Millä saada teinipoika 15v tajuamaan opiskelun tärkeys?!!
Samaa vääntöä ollut nyt 2v. Hankaluus alkoi, kun tuo uusi digikoulu valmistui ja oppilaille jaettiin ipadit, joilla tehdään myös kotiläksyt. Läksyjen teon valvonta on mahdotonta. Kirjoja ei ole. Läksyjä palautetaan sähköisesti eri sovellusten kautta. Kotona pakko olla wifi tuon iPadinkin takia.
Pleikka-ohjain otetaan illalla pois, ettei pelaa yöllä. Wifiä ei voi sammuttaa, koska poika ujeltaa, että jää läksyt tekemättä, kun netti katkeaa. Tosi asiassa ei tee läksyjä, vaan kyttää sillä kaikenmaailman pelivideoita yms. Joskus wifi menee silti kiinni, oli läksyt tehty tai ei. No, onhan sitten vielä kännykkä ja telkkari. Joskus oon kantanu telkkarinkin pois, muttei sitä prkl jaksa.
Menee siis 9.luokalle ja pitäisi jatko-opintoja miettiä. Ei kuulemma kiinnosta. Mitä ihmettä tollaselle voi tehdä? Ei vaan mene kaaliin, että kukaan ei ota sitä töihiin, jos on huonot todistukset jne.
Kommentit (30)
Kysele siltä onko kiinnostunut jostain alasta tai muuta vastaavaa. Voisitte yhdessä pohtia, mitä haluaisi isona tehdä ja sitä kautta saada motivaatiota opiskeluun. Auta läksyissä, ole kiinnostunut siitä mistä hän on kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Eikä mitä, eilenhän täällä keskusteltiin, kuinka peruskoulusta voi suoraan mennä sukulaiselle töihin, joten oppivelvollisuutta ei kannata pidentää. Eli duuniin vaan!
Sukulaiselle? Kelle? Just joo. Ihan liian nuorena loppuu kyllä oppivelvollisuus. Hoh hoijaa.
Ap
Oma poika kävi 10 luokan ja sen aikana viisastui. Hyvin on elämä jatkunut.
Jaa-a, meillä samanlainen tapaus. On tosin nyt ysillä ja nelosia pukkaa. Ei tee mitään koulutehtäviä. En tosiaan tiedä mikä avuksi.
Olisiko mitään mahdollisuutta, jos ap ottaisit asian puheeksi koulun edustajien kanssa? Koulukuraattori esimerkiksi? Opinnonohjausta lisätueksi.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, meillä samanlainen tapaus. On tosin nyt ysillä ja nelosia pukkaa. Ei tee mitään koulutehtäviä. En tosiaan tiedä mikä avuksi.
No meillä ei nyt nelosia kuin muutama, mutta silti liian huonoja, että irtoaisi kiva opiskelupaikka. Poika on fiksu, mutta patalaiska. Luulee varmaan, että elätetään se ikuisesti. Ei auta, vaikka kerroin, että 3v päästä olisi teoriassa omillaan. Tähän ehdotti, että pystytän hänelle teltan pihallemme.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä mitä, eilenhän täällä keskusteltiin, kuinka peruskoulusta voi suoraan mennä sukulaiselle töihin, joten oppivelvollisuutta ei kannata pidentää. Eli duuniin vaan!
Sukulaiselle? Kelle? Just joo. Ihan liian nuorena loppuu kyllä oppivelvollisuus. Hoh hoijaa.
Ap
Mitä luulet että oppivelvollisuus tuohon auttaisi? Samanlaista pelleilyä se olisi vain sen oppivelvollisuuden loppuun jos asenne on tuo. Ei kaikkea voi sysätä yhteiskunna syliin vaan nyt pitää sinun vanhempana hoitaa asia kuntoon. Jos ei itse onnistu niin sitten on haettava apua, otetta yhteyttä kouluun ja lastensuojeluun tms.
Mitä nyt omaa ysiluokka-aikaa ajattelee, ei sillon ollut tulevaisuuden urasuunnitelmat kyllä päällimmäisenä mielessä. Tai, ei itseasiassa ollenkaan jos totta puhutaan. Onnekseni asuimme pienellä paikkakunnalla, jossa lukioon/amikseen pääsi kyllä kuka tahansa sinne hakenut. Itse menin lukioon saadakseni vähän jatkoaikaa uravalinnalleni.
Luin itseni insinööriksi ja hoksasin, ettei se paperinpyörittely, laskelmat ja simuloinnit olleetkaan jokapäiväisenä työnä ihan niin kivaa. Jäin kotihoidonvapaalle miettimään alanvaihtoa ja tänään kävinkin pääsykokeissa.
Samaan pääsykokeeseen oli tullut myös yksi 55-vuotias, isoäiti jo. Tosin hänellä oli alalta jo pitkä työkokemus takana ja nyt ajatteli saada ammatillisen pätevyydenkin pitääkseen työpaikkansa. Oma veljeni puolestaan jätti koulut kesken ja on nyt ylenemässä 30-vuotiaana esimiesasemaan. Ei mikään koulutus takaa hyväpalkkaista työtä, eikä välttämättä työpaikkaa ollenkaan. Ymmärrän tietysti, että vanhempana olet huolissasi lapsestasi mutta usko pois, kyllä hän ehtii ne koulut käymään muutaman vuoden vanhempanakin ja paremmalla sisäsyntyisellä motivaatiolla. Tärkeämpää olisi löytää se oma juttunsa, ala josta tykkää. Ainakin minun mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mitään mahdollisuutta, jos ap ottaisit asian puheeksi koulun edustajien kanssa? Koulukuraattori esimerkiksi? Opinnonohjausta lisätueksi.
On se varmaan pakko. Nyt ei enää ehdi, mutta syksyllä on pakko. Poika ei siis ole vaikea, eikä angstinen periaatteessa, mutta asiat vaan eivät tunnu menevän perille. Tänään just nukkui pommiin opon tunnilta, ei ”muistanut” ko.tuntia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä mitä, eilenhän täällä keskusteltiin, kuinka peruskoulusta voi suoraan mennä sukulaiselle töihin, joten oppivelvollisuutta ei kannata pidentää. Eli duuniin vaan!
Sukulaiselle? Kelle? Just joo. Ihan liian nuorena loppuu kyllä oppivelvollisuus. Hoh hoijaa.
Ap
Mitä luulet että oppivelvollisuus tuohon auttaisi? Samanlaista pelleilyä se olisi vain sen oppivelvollisuuden loppuun jos asenne on tuo. Ei kaikkea voi sysätä yhteiskunna syliin vaan nyt pitää sinun vanhempana hoitaa asia kuntoon. Jos ei itse onnistu niin sitten on haettava apua, otetta yhteyttä kouluun ja lastensuojeluun tms.
Kyllä itse aikanani fiksuunnuin huomattavasti, kun vertaan, millainen olin 15v tai 17v ikäisenä. Uskon, että oppivelvollisuuden pidentäminen 18v asti auttaisi monia. Toki otetaan yhteyttä kouluun syksyllä, jos sama meno jatkuu. Hyviäkin numeroita poika saa, mutta asenne on välinpitämätön. Luonteeltaan on kiltti, ei luuhaa missään kielletyillä teillä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt omaa ysiluokka-aikaa ajattelee, ei sillon ollut tulevaisuuden urasuunnitelmat kyllä päällimmäisenä mielessä. Tai, ei itseasiassa ollenkaan jos totta puhutaan. Onnekseni asuimme pienellä paikkakunnalla, jossa lukioon/amikseen pääsi kyllä kuka tahansa sinne hakenut. Itse menin lukioon saadakseni vähän jatkoaikaa uravalinnalleni.
Luin itseni insinööriksi ja hoksasin, ettei se paperinpyörittely, laskelmat ja simuloinnit olleetkaan jokapäiväisenä työnä ihan niin kivaa. Jäin kotihoidonvapaalle miettimään alanvaihtoa ja tänään kävinkin pääsykokeissa.
Samaan pääsykokeeseen oli tullut myös yksi 55-vuotias, isoäiti jo. Tosin hänellä oli alalta jo pitkä työkokemus takana ja nyt ajatteli saada ammatillisen pätevyydenkin pitääkseen työpaikkansa. Oma veljeni puolestaan jätti koulut kesken ja on nyt ylenemässä 30-vuotiaana esimiesasemaan. Ei mikään koulutus takaa hyväpalkkaista työtä, eikä välttämättä työpaikkaa ollenkaan. Ymmärrän tietysti, että vanhempana olet huolissasi lapsestasi mutta usko pois, kyllä hän ehtii ne koulut käymään muutaman vuoden vanhempanakin ja paremmalla sisäsyntyisellä motivaatiolla. Tärkeämpää olisi löytää se oma juttunsa, ala josta tykkää. Ainakin minun mielestäni.
Itse kävin aikuislukion, valmistuin sieltä reilu 20 vuotiaana. Motivaationi oli huima ja pidin opiskelusta. Tuo sisäsyntyinen motivaationi syttyi tuolloin. Ymmärrän pointtisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä mitä, eilenhän täällä keskusteltiin, kuinka peruskoulusta voi suoraan mennä sukulaiselle töihin, joten oppivelvollisuutta ei kannata pidentää. Eli duuniin vaan!
Sukulaiselle? Kelle? Just joo. Ihan liian nuorena loppuu kyllä oppivelvollisuus. Hoh hoijaa.
Ap
Mitä luulet että oppivelvollisuus tuohon auttaisi? Samanlaista pelleilyä se olisi vain sen oppivelvollisuuden loppuun jos asenne on tuo. Ei kaikkea voi sysätä yhteiskunna syliin vaan nyt pitää sinun vanhempana hoitaa asia kuntoon. Jos ei itse onnistu niin sitten on haettava apua, otetta yhteyttä kouluun ja lastensuojeluun tms.
Kyllä itse aikanani fiksuunnuin huomattavasti, kun vertaan, millainen olin 15v tai 17v ikäisenä. Uskon, että oppivelvollisuuden pidentäminen 18v asti auttaisi monia. Toki otetaan yhteyttä kouluun syksyllä, jos sama meno jatkuu. Hyviäkin numeroita poika saa, mutta asenne on välinpitämätön. Luonteeltaan on kiltti, ei luuhaa missään kielletyillä teillä.
Ap
Ei se oppivelvollisuus automaattisesti tarkoita että jos todistuksessa on rivi vitosia niin päästään mihin vaan jossa sitten rauhassa "fiksuuntua", vaan ainoastaan sen, että jotain on pakko opiskella. Eli tulevaisuuden näkymät ei pojallasi esim. olisi yhtään paremmat vaikka miten olisi oppivelvollisuus 18v asti, jos se tarkoittaisi pääsemistä ainoastaan kymppiluokalle tms. työpajoihin.
Kesätöihin tai talkoisiin tekemään fyysistä työtä, tätä 45 vuottako...
Tai muutto omilleen 16v.
Minun pojat ovat vielä alakoulussa, mutta yritän jo nyt painottaa opiskelun tärkeyttä heille.
Viime viikolla pojat katselivat vesisateessa työskenteleviä työmiehiä ja sanoivat, että on varmaan inhottavaa puuhaa. Totesin siihen, että jos tuo tuntuu inhottavalta, niin kannattaa panostaa kouluun, niin aikuisena voi valita, joutuuko työskentelemään vesisateessa vai ei...
Vierailija kirjoitti:
Minun pojat ovat vielä alakoulussa, mutta yritän jo nyt painottaa opiskelun tärkeyttä heille.
Viime viikolla pojat katselivat vesisateessa työskenteleviä työmiehiä ja sanoivat, että on varmaan inhottavaa puuhaa. Totesin siihen, että jos tuo tuntuu inhottavalta, niin kannattaa panostaa kouluun, niin aikuisena voi valita, joutuuko työskentelemään vesisateessa vai ei...
Opiskelun ja työskentelyn tärkeyttä on painotettu aina. Me vanhemmat ollaan kovia tekeen töitä. Siksi myös ihmetyttää pojan laiskuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, meillä samanlainen tapaus. On tosin nyt ysillä ja nelosia pukkaa. Ei tee mitään koulutehtäviä. En tosiaan tiedä mikä avuksi.
No meillä ei nyt nelosia kuin muutama, mutta silti liian huonoja, että irtoaisi kiva opiskelupaikka. Poika on fiksu, mutta patalaiska. Luulee varmaan, että elätetään se ikuisesti. Ei auta, vaikka kerroin, että 3v päästä olisi teoriassa omillaan. Tähän ehdotti, että pystytän hänelle teltan pihallemme.
Ap
Sama vika meidän pojalla. Hän on todella fiksu ja älykäs, mutta ei vaan kiinnosta eikä huvita tehdä mitään koulun eteen. Toivottavasti tämä "vaihe" menee pian ohi ja ammattikoulussa numerot paranee. Päättötodistus nyt vain jää umpisurkeaksi.
On kaunis ajatus, että tuon ikäisen sisäisen motivaation saisi jotenkin syttymään... Ei se syty. 15-vuotiaat ovat nulikoita, joiden aivot eivät vielä pelitä niin kuin aikuisella. Tuon ikäisten on vaikea hillitä impulssejaan ja hetkellinen nautinto on pitkäjänteisyyttä palkitsevampaa. Itse kannustaisin tuon ikäistä opiskelemaan rahalla. Joko kiristäen niin, että viikkorahaa ei tipu ellei arvosanat parane, tai sitten lahjoen, että jokaisesta 8 tai yli arvosanasta saa tietyn summan rahaa. Motivaation täytyy tulla ulkoa ja olla riittävän houkutteleva. Mitä 15-vuotias voisi rahalla ostaa? Mitä unelmia hänellä on? Jos hän osaisi visualisoida ne asiat, niin todennäköisesti koulukin alkaisi maistumaan.
Tässä perusteet. Pätee sekä tytöille, etä pojille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojat ovat vielä alakoulussa, mutta yritän jo nyt painottaa opiskelun tärkeyttä heille.
Viime viikolla pojat katselivat vesisateessa työskenteleviä työmiehiä ja sanoivat, että on varmaan inhottavaa puuhaa. Totesin siihen, että jos tuo tuntuu inhottavalta, niin kannattaa panostaa kouluun, niin aikuisena voi valita, joutuuko työskentelemään vesisateessa vai ei...
Opiskelun ja työskentelyn tärkeyttä on painotettu aina. Me vanhemmat ollaan kovia tekeen töitä. Siksi myös ihmetyttää pojan laiskuus.
No riippuu siitä, miten sitä opiskelun ja työnteon tärkeyttä on painotettu. Toki työnteko on tärkeää ja koulutus samaten, mutta teinin korvissa tuollainen voi kuulostaa "tottahan sinä menet lukioon, vain hulttiot menevät amikseen, ja sitten lukion jälkeen yliopistoon"-mantralta. Oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka mieluummin työskentelevät siellä vesisateessa kuin palaverien ja powerpoint-esitysten parissa. Minä ja mieheni olemme akateemisia ja pitkään elin siinä kuplassa, että tietysti lapseni menevät esim. lukioon, vaikka en pakota, mutta amikseen poikamme nyt haki. Alalle, josta on todella kiinnostunut ja joka työllistää. Oli minulle ihan tervetullut opetus, että kyllä ne on ihmisiä ne amislaisetkin ja vesisateessa työskentelijät. Osa nuorista kapinoi railakkaasti, osa vetäytyy sivuun, kun ei halua täyttää vaatimuksia.
Eikä mitä, eilenhän täällä keskusteltiin, kuinka peruskoulusta voi suoraan mennä sukulaiselle töihin, joten oppivelvollisuutta ei kannata pidentää. Eli duuniin vaan!