H*ton rasittavaa keskustella ihmisen kanssa, jota pitäisi palvella ja joka puhuu huonoa suomea, muttei suostu puhumaan mitään muuta kieltä.
Minä osaan suomea, englantia, ruotsia, italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa, arabiaa ja venäjää. Kyllä, ihan oikeasti. Opiskelin koulussa ensimmäistä kuutta vierasta kieltä (äidinkieli suomi) ja aikuisiällä olen opiskellut arabiaa ja venäjää, koska olen huomannut, ettei noilla ensin mainituilla kielillä tee juuri mitään suomalaisessa asiakaspalvelussa.
No, luokseni tuli selvästi venäläinen asiakas, joka puhui niin älyttömän vahvasti murteella, etten saanut mitään selvää. Kysyin, voidaanko vaihtaa venäjään. Ei, hän haluaa harjoitella suomea. No, ei tullut mitään. Kysyin, josko voitaisin vaihtaa vaikka englantiin ja hän harjoittelisi sitä. Ei käynyt, eikä mikään muukaan. Meni oikeasti 10 minuuttia tämän henkilön asian selvittämiseen, kun kysymys oli niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin missä on henkilö, jonka sukunimi on vaikkapa esimerkinomaisesti Ylänkö.
Keskustelu meni kutakuinkin näin:
Asiakas: Hjuva paiva. Mine etsi julanko.
Minä: Päivää. Anteeksi, en ymmärtänyt, toistatko vielä?
A: Julanko. Misa julanko.
M: Julanko.. Hmm.. Nyt en heti keksi, kenestä on kyse. Onko teillä sovittu tapaaminen?
A: Ei, mina haluan tieta missa Julanko.
M: Niin, meillä ei taida olla töissä henkilöä Julanko. Julanko se oli?
A: Juulaanko.
M: Oliko se ensimmäinen kirjain J? Niinkuin juusto, Juulia?
A: Juuulanko, Juu se kirjain.
M: Nyt en kyllä löydä tätä henkilöä. Onko kyseessä nainen vai mies?
A: Haluan tieta missa han on. Juulanko.
M: Julankoa tai Juulankoa ei valitettavasti löydy. Ettei olisi kyse Juurakosta? Urakka? Ullava? Juurikko? Jilanka?
.. ja tätä jatkui se 9,5 minuuttia, kunnes asiakas luovutti ja sanoi venäläisin kirjaimin kirjain kirjaimelta niin, että ymmärsin, että oli Ylänkö. (Ja ei, tämä oli vain esimerkki, kyseessä ei ollut Ylänkö).
Aargh.
Kommentit (27)
> Vapaa-ajalla onkin sitten toisin. Tuskastuin jo vuosituhannen alussa siihen, että erilaisiin liikkeisiin alkoi ilmestyä venäläisiä ja erityisen paljon virolaisia myyjiä, joiden suomesta en olisi millään jaksanut ottaa selvää. Lääkäreitä, jotka eivät tuntuneet ymmärtävän potilaansa puhetta. Aikamoisen väännön kävin hammaslääkärikeskuksen ajanvaraajan kanssa, kun halusin nimenomaan suomenkielisen lääkärin, jota ei tarvitsisi pelätä ainakaan ymmärtämisvaikeuksien takia. Olen melkein hihkunut riemusta, kun tilaamani taksin kuljettaja on ollut supisuomalainen. Soitin äskettäin erään oppilaitoksen neuvontanumeroon, jossa vastasi lähes ummikko venäläinen nainen, joka onneksi osasi sentään luetella toisen ihmisen numeron.
En ole koskaan törmännyt tähän.
> eikä jatkuvasti tarvinnut olla perehdyttämässä ulkomaalaisia näiden omilla työpaikoilla kieleen, kulttuuriin ja käytöstapoihin, joista jälkimmäiset eivät heihin tartu edes ammattilaisen neuvoin.
Mutta tämä pitää täysin paikkansa!
Vierailija kirjoitti:
Minä vanhana kieltenopettajana olen tottunut kuuntelemaan kaikenlaisia versioita opetuskielistäni, myös suomesta. Siitä maksetaan palkkaa, joten en ota siitä ongelmaa.
Vapaa-ajalla onkin sitten toisin. Tuskastuin jo vuosituhannen alussa siihen, että erilaisiin liikkeisiin alkoi ilmestyä venäläisiä ja erityisen paljon virolaisia myyjiä, joiden suomesta en olisi millään jaksanut ottaa selvää. Lääkäreitä, jotka eivät tuntuneet ymmärtävän potilaansa puhetta. Aikamoisen väännön kävin hammaslääkärikeskuksen ajanvaraajan kanssa, kun halusin nimenomaan suomenkielisen lääkärin, jota ei tarvitsisi pelätä ainakaan ymmärtämisvaikeuksien takia. Olen melkein hihkunut riemusta, kun tilaamani taksin kuljettaja on ollut supisuomalainen. Soitin äskettäin erään oppilaitoksen neuvontanumeroon, jossa vastasi lähes ummikko venäläinen nainen, joka onneksi osasi sentään luetella toisen ihmisen numeron.
Nyt kuulostan paljon tiukkapipoisemmalta kuin olen, mutta on sanottava, että 80-90-luvuilla oli mukavaa. Sai puhua omaa kieltään ja tuli ymmärretyksi joka puodissa, eikä jatkuvasti tarvinnut olla perehdyttämässä ulkomaalaisia näiden omilla työpaikoilla kieleen, kulttuuriin ja käytöstapoihin, joista jälkimmäiset eivät heihin tartu edes ammattilaisen neuvoin.
Tuo on hieman eri asia. Suomessa voi mielestäni olettaa saavansa palvelua suomeksi, aivan kuten apn asiakaskin oletti. Ymmärrettävää, että tuollainen harmittaa. Itsekin olen pyytänyt suomenkielistä lääkäriä varatessani aikaa.
Mihin sulla oli kiire? Työaika loppumassa?
Minä tuskastun välillä neuvolassa, kun tarjoan tulkkia seuraavalle kerralle, ja siitä kieltäydytään koska asiakas osaa omasta mielestään niin hyvin suomea. Ja taas jää ihan epäselväksi kuinka perheen arki sujuu ja käynti on yhtä elekieltä, kun vanhemmat eivät ymmärrä mitä heiltä kysytään enkä minä saa selvää vastauksista, enkä kehtaa enää viidettä kertaa kysyä täsmennystä. Kirjaaminen on luokkaa "ilmeisesti herää rinnalle kolmesti yössä" tai "ilmeisesti syö kasviksia ja lihasoseita. Yhteisen kielen puutteen vuoksi ymmärtämisvaikeuksia puolin ja toisin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vanhana kieltenopettajana olen tottunut kuuntelemaan kaikenlaisia versioita opetuskielistäni, myös suomesta. Siitä maksetaan palkkaa, joten en ota siitä ongelmaa.
Vapaa-ajalla onkin sitten toisin. Tuskastuin jo vuosituhannen alussa siihen, että erilaisiin liikkeisiin alkoi ilmestyä venäläisiä ja erityisen paljon virolaisia myyjiä, joiden suomesta en olisi millään jaksanut ottaa selvää. Lääkäreitä, jotka eivät tuntuneet ymmärtävän potilaansa puhetta. Aikamoisen väännön kävin hammaslääkärikeskuksen ajanvaraajan kanssa, kun halusin nimenomaan suomenkielisen lääkärin, jota ei tarvitsisi pelätä ainakaan ymmärtämisvaikeuksien takia. Olen melkein hihkunut riemusta, kun tilaamani taksin kuljettaja on ollut supisuomalainen. Soitin äskettäin erään oppilaitoksen neuvontanumeroon, jossa vastasi lähes ummikko venäläinen nainen, joka onneksi osasi sentään luetella toisen ihmisen numeron.
Nyt kuulostan paljon tiukkapipoisemmalta kuin olen, mutta on sanottava, että 80-90-luvuilla oli mukavaa. Sai puhua omaa kieltään ja tuli ymmärretyksi joka puodissa, eikä jatkuvasti tarvinnut olla perehdyttämässä ulkomaalaisia näiden omilla työpaikoilla kieleen, kulttuuriin ja käytöstapoihin, joista jälkimmäiset eivät heihin tartu edes ammattilaisen neuvoin.
Tuo on hieman eri asia. Suomessa voi mielestäni olettaa saavansa palvelua suomeksi, aivan kuten apn asiakaskin oletti. Ymmärrettävää, että tuollainen harmittaa. Itsekin olen pyytänyt suomenkielistä lääkäriä varatessani aikaa.
Hieman eri asia, mutta kuitenkin hieman samakin asia. Se, että en jaksa enkä halua olla suomea opettelevien harjoitusvastustajana vapaa-aikanani ja asioidessani suomalaisissa liikkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Hänelle tekee hyvää treenata suomea.
Siinähän sitä tuli treenattua. Olisit lykännyt paperia ja kynän eteen ja pyytänyt kirjoittamaan nimen. Saattoihan tuo olla kiusantekoakin että tästä et selviä.
Kyllä siihen on syynä lähinnä venäläisten kieli-imperialismi.