Sinä, joka pyydät jatkuvasti palveluksia muilta!

Tavallisesti ihmiset olettavat että nämä kohtaamiset ja muiden kanssa kommunikointi on vastavuoroista.

Jos antaa niin saa, jos pyytää, niin myös vastavuoroisesti auttaa. Kunhan ei oleta että muut osaavat lukea ajatukset, täytyy olla avoin.  Ei näistä pidetä kirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisesti ihmiset olettavat että nämä kohtaamiset ja muiden kanssa kommunikointi on vastavuoroista.

Jos antaa niin saa, jos pyytää, niin myös vastavuoroisesti auttaa. Kunhan ei oleta että muut osaavat lukea ajatukset, täytyy olla avoin.  Ei näistä pidetä kirjaa.

Ongelma onkin se, että kaikki meistä (ehkä jopa suurin osa?) eivät jatkuvasti tarvitse palveluksia muilta. En muista, milloin itse viimein olisin keltään mitään pyytänyt. Jos autottomana tarvitsen kyytiä jonnekin sateella, otan taksin. Jos kotikaupungissani ei myydä jotain, mitä saa Helsingistä, matkustan Helsinkiin ostamaan tarvitsemani, enkä kuulostele, kuka tuttavapiiristä olisi seuraavaksi Helsinkiin menossa. Jos muutan, teen tarjouksen sellaisille tutuille, joilla tiedän ehkä olevan aikaa ja kuntoa: tuletko auttamaan kolmeksi tunniksi muutossa, jos maksan pizzat ja oluet ja saat 40 euroa rahaa? Jos tutuille ei käy, tilaan muuttofirmasta apua.

Tuttavapiirissäni on kuitenkin ihmisiä, jotka pyytävät jatkuvasti palveluksia muilta. Aluksi pari kertaa heille itsekin toimitin palveluksia, mutta koska itse en tarvitse heiltä mitään, lopetin asioiden toimittamisen. Tätä he eivät tahdo ymmärtää, vaan eräskin loukkaantui, kun olen ennen auttanut ja nyt yhtä äkkiä en autakaan, kun hän oli sen varaan laskenut.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisesti ihmiset olettavat että nämä kohtaamiset ja muiden kanssa kommunikointi on vastavuoroista.

Jos antaa niin saa, jos pyytää, niin myös vastavuoroisesti auttaa. Kunhan ei oleta että muut osaavat lukea ajatukset, täytyy olla avoin.  Ei näistä pidetä kirjaa.

Ongelma onkin se, että kaikki meistä (ehkä jopa suurin osa?) eivät jatkuvasti tarvitse palveluksia muilta. En muista, milloin itse viimein olisin keltään mitään pyytänyt. Jos autottomana tarvitsen kyytiä jonnekin sateella, otan taksin. Jos kotikaupungissani ei myydä jotain, mitä saa Helsingistä, matkustan Helsinkiin ostamaan tarvitsemani, enkä kuulostele, kuka tuttavapiiristä olisi seuraavaksi Helsinkiin menossa. Jos muutan, teen tarjouksen sellaisille tutuille, joilla tiedän ehkä olevan aikaa ja kuntoa: tuletko auttamaan kolmeksi tunniksi muutossa, jos maksan pizzat ja oluet ja saat 40 euroa rahaa? Jos tutuille ei käy, tilaan muuttofirmasta apua.

Tuttavapiirissäni on kuitenkin ihmisiä, jotka pyytävät jatkuvasti palveluksia muilta. Aluksi pari kertaa heille itsekin toimitin palveluksia, mutta koska itse en tarvitse heiltä mitään, lopetin asioiden toimittamisen. Tätä he eivät tahdo ymmärtää, vaan eräskin loukkaantui, kun olen ennen auttanut ja nyt yhtä äkkiä en autakaan, kun hän oli sen varaan laskenut.

ap

Aa..olen itse aika samanlainen kuin sinäkin. Ei meiltä juuri palveluksia pyydetä, saisivat pyytää enemmänkin, kyseiset ihmiset ovat kuitenkin meitä joskus auttaneet, esim. muutossa.

Minulla on yksi tällainen kaveri. Aivan järjettömän rasittavaa. Kaikki pyynnöt lisäksi alustetaan selittämällä, miten kyseessä on ”vaan kaverin pikkupyyntö” tai ”ystävänpalvelus”. Että ihan siinä samalla, kun menet sinne tai tuonne, niin voisitko sitä ja tätä. Jos kieltäydyt, samat litaniat tulee uudelleen, että ihan vaan ajattelin että eipä olisi iso vaiva.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi tällainen kaveri. Aivan järjettömän rasittavaa. Kaikki pyynnöt lisäksi alustetaan selittämällä, miten kyseessä on ”vaan kaverin pikkupyyntö” tai ”ystävänpalvelus”. Että ihan siinä samalla, kun menet sinne tai tuonne, niin voisitko sitä ja tätä. Jos kieltäydyt, samat litaniat tulee uudelleen, että ihan vaan ajattelin että eipä olisi iso vaiva.

Rasittavaa se nimenomaan on. Nämä omat nakittajani kysyvät yleensä aina kasvotusten ja kiireisessä tilanteessa palveluksiaan, niin ettei ehdi harkita kunnolla. Kasvotusten on myös vaikeampi kieltäytyä, ainakin mukautuvaisen ja pehmeän ihmisen.

Koskaan pyyntöjä ei tule tekstiviestillä, niin että itse ehtisi rauhassa harkita, ennen kuin kirjoittaa vastauksen.