Mies on alkanut rähistä ja huutaa ilta kaudet sekä kontrolloida menemisiäni
Mies huutaa minulle koko ajan jostain, muistelee ikivanhoja joita vetää esiin yksinään nostamassaan riidassa, syyttelee minua vastuunpakoilusta, mitään ei voi sanoa väliin koska hän alkaa takertua yksittäisiin sanoihin tai vääntää sanomiseni ihan oudoksi. Toisin sanoen tuollaisen hyökkäyksen tultua en pysty puolustautumaan mitenkään ja olen selkeästi alakynnessä. Yleensä myös silloin kun olen väsynyt tai melkein unessa, niin tuo rähinä alkaa, joten en pysty tavallaan pakenemaankaan siltä tai tuntuisi tosi oudolta lähteä niihin aikoihin ulos omasta kodistaan.
Olemme kolmikymppisiä, ja haen yliopistoon tässä yhteishaussa. Pääsykokeet ovat pian, mutta olen erehtynyt silti lukemisen lomassa tapaamassa ystäviä (sitä en olisi saanut tehdä), siivonnut, ottanut jonain viikonloppuiltana rennosti ja joskus yksinkertaisesti niiden pitkien lukupäivien päätteeksi viettänyt koko viikonlopun avaamattakaan kirjaa. Sanomattakin selvää, että mies on ottanut herneet kun en tee enempää, ainoa vain ettei koko ala kiinnosta niin paljoa kuin mihin hän minua painostaa paneutumaan ja olen menossa muihin pääsykokeisiin myös, jotka eivät olleet miehen prioriteettilistalla. Surkuhupaisinta onkin, että hän stressaa puolestani ja syyttelee minua siitä, etten kuulemma stressaa riittävästi pääsykokeita varten, vaikka en tajua mitä hyötyä siitä on. Toisekseen tajusin ettei koko ala kiinnosta niin paljoa, että menettäisin koko sosiaalista elämääni sen takia, niin kuin mies nyt yrittää sanella. Tämä asetelma tuntuu hullulta, ihan kuin olisin joku murrosikäinen jota isä läksyttää. Totta kai olen alkanut suhtautumaan tähän siten, että olen alkanut vastustaa koko ideaa hakea koko kouluun eli tavallaan alan olemaan periaatteen vuoksi vastahankaan "sinä et minua määrää". Miehen käytös ei hirveästi kannusta ja varsinkin jos hänen suhtautumisena on sitä, että hän rähisee kaiken aikaa, niin ensimmäinen reaktio ei ole hihkaista kyllä herra ja mennä kiltisti tekemään sitä mitä mies käskee.
Ainoa vain, ettei tämä piirre ulotu pelkästään pääsykokeisiin. Tässä on ollut kaikenlaisia tapauksia, mutta miehen tapa kantaa huolta alkaa näyttää sittenkin siltä, että hän kontrolloi. Toisin sanoen jos menen tapaamaan kavereitani viihteelle, niin minun pitäisi ennen yhtä olla kotona tai muuten hän lähtee etsimään minua vaikka mikään hätä ei olisikaan. Tuossa muutama viikko sitten tapasin kaupungilla kaveriani, ja itseltäni loppui akku etten saanut bussilippua. Erosimme kaverin kanssa ja pyysin laittamaan viestiä, niin kaveri kirjoitti miehelleni että menen baariin lataamaan puhelinta ja tulen kun saan sen verran virtaa että kotiin asti kestää.
No eikö tuttu auto sahaa pitkin katuja, kun viimein sen laturini ja puhelimeni kanssa tulin ulos kuppilasta ja olin menossa pysäkille. Mies myös rähisi, kun olin kehdannut juoda olutta ja hän räyhäsi koko matkan miten olen holtiton ja asetan itseni vaaraan. Siitä riidasta ei tullut loppua, koska totta kai suutuin koska hän kohtelee minua vuoroin kuin alkoholistia tai sitten kuin lasta.
Sain myös työpaikan, jossa työvuorot menevät joskus yhteen asti yöllä, niin aluksi sekin oli ok mutta nyt mies on alkanut puhumaan siitäkin et eiks olisi parempi jos kuitenkin jättäisin sen paikan, koska se on vähän arveluttavalla alueella...
Onkohan mies pettänyt itse vai mikä ihme tässä hiertää, koska tuo käytös (kauhea kiukuttelu ja menojen kontrollointi) on alkanut voimistua viimeisen puolen vuoden aikana?
Kommentit (42)
Eroa . Olet pelkkä kynnysmatto jota mies talloo hiljalleen maanrakoon.
Kauanko olette olleet yhdessä . Taitaa miehen todellinen luonne tulla nyt julki.
Vierailija kirjoitti:
Vastaako mies teidän laskuistanne ja muista menoistanne siksi, että sinä saisit opiskella pääsykokeisiin käymättä samaan aikaan töissä? Jos, niin se kyllä antaa hänelle oikeuden myös odottaa sinun panostavan niihin kokeisiin.
Sitä en ymmärrä, miksi haet alalle, joka ei kiinnosta.
Osaatko pönttö lukea? Hänhän käy töissä, mutta sekään ei ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakene. Mulla oli yksi eksä joka kontrolloi lähes kaikkea. Ei olisi päästänyt mihinkään. Kerran erään pahan riidan päätteeksi päätin "alistua kohtalooni", menin sänkyyn "odottelemaan miestä" ja katsoin että mies menee suihkuun. Annoin miehen olettaa että kaikki on hyvin ja hän on oikeassa, ei muuta kuin kamat kantoon ja juoksin niin pitkälle kuin jaloistani pääsin, vielä tänä päivänäkään en ole kyseistä ihmistä nähnyt, siihen päättyi neljän vuoden parisuhde. Tarinan opetus, pakene kun voit! :D
Mihin kaikkeen eksäsi kontrolli ulottui? Oliko hän mustasukkainen? Mihin lopulta menit kun nappasit tavarat kantoosi ja lähdit? Ap
Oikeastaan kaikkeen. Liikkumiseen, ystävien/perheen tapaamiseen, vaikka nyt siihen baarissa yhdellä käyntiin työpäivän jälkeen, jopa ruokaan. Ja oli aivan älyttömän mustasukkainen. Tuo viimeinen riita johtui siitä kun sain pomoltani sähköpostiviestissä ohjeet seuraavaa viikkoa varten, niin eksä oli sitä mieltä että meillä on suhde. Tuona iltana menin yöksi hotelliin, ja siitä seuraavana päivänä ystäväni luo toiseen kaupunkiin. Ilmoitin perheelle ja ystäville että nyt on puhelin kiinni muutaman päivän, en ole kuollut älkää huolestuko. Ystävältä palattua "asuin" äitini luona viikon ja sain oman asunnon kaupungilta. Loppulevennyksenä, se ilta oli kuin huonosta jenkkileffasta. Oli loppusyksy ja kaatosade, kengät kädessä, laukku olalla juoksin pitkin kaupungin katuja varpasilleen kunnes pääsin hotellille. :D
Huh! Onneksi lähdit, kaikki eivät pysty siihen.
Suosittelen eroamaan vaikka vaikealta tuntuisi. Tuo käytös tulee vain pahenemaan ja kohta olet kuin vanki.
Mieti hetki, mitä tapahtui tuolloin ennenkuin käytös muuttui? mitä sinä teit?
kontrollointi kertoo vain pelosta, mitä mies pelkää? jos suutut lisäät hänen pelkoa menettää sut. älä suutu, etsi ymmärrys itsestäsi, empatialla mies luottaa taas.
jos ei auta niin varaa aika tunnekeskeiseen pariterapiaan. voin kertoo sulle että se tunne käytöksen takana on se mikä merkitsee,ei se itse käytös!
Vierailija kirjoitti:
Mieti hetki, mitä tapahtui tuolloin ennenkuin käytös muuttui? mitä sinä teit?
kontrollointi kertoo vain pelosta, mitä mies pelkää? jos suutut lisäät hänen pelkoa menettää sut. älä suutu, etsi ymmärrys itsestäsi, empatialla mies luottaa taas.
jos ei auta niin varaa aika tunnekeskeiseen pariterapiaan. voin kertoo sulle että se tunne käytöksen takana on se mikä merkitsee,ei se itse käytös!
Ja seuraavaksi enkelihoitoja sekä yksisarvisterapiaa?
Aloittajan miehen käytös kuulostaa ihan samalta kuin mun isän. Neuroottinen, nujerretun itsetunnon omaava rikkinäinen alkoholisti, jolla hyvä tahto mutta ei taitoja ilmaisemiseen.
En keksi yhtään syytä, miksi joku viettäisi aikaa tuollaisen ihmisen kanssa, saatika olisi parisuhteessa.
Ukomattoman pitkä provo, siksi 5/5. Muuten kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Ukomattoman pitkä provo, siksi 5/5. Muuten kulunut.
Ja siinä on uskomattoman idiootti ihminen.
Miehesi on syystäkin hermostunut kun olet suhteen vapaamatkustaja ja elät miehen siiveillä haaveillen kolmekymppisenä(?!) työttömänä alanvaihdosta. Kai sinulla on joku varasuunnitelma jos lukutahtisi ei riitäkään läpipääsyyn pääsykokeissa?
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että teillä on erilaiset elämänarvot. Sinä haluat bailata, etkä ole tosissaan opiskelun kanssa.
Miestä ehkä hiertää tämä.
Se ei tietenkään oikeuta häntä käyttäytymään kontrolloivasti.
Mitä jos ottaisit ihan suoraan puheeksi tulevaisuutenne? Kuulostaa siltä, että odotatte elämältä eri asioita.Kuules Kakkahattutäti. Jos luit yhtään aloitustani, niin siinä kerrotaan selkeästi että täällä luetaan. Sen sijaan siellä ei lukenut mitään, että haluaisin vain bailata, vaan omaan terveet tasapainoiset ihmissuhteet, joihin sisältyy säännöllinen kasvokkain tapaaminen. Näytä minulle ihminen, joka ei voisi olla urasuuntautunut mutta aktiivinen kodin ulkopuolella. Anteeksi, mutta tuollainen ihme yleistäminen ärsyttää muutaman lauseen perusteella.
Miestä hiertää tasan se, etten tee niin kuin hän määrää. Hän on nyt määrännyt minut kotiarestiin siksi aikaa, kun pääsykokeet ovat päällä. Odotamme tulevaisuudelta tismalleen samanlaisia asioita, joten älä tule lässyttämään tuollaista p kaa minun aloitukseeni jossa tulet puolustelemaan miehen henkistä väkivaltaa.
Ap
Ettekö asukaan yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on syystäkin hermostunut kun olet suhteen vapaamatkustaja ja elät miehen siiveillä haaveillen kolmekymppisenä(?!) työttömänä alanvaihdosta. Kai sinulla on joku varasuunnitelma jos lukutahtisi ei riitäkään läpipääsyyn pääsykokeissa?
Lue aloitus ennen kuin kommentoit! 🤦
Tämä on suoraan ap:n aloituksesta: "Sain myös työpaikan, jossa työvuorot menevät joskus yhteen asti yöllä, niin aluksi sekin oli ok mutta nyt mies on alkanut puhumaan siitäkin et eiks olisi parempi jos kuitenkin jättäisin sen paikan, koska se on vähän arveluttavalla alueella"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukomattoman pitkä provo, siksi 5/5. Muuten kulunut.
Ja siinä on uskomattoman idiootti ihminen.
Ap todellakin on kun on jäänyt tuollaiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on syystäkin hermostunut kun olet suhteen vapaamatkustaja ja elät miehen siiveillä haaveillen kolmekymppisenä(?!) työttömänä alanvaihdosta. Kai sinulla on joku varasuunnitelma jos lukutahtisi ei riitäkään läpipääsyyn pääsykokeissa?
No niinpä. Ja ihan normaalia istua "parilla" joka toinen ilta, vaikka pitäisi lukea pääsykokeisiin?
Et ole sellainen nainen, jota miesystäväsi etsii, Ap. Päästä hänet menemään, jotta voi löytää sellaisen naisen, jonka kanssa on samanlaiset käsitykset fiksusta elämästä. Jatka sinä vaan niiden baarikavereiden kanssa elämän tarkoituksen etsimistä, ehkä löydät sen vielä joskus.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Ap, sun nyksä kuulostaa vähän mun isältä. Olen 29 ja luen yliopiston pääsykokeeseen, mutta en ole enää kovinkaan motivoitunut, koska tämä on jo kolmas hakukerta ja paikka on jäänyt aina parista hassusta pisteestä kiinni. Onko sinulla ap aiempaa korkeakoulututkintoa? Joka tapauksessa minusta tuo teidän suhde ei kuulosta terveeltä ja jos ala ei kiinnosta, suosittelen lopettamaan yrittämisen. Itse haen nyt viimeistä kertaa ja jos ei yliopiston ovet aukene, en aio enää tuhlata enempää vuosia tähän pääsykoerumbaan. Olisin jo kandi, jos olisin päässyt opiskelemaan ekalla hakukerralla. Tämän jälkeen minä luovutan ja myönnän tappioni.
Oikeastaan kaikkeen. Liikkumiseen, ystävien/perheen tapaamiseen, vaikka nyt siihen baarissa yhdellä käyntiin työpäivän jälkeen, jopa ruokaan. Ja oli aivan älyttömän mustasukkainen. Tuo viimeinen riita johtui siitä kun sain pomoltani sähköpostiviestissä ohjeet seuraavaa viikkoa varten, niin eksä oli sitä mieltä että meillä on suhde. Tuona iltana menin yöksi hotelliin, ja siitä seuraavana päivänä ystäväni luo toiseen kaupunkiin. Ilmoitin perheelle ja ystäville että nyt on puhelin kiinni muutaman päivän, en ole kuollut älkää huolestuko. Ystävältä palattua "asuin" äitini luona viikon ja sain oman asunnon kaupungilta. Loppulevennyksenä, se ilta oli kuin huonosta jenkkileffasta. Oli loppusyksy ja kaatosade, kengät kädessä, laukku olalla juoksin pitkin kaupungin katuja varpasilleen kunnes pääsin hotellille. :D