Lue keskustelun säännöt.
Koiravanhus
Tee
14.05.2019 |
Kertokaahan muut ikaantyvien koirien omistajat kaytannon vinkkeja helpottamaan koiramummun elamaa. Kyseessa on liki 13-vuotias spanielin kokoinen perusterve leikattu narttu. Usein tuo viela juoksee reippaasti portaat ylos, mutta sitten aina valilla noustaan askelma kerrallaan hissukseen. Kuulokin on halla ihan selvasti heikentynyt.
Kommentit (22)
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa. Harmaitakin on alkanut tulemaan.
Meillä eläinlääkäri suositteli nivelvalmisteita jo ennen kuin koira alkoi kunnolla ikääntyä (Seraquin). Nuo todella toimivat. Lisäksi kannattaa katsoa että ruokavalio on kunnossa.
Meillä koira käy vanhus-tarkastuksessa kerran vuoteen. Eläinlääkäri tarkastaa koiran ja samalla voi katsella onko muita ongelmia. Minä luulen että omallani alkaa olla kuulossa ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa.
Aww, hellyttävää ettei hän jaksa enää rullaluistella eikä pyöräillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa.
Aww, hellyttävää ettei hän jaksa enää rullaluistella eikä pyöräillä.
noin 100v ihmisethän harrastaa noita kuitenkin sankon joukoin :D
Edellä mainittu seraquin tai cartivet+msm. Aivoille Aktivait, jos näkyy henkistä väsymistä. Myös ubikinonia voi syöttää koiralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa.
Aww, hellyttävää ettei hän jaksa enää rullaluistella eikä pyöräillä.
noin 100v ihmisethän harrastaa noita kuitenkin sankon joukoin :D
Nyt oli puhe koirasta. En ole koskaan nähnyt rullaluistelevaa koiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä 40kg tänävuonna 13 täyttävä papparainen. Kaikki nivelet enemmän vähemmän nivelrikkoutuneet joten vietämme vielä kesän kipulääkityksen turvin ja sitten on edessä hyvästit ;-( Meillä vältetään äkkinäisiä liikkeitä ja syötetään vitamiineja+msm jauhetta. Aurinkoisia päiviä Kaikille vanhuksille <3
Minulla on kamala pelko koiran kuolemasta, vaikka koira on "vasta" 9. Oli edellisen koiran kuoleman jälkeen niin kamalaa, että mietin pitäisikö ottaa pentu tässä vaiheessa niin ehtisi kasvaa ja oppia käyttäytymään ennen kuin vanhemman kunto huononee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nivelvalmisteet ja jatkuva tulehduskipulääkitys (esim. Norocarp). Meillä koira oli vuosia nivelrikon takia tulehduskipulääkityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa. Harmaitakin on alkanut tulemaan.
Meillä eläinlääkäri suositteli nivelvalmisteita jo ennen kuin koira alkoi kunnolla ikääntyä (Seraquin). Nuo todella toimivat. Lisäksi kannattaa katsoa että ruokavalio on kunnossa.
Meillä koira käy vanhus-tarkastuksessa kerran vuoteen. Eläinlääkäri tarkastaa koiran ja samalla voi katsella onko muita ongelmia. Minä luulen että omallani alkaa olla kuulossa ongelmia.
Paskaa puhut. Ei tuon kokoiset koirat elä noin vanhaksi, eikä varsinkaan hyväkuntoisina. Vai että vähän alkanut harmaantumaan joku 150 vuotiaaseen verrattava :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 15-vuotias 60-kiloinen sekarotuinen. On ihan hyvässä kunnossa vielä, mutta rullaluistelu, pyöräily ja pidemmät juoksulenkit ovat jääneet ja tahti on muutenkin rauhallisempaa.
Aww, hellyttävää ettei hän jaksa enää rullaluistella eikä pyöräillä.
noin 100v ihmisethän harrastaa noita kuitenkin sankon joukoin :D
Nyt oli puhe koirasta. En ole koskaan nähnyt rullaluistelevaa koiraa.
No tarkoitin että kas kummaa, kun ihmisen iässä n. 100v koira ei enää hölkkäile pyörän mukana jne. Sarkasmia.
Koiratar kirjoitti:
Täällä 40kg tänävuonna 13 täyttävä papparainen. Kaikki nivelet enemmän vähemmän nivelrikkoutuneet joten vietämme vielä kesän kipulääkityksen turvin ja sitten on edessä hyvästit ;-( Meillä vältetään äkkinäisiä liikkeitä ja syötetään vitamiineja+msm jauhetta. Aurinkoisia päiviä Kaikille vanhuksille <3
Miksette vain lopeta sitä koiraa, kun kerran on kipeä? Pidätte hengissä itsenne vuoksi, kun tekee niin kipeää luopua. Voi koiraparkaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin muuten kertoa, mikä on mun filosofiani koiran hoitamisessa:
Meillä oli koira, joka (kuten viestissä nro 9 kerroin) söi vuosia tulehduskipulääkettä ja nivelvalmistetta nivelrikkoon. Syy, miksi emme lopettaneet koiraa, oli se, että lääkkeistä oli selvästi apua. Kun aloitimme lääkkeen, koira oli vetäytyvä ja innoton. Kun lääke alkoi vaikuttaa, siitä tuli taas pirteä ja osallistuva.
Käytimme koiraa eläinlääkärillä arvioissa, ja kun eläinlääkäri ei nähnyt koiran tilaa syynä lopetukseen, jatkoimme lääkitystä. Koiramme lopetettiin viikko sitten, ja se oli kuolemaansa asti mieleltään virkeä ja iloinen, mutta teimme lopetuspäätöksen, koska sen kävelemät matkat lyhenivät koko ajan.
Mä siis seuraisin koirassa ennen kaikkea mielialaa. Jos koira on oma itsensä, lääkkeitä kannattaa antaa ja niistä on hyötyä. Jos koirasta tulee vetäytyvä, apaattinen ja jopa aggressiivinen, on aika tehdä päätös. Siis viimeistään siinä. Mä tein päätöksen jo ennen sitä, koska tiesin, että sitä kohti ollaan menossa. Ajattelin, että parempi vähän liian aikaisin kuin liian myöhään.
En minäkään enää suhtaudu niin ehdottomasti koiran lopettamiseen heti, kun ensimmäiset vanhuuden vaivat muuttuvat selvästi näkyväksi. Jos elämänhalua ja iloa elämässä on, eikä se ole pelkkää selviytymistä, niin ei siinä ole mitään vikaa, että antaa koiran elää koiravanhuksen elämää, siinä kuten ihmisetkin (ilman edes mahdollisuutta päästä avustettuna pois täältä). Tietenkään en tällä tarkoita, kuten ei varmasti edellinenkään, että tekohengitetään kitumisen rajalle asti, mutta kyllä koiran läheiset näkevät, koska raja alkaa olemaan edes lähellä. Ja nimenomaan mieluummin hetki liian aikaisin, kuin hetkeäkään liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään enää suhtaudu niin ehdottomasti koiran lopettamiseen heti, kun ensimmäiset vanhuuden vaivat muuttuvat selvästi näkyväksi. Jos elämänhalua ja iloa elämässä on, eikä se ole pelkkää selviytymistä, niin ei siinä ole mitään vikaa, että antaa koiran elää koiravanhuksen elämää, siinä kuten ihmisetkin (ilman edes mahdollisuutta päästä avustettuna pois täältä). Tietenkään en tällä tarkoita, kuten ei varmasti edellinenkään, että tekohengitetään kitumisen rajalle asti, mutta kyllä koiran läheiset näkevät, koska raja alkaa olemaan edes lähellä. Ja nimenomaan mieluummin hetki liian aikaisin, kuin hetkeäkään liian myöhään.
Niin, kun aika usein eivät näe, kun se tappamispäätös on niin vaikea tehdä. Todella yleistä että koiran annetaan kitua viimeiseen asti ja uskotellaan itselle, että ihan kivaa sillä on, kyllähän se hengittää ja häntäkin joskus heilahtaa, mitä nyt kusee alleen ja eksyy nurkkiin ja nilkuttaa kolmea jalkaa samaan aikaan, mutta sellaista se vanhuus on, hermosärkyä ja keuhkojen täyttymistä nesteellä, eihän niitä ihmisiäkään lopeteta.
Yhdeltä haki vasta poliisi tällaisen koiravanhuksen poissa ja vei lopetettavaksi, pitkään sai sekin koira ensin kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään enää suhtaudu niin ehdottomasti koiran lopettamiseen heti, kun ensimmäiset vanhuuden vaivat muuttuvat selvästi näkyväksi. Jos elämänhalua ja iloa elämässä on, eikä se ole pelkkää selviytymistä, niin ei siinä ole mitään vikaa, että antaa koiran elää koiravanhuksen elämää, siinä kuten ihmisetkin (ilman edes mahdollisuutta päästä avustettuna pois täältä). Tietenkään en tällä tarkoita, kuten ei varmasti edellinenkään, että tekohengitetään kitumisen rajalle asti, mutta kyllä koiran läheiset näkevät, koska raja alkaa olemaan edes lähellä. Ja nimenomaan mieluummin hetki liian aikaisin, kuin hetkeäkään liian myöhään.
Niin, kun aika usein eivät näe, kun se tappamispäätös on niin vaikea tehdä. Todella yleistä että koiran annetaan kitua viimeiseen asti ja uskotellaan itselle, että ihan kivaa sillä on, kyllähän se hengittää ja häntäkin joskus heilahtaa, mitä nyt kusee alleen ja eksyy nurkkiin ja nilkuttaa kolmea jalkaa samaan aikaan, mutta sellaista se vanhuus on, hermosärkyä ja keuhkojen täyttymistä nesteellä, eihän niitä ihmisiäkään lopeteta.
Yhdeltä haki vasta poliisi tällaisen koiravanhuksen poissa ja vei lopetettavaksi, pitkään sai sekin koira ensin kärsiä.
No tämä oli juuri sitä tekohengittämistä kitumiseen asti, mitä juuri viestissäni vastustin, ja heti perään sanoin, että mieluummin liian aikaisin kuin hetkeäkään liian myöhään. Hienosti luettu hermanni.
Koiravanhukselle on hyvä muistaa antaa riittävä palautumisaika niin fyysisistä kuin henkisistä rasituksista. Muutenkin hidastaa elämää vanhuksen tahtiin sopivaksi.
Toiselle omista mummoista ajelin pari vuotta kesäturkin helpottamaan kuumia päiviä. Tämä selkeästi oli koiralle hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Koiratar kirjoitti:
Täällä 40kg tänävuonna 13 täyttävä papparainen. Kaikki nivelet enemmän vähemmän nivelrikkoutuneet joten vietämme vielä kesän kipulääkityksen turvin ja sitten on edessä hyvästit ;-( Meillä vältetään äkkinäisiä liikkeitä ja syötetään vitamiineja+msm jauhetta. Aurinkoisia päiviä Kaikille vanhuksille <3
Miksette vain lopeta sitä koiraa, kun kerran on kipeä? Pidätte hengissä itsenne vuoksi, kun tekee niin kipeää luopua. Voi koiraparkaa :(
Ihan hyvin tää vielä lenkillä käy. 4km ei tunnu missään. Siksi. En ymmärrä ihmisiä jptka lopettaa koiran jos se voi vielä hyvin ja on iloinen.
Meidän sekarotuinen koiramamma täyttää kohta 11v. Pari vuotta sitten puhkesi autoimmuunisairaus SLO jonka seurauksena kaikki kynnet alkoivat vuorotellen mätiä ja irrota, koiraa jouduttiin nukuttamaan useita kertoja kynnenpoistoja varten ja se sai vahvoja kipulääkkeitä toimenpiteiden jälkeisiin kipuihin. Tauti saatiin lopulta lääkityksellä remissioon (kun kaikki kynnet olivat jo irronneet), mutta jos se repsahtaa uudestaan valloilleen niin taitaa olla lähtö lähellä, sen verran hirveää aikaa oli ja koiralla kuukausitolkulla kauluri päässä ja yksi tai useampi jalka paketissa.
Eihän ihmisvanhuksiakaan lopeteta vanhuuden vuoksi!
Kun koira vanhenee, pitää se luonnollisesti ottaa huomioon elämässä ja arjen valinnoissa.
Meillä koiran 14-v kuulo jo temppuilee ja nivelet on vanhuuden jäykkiä, jonkinlaista kulumaa myös on joissakin nivelissä. Lenkit on lyhentyneet (koira itse tosin painelisi pitkiäkin matkoja kun ei ymmärrä mitä niistä pahimmillaan seuraa), äkkiliikkeitä vältetään, portaat yläkertaan kannetaan (koira painaa alle 10 kg), nivelvalmistetta ja öljyä lisätään ruokaan. Ylipäätään ruoan on oltava ravitsevaa ja helposti sulavaa. Vointia seurataan ja vuosittain käydään eläinlääkärillä, kuten koko elämänsä ajan.
Nivelvalmisteista oli ainakin meidän koiralle apua. Siis niistä lisäravinteista.