jos olet esimerkiksi syntynyt perheeseen, jossa vanhemmilla vakavia mt-ongelmia, on hyvin todennäköistä, että vietät koko elämäsi mt-ongelmaisten ympäröimänä ja heidän seuraansa hakeutuen, koska se on sinulle tavallista ja se ”normaali”. Tästä syystä jotkut tapaavat elämässään useita narsisteja, kun taas toiset eivät. Etkö tätä tosiaan ymmärrä?

Arviot vaihtelevat ja kasaantuvat ne johonkin, mutta silti ei ole todennäköistä, että narsisteja on useta eri elämänalueilla. Työnantajat harvemmin ovat alempaa sosiaaliluokkaa.