Lue keskustelun säännöt.
Erikoisin asia mitä olet löytänyt vanhempasi tai isovanhempasi jäämistöstä
Löysin vähän aikaa sitten kuolleen isäni kotoa kaikki mitä olen hänelle vuosien saatossa ostanut lahjaksi. Ovat avaamattomina paketissa. Vaatteita ja kodintarvikkeita, joita on ihan itse pyytänyt ja kertonut tarvitsevansa
Kommentit (1024)
Vierailija kirjoitti:
Puinen gag-ball puremajäljillä. Meni uusiokäyttöön :)
Toisella sivulla ketjua lukemassa ja koko ajan pitää köydä Googlen puolella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummini (s. 1921) eli hyvin keskiluokkaisen elämän, joutumatta koskaan samalla tavalla raatamaan elämänsä tai arkensa eteen kuin moni muu ikäluokkansa ihminen. Hän syntyi isoon, rikkaaseen maatalon, nai kauppiaan jonka kanssa kiersi avaamassa osuuskauppoja sinne tänne. Hän synnytti kaksi lastaan sairaalassa, ja hänellä oli kotiapulainen niin kauan kun lapset oli kotona. Hän papan kanssa rakensi mökin, kuopsutti onnellisena sen kasvimaata niin kauan kuin jaksoi, hän matkusti ympäri Eurooppaa ja hoiti meitä lapsenlapsia suurella sydämellä.
Siksi olikin todella kummallista löytää mummin kuoleman jälkeen hänen korurasian pohjalta yksi luoti. Siellä se oli meripihkakorujen ja helminauhojen alla pienessä pahvirasiassa. Mummilla tai papalla ei ollut aseita.
Mummi oli kyllä sodassa lääkintälottana, ja joskus mietin että ehkä se oli jonkun sotilaan surmannut luoti, mutta toisaalta silloin rasiassa pitäisi olla pelkkä hylsy. Asia jää ikuiseksi arvoitukseksi.
Ehkä se oli varattu itselle, jos joutuu r*ssien käsiin.
Mummo oli myös lääkintälottana, eikä puhunut siitä koskaan mitään. Varmasti nähnyt kauheita asioita ja liian paljon kuolemaa.
Hänellä oli myös vähän sodan jälkeen syntynyt lapsi, jonka isää hän ei koskaan kertonut.
Mitä se luoti auttaa ilman asetta? Laitetaan hampaiden väliin niinku syaniidikapseli?
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Käyttäjä30860 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkikäteen ihmetelty, että meillähän ois arkut ja hautakivet ym maksettu ellei vainajilta olisi jäänyt rahaa. Nyt teen itse samoin, kun jo vastaranta häämöttää, että olen säästänyt arkkurahat.
Käytä rahasi, höppänä! Ei omaiset joudu maksamaan hautajaiskuluja, jos vainaja (kuolinpesä) on varaton, kulut maksaa silloin sossu.
t: juuri varattoman äitinsä haudannut
Ei niillä sossun rahoilla makseta kuin ehdoton minimi. Eli halpa arkku + ehkä uurna + hautaustilaisuus ja kuljetus. Ei siis esim. kiveä tai muistotilaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sisko
Eikö kukaan ollut aiemmin huomannut häntä? Oliko komerossa piilossa? Vai vintillä?
Vierailija kirjoitti:
Mummolan jäämistöstä löytyi kauniiseen rasiaan säilöttyjä munuaiskiviä.
Tää on hieno.
Mä aion yllättää jälkipolveni viisaudenhampailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Löysin ihan hiljattain yhden vanhan kirjan välistä erikoisen kirjeen: se on osoitettu mummoni nimiselle henkilölle, päivätty 30-luvulle ja siinä oli kuoressa viivattu yli 2 osoitetta ja kolmas oli viivaamatta. Erikoista oli se, että kirje oli kirjoitettu saksaksi, eikä koskaan missään ilmennyt että mummo olisi saksaa osannut.
Luulenkin, että kirje on tarkoitettu saman nimiselle, mutta kuitenkin toiselle henkilölle. Häntä ei ole varmaan tavoitettu ensimmäisessä osoitteessa ja niin kirje on sitten lopulta kääntynyt mummolle sen hetkiseen asuinpaikkaan (mummo muutti työn vuoksi säännöllisen epäsäännöllisesti ennen avioitumista; kenties kaima on tehnyt samaa työtä ja osoite vaihdellut hänelläkin?)
En tiedä, miksei mummo ole toimittanut kirjettä eteenpäin.
Ehkä totesi, että vastaanottajaa on jo yritetty löytää niin, ettei oikein mitään muuta enää voi. Ei kuitenkaan pystynyt tuhoamaankaan kirjettä.
Toiselle osoitetun postin tuhoaminen on yhä laissa kielletty, ja ennen sitä pidettiin vielä raskaampana rikoksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viskiä, konjakkia, brandya kymmeniä pulloja. Isäni ei voinut juoda sairauden takia joten ilmeisesti oli saanut lahjaksi pulloja. Mädästä navetasta löytyi pilaantuneita antiikkihuonekaluja. Satoja mehukattipurkkeja. Konepistoolin osia.
Hautajaisiin tuli addressit entisen presidentin perheeltä ja parilta kansanedustajalta. Sinänsä outoa kun vanhempani olivat puhdasverisiä duunareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtainen kiitoskirje Mannerheimilta mummolleni.
Pussillinen mummon neulomia vauvansukkia ja tumppua + lappu että "Tiinan (siis minun) tuleville lapsille" . Olin mummon kuollessa teini-ikäinen. Tulivat käyttöön lapsillamme 10 v myöhemmin.
Voi ei miten liikuttava nämä tuleville lapsenlapsenlapsille tehdyt tumput ja sukat <3
Menetin itse eilen isäni ja luen näitä kaikkia samalla itken ja nauraen.
Minulla on vuonna 2002 kuolleen äitini minulle kutomat, käyttämättömät villasukat.
Muistan kun äitini otti mitat jalastani ja kutoi nuo sukat minulle. Ei moisia muistoesineitä voi jalkaan panna. Tulee tippa silmään, kun ne ottaa laatikosta käteen...
Käytä yösukkina, siinä ei villasukka juuri kulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummon kämpästä löytyi anaalitappi. Vielä ihan näkyvällä paikalla makuuhuoneen kirjahyllyssä. Mummo kuoli yllättäen kotiinsa.
Mummolla oli myös suurin osa ruoista parvekkeella, siis kylmässä säilytettävät, vaikka omisti kyllä jääkaapin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin hiusneulan, mummini nimi oli Aino.
Henkilöllisyystodistus jossa teksti: tilallisen vaimo.
???
Vanhanaikainen hiusneula oli siksi erikoinen ettei koskaan annettu lupaa tavata häntä. Kysyin saanko ottaa lupa annettiin.
On valokuvakin ja tosiaan meissä samaa näköä. Sain tietää hän oli ollut kirjanpitäjä.
Miksi et saanut tavata isoäitiäsi Ainoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, avaamattomia lahjoja. Sisällä vaatteita, kotitaloustarvikkeita, Toikan lintu jne. Myöskään Pandan konvehdit eivät olleet kelvanneet. Niitä oli päiväyksillä aina 80-luvulta alkaen. En vaan ymmärrä miksi ei antanut eteenpäin. Olisi ne varmaan jollekin kelvanneet jos ei olisi päiväykset menneet vanhoiksi.
Lahjasta ei saanut kieltäytyä, eikä sitä ollut sopivaa antaa eteenpäin. Niinpä ne, jonkun rahoillaan ostamat esineet jäivät hyllyyn ja komeroihin. Täysin älytöntä ja epäkohteliasta.
Kumpi? Ostella toiselle jatkuvasti lisää tavaroita lahjaksi, joita ei edes tarvitse tai toivo. Valita oman maun mukaan toiselle asioita. Ehkä kylässäkään ei pahemmin käydä muutoin.
Vai epäkohteliasta olla laittamatta toisten ostamia kymmeniä ja satoja lahjoja esille ja käyttöön? Vaikka ne on erilaisia, kuin mitä tarvitsee ja mistä tykkää? Ehkä pitäisi ostaa isompi asunto, että mahtuu iso seinän mittainen vitriini, johon voi lauttaa kauniisti vesille muiden ostamat lahjat? Kovin kirjava makujen sinfoniahan se hylly olisi, mutta mitä väliä. Voisi palkata jonkun pyyhkimään pölyjä viikottain esineistä.
Rintamalta kotiin (sala)kuljetettu kartta, jossa näkyy asevarastoja yms. sotilastukikohtajuttuja
Vierailija kirjoitti:
Sodan alkaessa oli isoisäni jäänyt leskeksi ja yksivuotiaan tyttäreni (mun äitini) yksinhuoltajaksi. Äitini jäämistössä oli muutama kirje,jonka hänen isänsä oli lähettänyt omille vanhemmilleen. Niissä han mietti elämän tarkoitusta ja kertoi lapsensa kehityksestä. Kirjeissä ei ollut niinkään surua, jonkinlaista haikeutta vaan ja pelkoa tulevaisuudesta. Muutama kuukausi myöhemmin tämä nuori isä kaatui sodassa jossain Valkovenäjän rajalla. Hyvin kaunis nuori mies.
- - -
Sorry, Off-Topic
"nuori isä kaatui sodassa jossain Valkovenäjän rajalla."
???
Kuka siellä soti ja ketä vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodan alkaessa oli isoisäni jäänyt leskeksi ja yksivuotiaan tyttäreni (mun äitini) yksinhuoltajaksi. Äitini jäämistössä oli muutama kirje,jonka hänen isänsä oli lähettänyt omille vanhemmilleen. Niissä han mietti elämän tarkoitusta ja kertoi lapsensa kehityksestä. Kirjeissä ei ollut niinkään surua, jonkinlaista haikeutta vaan ja pelkoa tulevaisuudesta. Muutama kuukausi myöhemmin tämä nuori isä kaatui sodassa jossain Valkovenäjän rajalla. Hyvin kaunis nuori mies.
- - -
Sorry, Off-Topic
"nuori isä kaatui sodassa jossain Valkovenäjän rajalla."
???
Kuka siellä soti ja ketä vastaan?
Jos suomen historiaa tunnet niin jotain joukkoja oli myös saksalaisten mukana keskieuroopan rintamilla.
Vierailija kirjoitti:
Lähisukuun kuulunen tädin jäämistöstä löytyi myös paljon sellaista, mitä hän oli saanut lahjaksi, todellakin avaamattomissa paketeissa. Tuntuipa turhauttavalta, kun sieltä löytyi omassa pakkauksessaan oleva ja siis täysin käyttämätön radio, jonka olimme ostaneet hänelle lahjaksi yli 10 vuotta ennen kuolemaansa. Hän oli valitellut huonoa radiotaan ja tykkäsi kuunnella sitä aina iltaisin yöpöydällään, mutta se oli mennyt todella huonoksi. Ostimme siis lahjaksi uuden, aika lailla entisen mallisen ja kokoisen, mutta laatumerkin. Siellä se oli käyttämättömänä paketissaan vaatekaapissa.
Samoin löytyi ihan laadukkaita pussilakanoita avaamattomissa pakkauksissa. Hän käytti vain kuluneita ja rispaantuneita vanhoja.
Löysin myös kauniin ja laatuisan patakinnas-patalappu -setin, jonka olin tuonut hänelle Tallinnasta joskus kauan sitten. Ne oli vielä muovipussissaan, aivan kuin uudet. Käytössä hänellä oli rasvaiset ja mustuneet likaisen näköiset patalaput.
Ihmettelimme hänen rikkinäisiä ja kuluneita pyyhkeitään ja kummastelin, kun ei missään näkynyt niitä ihania paksuja valkoisia kylpypyyhkeitä, jotka äitini antoi hänelle lahjaksi monta vuotta sitten. Ilmeni, että hän oli antanut ne ihan pakkauksissaan lahjaksi sukulaistytölle, hän itse ilmoitti sellaiset tädiltä saaneensa. Täti itse käytti ikivanhoja pyyherisoja.
Voi näitä tätejä ym. Säästetään, säästetään ja pihistellään eikä sittenkään voida käyttää kunnollisia tavaroita, vaikka ne olisi ilmaiseksi saatu. Mitä itsepiiskausta tämä oikein on?
Tämä on niin tuttua. On yksi tapa, millä nämä esineet päätyvät käyttöön:
1) Lahja avataan saajan läsnäollessa.
2) Samalla vanhat esineet poistetaan käytöstä
3) Ne vanhat esineet tuhotaan esimerkiksi polttamalla tai muutoin hajottamalla niin, ettei niitä voi enää kaivaa takaisin käyttöön
4) Uhataan antaa selkään, jos eivät ole käytössä, kun seuraavan kerran käydään. Tarvittaessa uhkaus toteutetaan.
Tällä nelivaiheisella prosessilla on ainakin meidän suvussa saatu vanahat jäärät uusimaan tavaroitaan.
Ukin talosta huolellisesti piilotettuja poikapornolehtiä.