Pelottaako mahdollinen pörssiromahdus?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattanee ostaa osinko-osakkeita pidemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ joskovasti pelottaa. Korjausliike totta kai mahdollinen ja todennÀköinenkin.
Warren Buffettin mielestÀ osakkeet on halpoja.
https://www.cnbc.com/2019/05/06/warren-buffett-says-stocks-are-ridiculoâŠ
Buffetin mukaan jonkinlainen romahdus ja laskukausi olisi pitÀnyt koittaa jo parisen vuotta sitten, vaan eipÀ tullut. ElÀmme historiallisen pitkÀÀ nousukautta. Keinotekoista sellaista.
Suurimpana "syyllisenÀ" nykytilanteeseen pidetÀÀn maailman keskuspankkeja, jotka ovat harrastaneet nk. quantitative easing -politiikkaa jo pian 10 vuotta. Painokoneet kÀyvÀt keskuspankkien kellareissa tÀysillÀ ja rahaa lasketaan liikkeelle sekÀ korot pidetÀÀn keinotekoisesti alhaalla, jotta pankit voivat myydÀ melkein ilmaista lainarahaa kansalle.
Inflaation pitÀisi kaiken jÀrjen mukaan nousta tÀllaisella politiikalla, sillÀ varallisuus ei voi kasvaa ylimÀÀrÀistÀ rahaa painamalla; kun rahaa on enemmÀn suhteessa "reaalivarallisuuteen", rahan hinta laskee, eli se inflatoituu. NÀin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kukaan ei tiedÀ miksi. Inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
2010-luvun talouskasvu ei ole myöskÀÀn luonut suuressa mittakaavassa työpaikkoja. YlimÀÀrÀinen raha nÀyttÀÀ valuneen pitkÀlti keinottelijoiden taskuihin, kuten osakekauppaan ja yritysten osinkoihin. TÀssÀ ei ole mitÀÀn erikoista, sillÀ tuskin Obaman allekirjoituksen muste oli ehtinyt kuivata kongressin pankkitukipÀÀtöksessÀ, lÀhes konkurssitilassa olleet pankit ryhtyivÀt heti jakamaan osinkoja.
Palkkojen polkiessa paikoillaan ja ostovoiman nÀivettyessÀ edelleen, raha ei juurikaan liiku muualla kuin pankkien lainapÀÀtöksissÀ. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan nÀyttÀÀ koskevan koko lÀntistÀ maailmaa; sillÀ on siiretty talouden globaaleja valuvikoja vÀhÀn kauemmaksi tulevaisuuteen. Suurin velkaantumisen syy löytyy asuntokaupasta ja asuntokaupan kuumeneminen nÀyttÀisi sekin olevan velkaantumisen ja halpakorkoisten lainojen seuraus.
MitÀ nopeammin romahdus tulee sitÀ parempi. Tosin, keskuspankit ovat luultavasti saaneet politiikoilta, IMF:ltÀ ja muilta operatiivisilta tahoilta mahtikÀskyn jatkaa setelipainantaa niin kauan kuin tÀmÀ systeemi vain siihen kykenee. Siihen saakka sijoittajilla ja keinottelijoilla on ns. kissanpÀivÀt.
Huh huh mitÀ skeidaa... kaikki nousut ovat olleet "keinotekoisia"... sehÀn on keskuspankkien tehtÀvÀ painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%.. jos siinÀ sivussa kiinteistöt ja pörssi nousevat niin... just sehÀn olikin tarkoitus... ei tuossa ole mitÀÀ ns. "keinotekoista" vaan se on niin kuin moderni makrotalous on suunniteltu toimimaan.
EikÀ se mikÀÀn yllÀri ollut ettei inflaatio noussut sen enempÀÀ. kyllÀhÀn keskuspankkien ekonometriset mallit kertovat suunnilleen mikÀ se lopputulos tulee olemaan... vain jolleki idi ootti bloggarille tai salaliittoteoreetikolle oli yllÀtys ettei tullut mitÀÀn weimar zimbabwe hyperinflaatiota.
EikÀ kerro, eikÀ se niin toimi. Keskuspankit työntÀvÀt rahaa markkinoille, odottelevat ja pyrkivÀt mittaamaan vaikutuksia, samaa toistetaan uudelelen ja uudellen. Parhaillaan ihmetellÀÀn, miksi inflaatio on pysynyt matalana ennusteiden vastaisesti.
Huhhuh, pitÀkÀÀhÀn stetsoneista kiinni sillÀ kohta rommaa!
Ei voittoja voi tehdÀ ilman laskuja. Trump on kehittÀnyt tÀmÀn koko kauppasodan ihan vaan omaksi ilokseen.
Vierailija kirjoitti:
MinÀpÀ ostin tÀnÀÀn jo ensimmÀiset osakkeeni sitten viime marraskuun. Tottakai lasku on vÀistÀmÀtön, mutta kun on mahdoton sanoa missÀ pohjat tulee vastaan, pÀÀtin lÀhteÀ liikkeelle muutamasta jo tÀnÀÀn suht halvasta osakkeesta. Ostan lisÀÀ kun tullaan alas seuraavat 10%.
Minusta tĂ€mĂ€ nykyinen tilanne on inhottavampi kuin jos kurssit syöksyisivĂ€t kerralla kunnolla. Nyt tekisi mieli ostaa, mutta ei uskalla jos tuleekin romahdus. Sitten yhtĂ€kkiĂ€ huomaa ettĂ€ juna meni jo ja jĂ€i asemalle ihmettelemÀÀn đ
Ei pelota. KyllÀ se siitÀ taas nousee. On luonnollista ettÀ vÀlillÀ menee hommat miinukselle, sitten tullaan taas plussalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattanee ostaa osinko-osakkeita pidemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ joskovasti pelottaa. Korjausliike totta kai mahdollinen ja todennÀköinenkin.
Warren Buffettin mielestÀ osakkeet on halpoja.
https://www.cnbc.com/2019/05/06/warren-buffett-says-stocks-are-ridiculoâŠ
Buffetin mukaan jonkinlainen romahdus ja laskukausi olisi pitÀnyt koittaa jo parisen vuotta sitten, vaan eipÀ tullut. ElÀmme historiallisen pitkÀÀ nousukautta. Keinotekoista sellaista.
Suurimpana "syyllisenÀ" nykytilanteeseen pidetÀÀn maailman keskuspankkeja, jotka ovat harrastaneet nk. quantitative easing -politiikkaa jo pian 10 vuotta. Painokoneet kÀyvÀt keskuspankkien kellareissa tÀysillÀ ja rahaa lasketaan liikkeelle sekÀ korot pidetÀÀn keinotekoisesti alhaalla, jotta pankit voivat myydÀ melkein ilmaista lainarahaa kansalle.
Inflaation pitÀisi kaiken jÀrjen mukaan nousta tÀllaisella politiikalla, sillÀ varallisuus ei voi kasvaa ylimÀÀrÀistÀ rahaa painamalla; kun rahaa on enemmÀn suhteessa "reaalivarallisuuteen", rahan hinta laskee, eli se inflatoituu. NÀin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kukaan ei tiedÀ miksi. Inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
2010-luvun talouskasvu ei ole myöskÀÀn luonut suuressa mittakaavassa työpaikkoja. YlimÀÀrÀinen raha nÀyttÀÀ valuneen pitkÀlti keinottelijoiden taskuihin, kuten osakekauppaan ja yritysten osinkoihin. TÀssÀ ei ole mitÀÀn erikoista, sillÀ tuskin Obaman allekirjoituksen muste oli ehtinyt kuivata kongressin pankkitukipÀÀtöksessÀ, lÀhes konkurssitilassa olleet pankit ryhtyivÀt heti jakamaan osinkoja.
Palkkojen polkiessa paikoillaan ja ostovoiman nÀivettyessÀ edelleen, raha ei juurikaan liiku muualla kuin pankkien lainapÀÀtöksissÀ. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan nÀyttÀÀ koskevan koko lÀntistÀ maailmaa; sillÀ on siiretty talouden globaaleja valuvikoja vÀhÀn kauemmaksi tulevaisuuteen. Suurin velkaantumisen syy löytyy asuntokaupasta ja asuntokaupan kuumeneminen nÀyttÀisi sekin olevan velkaantumisen ja halpakorkoisten lainojen seuraus.
MitÀ nopeammin romahdus tulee sitÀ parempi. Tosin, keskuspankit ovat luultavasti saaneet politiikoilta, IMF:ltÀ ja muilta operatiivisilta tahoilta mahtikÀskyn jatkaa setelipainantaa niin kauan kuin tÀmÀ systeemi vain siihen kykenee. Siihen saakka sijoittajilla ja keinottelijoilla on ns. kissanpÀivÀt.
Huh huh mitÀ skeidaa... kaikki nousut ovat olleet "keinotekoisia"... sehÀn on keskuspankkien tehtÀvÀ painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%.. jos siinÀ sivussa kiinteistöt ja pörssi nousevat niin... just sehÀn olikin tarkoitus... ei tuossa ole mitÀÀ ns. "keinotekoista" vaan se on niin kuin moderni makrotalous on suunniteltu toimimaan.
EikÀ se mikÀÀn yllÀri ollut ettei inflaatio noussut sen enempÀÀ. kyllÀhÀn keskuspankkien ekonometriset mallit kertovat suunnilleen mikÀ se lopputulos tulee olemaan... vain jolleki idi ootti bloggarille tai salaliittoteoreetikolle oli yllÀtys ettei tullut mitÀÀn weimar zimbabwe hyperinflaatiota.
EikÀ kerro, eikÀ se niin toimi. Keskuspankit työntÀvÀt rahaa markkinoille, odottelevat ja pyrkivÀt mittaamaan vaikutuksia, samaa toistetaan uudelelen ja uudellen. Parhaillaan ihmetellÀÀn, miksi inflaatio on pysynyt matalana ennusteiden vastaisesti.
Luuletko ettÀ keskuspankit vaan vetÀvÀt hatusta jonkun numeron siitÀ miten paljon sitÀ rahaa pitÀÀ painaa, ja sitten odottelevat muutaman kuukauden ja katsovat mitÀ tapahtuu? Ja luuletko ettÀ keskuspankki painaisi paljon rahaa jos se todennÀköisesti aiheuttaisi hyperinflaation?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattanee ostaa osinko-osakkeita pidemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ joskovasti pelottaa. Korjausliike totta kai mahdollinen ja todennÀköinenkin.
Warren Buffettin mielestÀ osakkeet on halpoja.
https://www.cnbc.com/2019/05/06/warren-buffett-says-stocks-are-ridiculoâŠ
Buffetin mukaan jonkinlainen romahdus ja laskukausi olisi pitÀnyt koittaa jo parisen vuotta sitten, vaan eipÀ tullut. ElÀmme historiallisen pitkÀÀ nousukautta. Keinotekoista sellaista.
Suurimpana "syyllisenÀ" nykytilanteeseen pidetÀÀn maailman keskuspankkeja, jotka ovat harrastaneet nk. quantitative easing -politiikkaa jo pian 10 vuotta. Painokoneet kÀyvÀt keskuspankkien kellareissa tÀysillÀ ja rahaa lasketaan liikkeelle sekÀ korot pidetÀÀn keinotekoisesti alhaalla, jotta pankit voivat myydÀ melkein ilmaista lainarahaa kansalle.
Inflaation pitÀisi kaiken jÀrjen mukaan nousta tÀllaisella politiikalla, sillÀ varallisuus ei voi kasvaa ylimÀÀrÀistÀ rahaa painamalla; kun rahaa on enemmÀn suhteessa "reaalivarallisuuteen", rahan hinta laskee, eli se inflatoituu. NÀin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kukaan ei tiedÀ miksi. Inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
2010-luvun talouskasvu ei ole myöskÀÀn luonut suuressa mittakaavassa työpaikkoja. YlimÀÀrÀinen raha nÀyttÀÀ valuneen pitkÀlti keinottelijoiden taskuihin, kuten osakekauppaan ja yritysten osinkoihin. TÀssÀ ei ole mitÀÀn erikoista, sillÀ tuskin Obaman allekirjoituksen muste oli ehtinyt kuivata kongressin pankkitukipÀÀtöksessÀ, lÀhes konkurssitilassa olleet pankit ryhtyivÀt heti jakamaan osinkoja.
Palkkojen polkiessa paikoillaan ja ostovoiman nÀivettyessÀ edelleen, raha ei juurikaan liiku muualla kuin pankkien lainapÀÀtöksissÀ. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan nÀyttÀÀ koskevan koko lÀntistÀ maailmaa; sillÀ on siiretty talouden globaaleja valuvikoja vÀhÀn kauemmaksi tulevaisuuteen. Suurin velkaantumisen syy löytyy asuntokaupasta ja asuntokaupan kuumeneminen nÀyttÀisi sekin olevan velkaantumisen ja halpakorkoisten lainojen seuraus.
MitÀ nopeammin romahdus tulee sitÀ parempi. Tosin, keskuspankit ovat luultavasti saaneet politiikoilta, IMF:ltÀ ja muilta operatiivisilta tahoilta mahtikÀskyn jatkaa setelipainantaa niin kauan kuin tÀmÀ systeemi vain siihen kykenee. Siihen saakka sijoittajilla ja keinottelijoilla on ns. kissanpÀivÀt.
Huh huh mitÀ skeidaa... kaikki nousut ovat olleet "keinotekoisia"... sehÀn on keskuspankkien tehtÀvÀ painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%.. jos siinÀ sivussa kiinteistöt ja pörssi nousevat niin... just sehÀn olikin tarkoitus... ei tuossa ole mitÀÀ ns. "keinotekoista" vaan se on niin kuin moderni makrotalous on suunniteltu toimimaan.
EikÀ se mikÀÀn yllÀri ollut ettei inflaatio noussut sen enempÀÀ. kyllÀhÀn keskuspankkien ekonometriset mallit kertovat suunnilleen mikÀ se lopputulos tulee olemaan... vain jolleki idi ootti bloggarille tai salaliittoteoreetikolle oli yllÀtys ettei tullut mitÀÀn weimar zimbabwe hyperinflaatiota.
EikÀ kerro, eikÀ se niin toimi. Keskuspankit työntÀvÀt rahaa markkinoille, odottelevat ja pyrkivÀt mittaamaan vaikutuksia, samaa toistetaan uudelelen ja uudellen. Parhaillaan ihmetellÀÀn, miksi inflaatio on pysynyt matalana ennusteiden vastaisesti.
Luuletko ettÀ keskuspankit vaan vetÀvÀt hatusta jonkun numeron siitÀ miten paljon sitÀ rahaa pitÀÀ painaa, ja sitten odottelevat muutaman kuukauden ja katsovat mitÀ tapahtuu? Ja luuletko ettÀ keskuspankki painaisi paljon rahaa jos se todennÀköisesti aiheuttaisi hyperinflaation?
Hieman ihmetyttÀÀ vÀitteesi, koska Itse kirjoitit "painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%" . Siis, omat vÀitteesikin ovat keskenÀÀn ristiriidassa, ja kuten lainauksesikin implikoi, ja kuten sanoin, koska kuten sanoin, pÀÀtöset tehdÀÀn toteutuneen datan perusteella, ei vanhojen ennusteiden... Ennusteet voivat jÀÀdÀ toteutumatta loputtomiin, joten kyllÀ, keskuspankit harjoittavat poliitiikka, jonka he ovat ennustaneet johtavan korkeampaan inflaatioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattanee ostaa osinko-osakkeita pidemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ joskovasti pelottaa. Korjausliike totta kai mahdollinen ja todennÀköinenkin.
Warren Buffettin mielestÀ osakkeet on halpoja.
https://www.cnbc.com/2019/05/06/warren-buffett-says-stocks-are-ridiculoâŠ
Buffetin mukaan jonkinlainen romahdus ja laskukausi olisi pitÀnyt koittaa jo parisen vuotta sitten, vaan eipÀ tullut. ElÀmme historiallisen pitkÀÀ nousukautta. Keinotekoista sellaista.
Suurimpana "syyllisenÀ" nykytilanteeseen pidetÀÀn maailman keskuspankkeja, jotka ovat harrastaneet nk. quantitative easing -politiikkaa jo pian 10 vuotta. Painokoneet kÀyvÀt keskuspankkien kellareissa tÀysillÀ ja rahaa lasketaan liikkeelle sekÀ korot pidetÀÀn keinotekoisesti alhaalla, jotta pankit voivat myydÀ melkein ilmaista lainarahaa kansalle.
Inflaation pitÀisi kaiken jÀrjen mukaan nousta tÀllaisella politiikalla, sillÀ varallisuus ei voi kasvaa ylimÀÀrÀistÀ rahaa painamalla; kun rahaa on enemmÀn suhteessa "reaalivarallisuuteen", rahan hinta laskee, eli se inflatoituu. NÀin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kukaan ei tiedÀ miksi. Inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
2010-luvun talouskasvu ei ole myöskÀÀn luonut suuressa mittakaavassa työpaikkoja. YlimÀÀrÀinen raha nÀyttÀÀ valuneen pitkÀlti keinottelijoiden taskuihin, kuten osakekauppaan ja yritysten osinkoihin. TÀssÀ ei ole mitÀÀn erikoista, sillÀ tuskin Obaman allekirjoituksen muste oli ehtinyt kuivata kongressin pankkitukipÀÀtöksessÀ, lÀhes konkurssitilassa olleet pankit ryhtyivÀt heti jakamaan osinkoja.
Palkkojen polkiessa paikoillaan ja ostovoiman nÀivettyessÀ edelleen, raha ei juurikaan liiku muualla kuin pankkien lainapÀÀtöksissÀ. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan nÀyttÀÀ koskevan koko lÀntistÀ maailmaa; sillÀ on siiretty talouden globaaleja valuvikoja vÀhÀn kauemmaksi tulevaisuuteen. Suurin velkaantumisen syy löytyy asuntokaupasta ja asuntokaupan kuumeneminen nÀyttÀisi sekin olevan velkaantumisen ja halpakorkoisten lainojen seuraus.
MitÀ nopeammin romahdus tulee sitÀ parempi. Tosin, keskuspankit ovat luultavasti saaneet politiikoilta, IMF:ltÀ ja muilta operatiivisilta tahoilta mahtikÀskyn jatkaa setelipainantaa niin kauan kuin tÀmÀ systeemi vain siihen kykenee. Siihen saakka sijoittajilla ja keinottelijoilla on ns. kissanpÀivÀt.
Huh huh mitÀ skeidaa... kaikki nousut ovat olleet "keinotekoisia"... sehÀn on keskuspankkien tehtÀvÀ painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%.. jos siinÀ sivussa kiinteistöt ja pörssi nousevat niin... just sehÀn olikin tarkoitus... ei tuossa ole mitÀÀ ns. "keinotekoista" vaan se on niin kuin moderni makrotalous on suunniteltu toimimaan.
EikÀ se mikÀÀn yllÀri ollut ettei inflaatio noussut sen enempÀÀ. kyllÀhÀn keskuspankkien ekonometriset mallit kertovat suunnilleen mikÀ se lopputulos tulee olemaan... vain jolleki idi ootti bloggarille tai salaliittoteoreetikolle oli yllÀtys ettei tullut mitÀÀn weimar zimbabwe hyperinflaatiota.
EipÀ niin yllÀttÀvÀ komentti taholta, joka nimenomaan hyötyy harjoitetusta finanssipolitiikasta. Suomessahan sijoittaminen on kansalaisvelvollisuus vÀhÀnkÀÀn varakkaammissa piireissÀ. SitÀ harjoittavat jopa Kallion kulttuurivasemmistolaiset, joten voisi melkeinpÀ puhua suomalaisten kansallisurheilusta.
Hesarissa matalaa inflaatiota ihmettelevÀ artikkeli taisi olla viimeksi viikko, pari sitten. EikÀ ole ainoa laatuaan. Kuka tahansa, joka viitsii vÀhÀnkÀÀn perehtyÀ talouteen, siis muuhunkin kuin Kauppalehden pörssikurssisivuihin, tietÀÀ nÀmÀ.
Tosin, piensijoittain taloustietÀmys perustuu pitkÀlti yritysten pörssikursseihin ja osavuosikatsauksiin, vaikka kansantalous on paljon isompi kÀsite. Kuvaa hyvin oikeistolaista talouspolitiikkaa - niin kauan kuin yrityksillÀ riittÀÀ jaettavaa, kaikki hyvin, myös omassa kukkarossa, eikÀ muulla vÀliÀ :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattanee ostaa osinko-osakkeita pidemmÀllÀ tÀhtÀimellÀ joskovasti pelottaa. Korjausliike totta kai mahdollinen ja todennÀköinenkin.
Warren Buffettin mielestÀ osakkeet on halpoja.
https://www.cnbc.com/2019/05/06/warren-buffett-says-stocks-are-ridiculoâŠ
Buffetin mukaan jonkinlainen romahdus ja laskukausi olisi pitÀnyt koittaa jo parisen vuotta sitten, vaan eipÀ tullut. ElÀmme historiallisen pitkÀÀ nousukautta. Keinotekoista sellaista.
Suurimpana "syyllisenÀ" nykytilanteeseen pidetÀÀn maailman keskuspankkeja, jotka ovat harrastaneet nk. quantitative easing -politiikkaa jo pian 10 vuotta. Painokoneet kÀyvÀt keskuspankkien kellareissa tÀysillÀ ja rahaa lasketaan liikkeelle sekÀ korot pidetÀÀn keinotekoisesti alhaalla, jotta pankit voivat myydÀ melkein ilmaista lainarahaa kansalle.
Inflaation pitÀisi kaiken jÀrjen mukaan nousta tÀllaisella politiikalla, sillÀ varallisuus ei voi kasvaa ylimÀÀrÀistÀ rahaa painamalla; kun rahaa on enemmÀn suhteessa "reaalivarallisuuteen", rahan hinta laskee, eli se inflatoituu. NÀin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kukaan ei tiedÀ miksi. Inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
2010-luvun talouskasvu ei ole myöskÀÀn luonut suuressa mittakaavassa työpaikkoja. YlimÀÀrÀinen raha nÀyttÀÀ valuneen pitkÀlti keinottelijoiden taskuihin, kuten osakekauppaan ja yritysten osinkoihin. TÀssÀ ei ole mitÀÀn erikoista, sillÀ tuskin Obaman allekirjoituksen muste oli ehtinyt kuivata kongressin pankkitukipÀÀtöksessÀ, lÀhes konkurssitilassa olleet pankit ryhtyivÀt heti jakamaan osinkoja.
Palkkojen polkiessa paikoillaan ja ostovoiman nÀivettyessÀ edelleen, raha ei juurikaan liiku muualla kuin pankkien lainapÀÀtöksissÀ. Kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan nÀyttÀÀ koskevan koko lÀntistÀ maailmaa; sillÀ on siiretty talouden globaaleja valuvikoja vÀhÀn kauemmaksi tulevaisuuteen. Suurin velkaantumisen syy löytyy asuntokaupasta ja asuntokaupan kuumeneminen nÀyttÀisi sekin olevan velkaantumisen ja halpakorkoisten lainojen seuraus.
MitÀ nopeammin romahdus tulee sitÀ parempi. Tosin, keskuspankit ovat luultavasti saaneet politiikoilta, IMF:ltÀ ja muilta operatiivisilta tahoilta mahtikÀskyn jatkaa setelipainantaa niin kauan kuin tÀmÀ systeemi vain siihen kykenee. Siihen saakka sijoittajilla ja keinottelijoilla on ns. kissanpÀivÀt.
Huh huh mitÀ skeidaa... kaikki nousut ovat olleet "keinotekoisia"... sehÀn on keskuspankkien tehtÀvÀ painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%.. jos siinÀ sivussa kiinteistöt ja pörssi nousevat niin... just sehÀn olikin tarkoitus... ei tuossa ole mitÀÀ ns. "keinotekoista" vaan se on niin kuin moderni makrotalous on suunniteltu toimimaan.
EikÀ se mikÀÀn yllÀri ollut ettei inflaatio noussut sen enempÀÀ. kyllÀhÀn keskuspankkien ekonometriset mallit kertovat suunnilleen mikÀ se lopputulos tulee olemaan... vain jolleki idi ootti bloggarille tai salaliittoteoreetikolle oli yllÀtys ettei tullut mitÀÀn weimar zimbabwe hyperinflaatiota.
EikÀ kerro, eikÀ se niin toimi. Keskuspankit työntÀvÀt rahaa markkinoille, odottelevat ja pyrkivÀt mittaamaan vaikutuksia, samaa toistetaan uudelelen ja uudellen. Parhaillaan ihmetellÀÀn, miksi inflaatio on pysynyt matalana ennusteiden vastaisesti.
Luuletko ettÀ keskuspankit vaan vetÀvÀt hatusta jonkun numeron siitÀ miten paljon sitÀ rahaa pitÀÀ painaa, ja sitten odottelevat muutaman kuukauden ja katsovat mitÀ tapahtuu? Ja luuletko ettÀ keskuspankki painaisi paljon rahaa jos se todennÀköisesti aiheuttaisi hyperinflaation?
Hieman ihmetyttÀÀ vÀitteesi, koska Itse kirjoitit "painaa niin paljon rahaa (eli ohjata korkoa) ettÀ inflaatio pysyy siinÀ 2%" . Siis, omat vÀitteesikin ovat keskenÀÀn ristiriidassa, ja kuten lainauksesikin implikoi, ja kuten sanoin, koska kuten sanoin, pÀÀtöset tehdÀÀn toteutuneen datan perusteella, ei vanhojen ennusteiden... Ennusteet voivat jÀÀdÀ toteutumatta loputtomiin, joten kyllÀ, keskuspankit harjoittavat poliitiikka, jonka he ovat ennustaneet johtavan korkeampaan inflaatioon.
Niin, siis se 2% on keskuspankin targetti. MinkÀ kanssa tuo on ristiriidassa?
Ja eivÀt todellakaan harjoita mitÀÀn korkopolitiikkaa joka johtaa sitÀ korkeampaan inflaatioon, paitsi jos kyseessÀ on joku tuotantopuolen shokki jossa koronnosto johtaisi massatyöttymyyteen. FedillÀ on ns dual mandate jossa sen hintavakauden lisÀksi joutuu huolehtimaan myös työllisyydestÀ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota, koska ei se voi enÀÀ romahtaa kuten 2008. Notkahtavat tietty, mutta se mikÀ menee alas, tulee joskus vielÀ ylös.
Miksei muka voi?
2008 pankkien annettiin mennÀ nurin, nyt keskuspankki ei anna sitÀ tehdÀ.
2008 kun lehman brothers kaatui, niin se veti dominon lailla monia muita mukaansa. Siksi mentiin syvÀlle.
Ei kannata osakkeisiin laittaa jos ei pÀÀ kestÀ. Kyl ne vuodet tasoittaa, aina ylös tultu. Jos on massii, niin ilman muuta lapioit romahduksen keskellÀ.
Ei tietenkÀÀn. AlamÀen jÀlkeen tulee sitten taas ylÀmÀki! Ostan reilusti kun hinnat romahtaa!
MeillÀ on vain osinkofirmoja. Joten jos nyt tulisi romahdus niin on varaa odotella vaikka vuosia ettÀ nousee taas. Ja kun romahtaa kunnolla...enemmin tai myöhemmin niin silloin ostetaan lisÀÀ. Eli ei pelota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MinÀpÀ ostin tÀnÀÀn jo ensimmÀiset osakkeeni sitten viime marraskuun. Tottakai lasku on vÀistÀmÀtön, mutta kun on mahdoton sanoa missÀ pohjat tulee vastaan, pÀÀtin lÀhteÀ liikkeelle muutamasta jo tÀnÀÀn suht halvasta osakkeesta. Ostan lisÀÀ kun tullaan alas seuraavat 10%.
Minusta tĂ€mĂ€ nykyinen tilanne on inhottavampi kuin jos kurssit syöksyisivĂ€t kerralla kunnolla. Nyt tekisi mieli ostaa, mutta ei uskalla jos tuleekin romahdus. Sitten yhtĂ€kkiĂ€ huomaa ettĂ€ juna meni jo ja jĂ€i asemalle ihmettelemÀÀn đ
Noinhan se aina menee. Silloin kannattaa ostaa kun on kaikkien vaikeinta painaa ostonappullaa. Ja kyllÀ tÀÀ eliitti jota kulissien takana pyörittÀÀ koko nÀytelmÀÀ hyvin osaakin tehdÀ sen vaikeaksi.
Silloin niitten lehdet suorastaan huutaa ettÀ olisi tÀys itsari ostaa yhtÀkÀÀn osaketta. Kaveritkin haukkuu hulluksi jos kertoo ostaneensa. Ja kun pudotaan niin jyrkkÀ se pudotus on. Jos menee pieleen pÀivÀllÀkin voi olla 5-10% hinnassa pieleen.
Tuohon on pari niksiÀ. Eka ettÀ menee sisÀÀn ostaen vÀhÀn kerralla. Toka on ettÀ myy put optioita. NiissÀ on mehevÀt premiot kun volatiliteetti on suuri.
Itse en voi uskoa ettÀ pudotus olisi nyt jotain 50% luokkaa kuten 2008. Osakkeet eivÀt ole erityisen kalliita ja keskuspankeilla on paremmat valmiudet reagoida. Jos tulee 15% dippi kannattaa jo alkaa ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MinÀpÀ ostin tÀnÀÀn jo ensimmÀiset osakkeeni sitten viime marraskuun. Tottakai lasku on vÀistÀmÀtön, mutta kun on mahdoton sanoa missÀ pohjat tulee vastaan, pÀÀtin lÀhteÀ liikkeelle muutamasta jo tÀnÀÀn suht halvasta osakkeesta. Ostan lisÀÀ kun tullaan alas seuraavat 10%.
Minusta tĂ€mĂ€ nykyinen tilanne on inhottavampi kuin jos kurssit syöksyisivĂ€t kerralla kunnolla. Nyt tekisi mieli ostaa, mutta ei uskalla jos tuleekin romahdus. Sitten yhtĂ€kkiĂ€ huomaa ettĂ€ juna meni jo ja jĂ€i asemalle ihmettelemÀÀn đ
Noinhan se aina menee. Silloin kannattaa ostaa kun on kaikkien vaikeinta painaa ostonappullaa. Ja kyllÀ tÀÀ eliitti jota kulissien takana pyörittÀÀ koko nÀytelmÀÀ hyvin osaakin tehdÀ sen vaikeaksi.
Silloin niitten lehdet suorastaan huutaa ettÀ olisi tÀys itsari ostaa yhtÀkÀÀn osaketta. Kaveritkin haukkuu hulluksi jos kertoo ostaneensa. Ja kun pudotaan niin jyrkkÀ se pudotus on. Jos menee pieleen pÀivÀllÀkin voi olla 5-10% hinnassa pieleen.
Tuohon on pari niksiÀ. Eka ettÀ menee sisÀÀn ostaen vÀhÀn kerralla. Toka on ettÀ myy put optioita. NiissÀ on mehevÀt premiot kun volatiliteetti on suuri.
Itse en voi uskoa ettÀ pudotus olisi nyt jotain 50% luokkaa kuten 2008. Osakkeet eivÀt ole erityisen kalliita ja keskuspankeilla on paremmat valmiudet reagoida. Jos tulee 15% dippi kannattaa jo alkaa ostaa.
Joo, ostankin pienissÀ erissÀ, vaikka aina asiantuntijat sanovatkin ettei kannata koska kulut vie niin paljon, mutta maksan mieluummin vÀhÀn enemmÀn kuluja kuin all in yhdellÀ kertaa ja sitten on harmitus kun osake menee alaspÀin. Tuokin on kokemuksen tuomaa viisautta. Kuten myös se, ettÀ sijoitan nykyisin lÀhinnÀ stabiileihin osinko-osakkeisiin eikÀ ns. toiveyhtiöihin jotka huutaa -50 % kuten pari osaketta mulla. TylsiÀ, ehkÀ vÀhemmÀn tuottavia yhtiöitÀ, mutta ainakin yöunet sÀilyvÀt.
Ei koska sijoitusaika on 30v. SiinÀ ehtii sattua ja tapahtua.
Keskuspankeilla ovat saaneet enemmÀn oikeuksia ja voivat reagoida nopeammin. Tai niin se virallinen selitys menee.