Lue keskustelun säännöt.
Mistä asioista olette katkera puolisollenne?
17.05.2019 |
Tiedän, pitäisi unohtaa ja antaa anteeksi, mutta vaikka olisi yrittänyt, niin jotkut asiat jäävät kaivelemaan.
Mun on vaikeaa antaa anteeksi sitä, kun mies raskausaikana ei yhtään huolehtinut voinnistani. Loppuraskaudesta verenpaineeni nousi, enkö olisi saanut rehkiä yhtään ylimääräistä, siltikään mies ei vaivautunut käymään kaupassa ostamassa minulle ruokaa/valmistanut sitä, vaikka oli lomautettu ja itse olin töissä. Joten kun tulin töistä kotiin, joudun tulemaan kaupan kautta ja sitten valmistamaan ruokaa, jota mies kyllä hyvällä omalla tunnolla söi.
Mies myös jätti sektion jälkeen minut yksin sairaalaan vauvan kanssa, vaikka tarjolla olisi ollut perhehuone. Sanoi vielä että synnytys oli hänelle niin rankka ja että ei tykkää sairaaloista. Olimme useamman päivän sairaalassa, mutta miestä ei juuri näkynyt. Oli muun muassa kiireinen omien varpajaistensa kanssa.
Olen myös katkera siitä että ei usein ole muistanut mitenkään merkkipäivinä, kuten minun syntymäpäivänä.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Tälllä hetkellä tuntuu että olen katkera ihan kaikesta, ja miksi edes olen miehen kanssa. Vuosia yritin keskustella miehen kanssa siivouksesta, kun jouduin sen hoitamaan yksin. Mies vaan alkoi aina raivoamaan, haukkumaan ja puolustamaan itseään. Mistään epäkohdista ei voi keskustella, kun aina alkaa tuo päätön raivous jota jopa pelkään. Pariterapiaan ei suostu, kun kaikki on "niin hyvin" parisuhteessa. Alkoholia käyttää ihan liikaa, ja siinäkään ei ole mitään ongelmaa miehen mielestä, vaikka aina kun on stressiä niin se pitää korjata alkon kittaamisella tai muuten kiristää liikaa vannetta ja se puretaan minuun. Ja alkoa on saatava vähintään joka viikko, mieluiten joka päivä. Lasten teosta on puhuttu, ja sanoin etten tee mitään jos ei lopeta juomista, mies alkaa siivoamaan osuutensa, ja mennään pariterapiaan. Mies meinaa että tottakai hoitaa osuutensa lasten hoidosta, ja korjaa nuo epäkohdat heti kun lapsi syntyy. Tuohonko pitäisi luottaa tuon kaiken perusteella. Ja siis lupailee vaikka ja mitä, ja rikkoo lupauksiaan ja valehtelee.
Kerro miksi ihmeessä tuhlaat elämäsi tuollaisen juopporetkun kanssa!? En jaksa ymmärtää. Opettele elämään yksin, ehkäpä tutustut kunnolliseen mukavaan mieheen jonka kanssa lapsenkin uskaltaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vuosia mies on laiminlyönyt sun synttärit ym juhlat ja asia on vaivannut sinua. Sitten päätät tehdä lapsen hänen kanssa, ei luoja tätä järjen määrää.
Sanoinko että mies laiminlöi synttärit ennen lapsen syntymää? Ei, kyllä hän silloin jotenkin aina muisti. Sanotaan viimeiseen kolmeen neljään vuoteen ei ole muistanut. Viimeksi ei ollenkaan. Ap
Sanoit, että ei ole usein muistanut. Kyllä se nyt viittaa useampaan kertaan kuin 3-4v.
Siitä olen edelleen 5-6 vuoden jälkeen erittäin katkera, kun emäntä pakotti vaihtamaan inkkaritupakan polttopaikkaa saunasta parvekkeelle. Kovilla pakkasilla ämpärikin jäätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vuosia mies on laiminlyönyt sun synttärit ym juhlat ja asia on vaivannut sinua. Sitten päätät tehdä lapsen hänen kanssa, ei luoja tätä järjen määrää.
Sanoinko että mies laiminlöi synttärit ennen lapsen syntymää? Ei, kyllä hän silloin jotenkin aina muisti. Sanotaan viimeiseen kolmeen neljään vuoteen ei ole muistanut. Viimeksi ei ollenkaan. Ap
Sanoit, että ei ole usein muistanut. Kyllä se nyt viittaa useampaan kertaan kuin 3-4v.
Jos ollaan 8v oltu yhdessä ja puolet syönttäreistä unohtanut niin aika paha..
En ole katkera, mutta välillä kadettaa vähän. Kun miehellä on paljon omia kavereita (ovat osittain munkin kavereitani, mutta tekevät välillä ihan poikien kesken juttuja, mihin en mukaan haluaisikaan). Mulla kun ei ole kavereita ollenkaan. Välillä olen todella pahana siitä, että mies jättää mut kotiin yksin koko päiväksi lautapelin takia. Ja säästäkää neuvot. On kokeiltu vaikka mitä. En vaan saa kavereita, kun olen niin sisäänpäin kääntynyt.